Puolustusvoimat myllää kasarmit täysin uusiksi – tältä näyttävät tulevaisuuden vaalean hehkeät tuvat

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
#61
Jep, toivottavasti tässä yhteydessä päästään myös siihen että taisteluasu on eri asuste kuin kasarmipuku. Näinhän useimmilla länsiarmeijoilla jo onkin kasarmimaastopuvun ja taistelumaastoasun muodossa.
Onhan meilläkin muuten näin ollut. Minä ja varmasti moni muukin vanhempi foorumilainen muistaa miten kasarmilla oltiin harmaissa vaatteissa ja maastoon mentäessä päälle laitettiin M62:nen.
RVL:ssa oli lisäksi myös ns. työpuku, jota käytettiin nimensä mukaan työssä ja kovemmassa harjoituksessa, jossa maastopukua ei haluttu pilata.
 
#62
RVL:ssa oli lisäksi myös ns. työpuku, jota käytettiin nimensä mukaan työssä ja kovemmassa harjoituksessa, jossa maastopukua ei haluttu pilata.
Työpuvunkin muistan nyt. Olin myös unohtanut lomapuvun paidan ja solmion. Kasarmipuku, lomapuku, maastopuku, työpuku, kaksi manttelia. Se oli muuten niin. Työpuku en koskaan laittanut. Sininen urheiluasu oli joskus päällä jossain liikuntahommassa.
 
#63
Perinteinen Japanin-malli? Tatamit lattialla, yöksi vieritetään futonit kaapeista. Olisi minimalistis-askeettis-esteettistä ja tulisivat tilat tehokkaaseen käyttöön. Myös haitallinen istuminen minimoituisi... :) Syönti kupeista tikuin ja ruoan perusteena riisi, soija ja kala... :)]
Itse nukun lavetilla, lattialla tai tuvan penkillä. Peitteinä paljaat villahuovat ja kovemmilla pakkasilla lampaat nahkoineen. Päänalusena tiukkaan jyvillä täytetty pieni sarkakankainen pussi, juuri kuten perinteisessä japanilaisessa nukkumiskokoonpanossa (japsit tosin käyttävät myös puisia päänalusia).
Tulee ruoto ja nivelet pehmeillä ja joustavilla alusilla kipeiksi. Alussa tuli painaumia ja vähän kipeätäkin teki, mutta kun on tottunut, niin en missään patjoilla tai pehmeillä enää makaisi (no, heinäladossa hätätapauksessa).

Puiset korpiparakit ovat hyviä. Sellaisia kun oli jatkosodan aikana paljon. Halpoja, nopeita pystyttää ja purkaa, eikä 'sisätilaongelmatkaan' vaivaa, vaikka ei hirsiseinät olisikaan. Kamina nurkkaan tai keskelle, niin kyllä kelpaa.

Ei moderni japanilainen armeijakaan (keisarikunnan, ts. länsivaikutuksesta alkaen) perinteisistä asumuksista välittänyt, vaan yksinkertaisissa puuparakeissa tai ryssäläistyylisissä tiilikasarmeissa se ukot makuutti.
 

Loyd

Kapteeni
Lahjoittaja
#64
Olin yhden kesän rakennustyömaalla kesätöissä. Ruokatunnilla syönnin jälkeen mentiin parakkiin nukkumaan. Itse nukuin lattialla pahvin päällä. Enpä juuri missään ole niin hyvin nukkunut.

Paksu pehmeä patja on pahin , selkä tulee kipeäksi, koska luut eivät saa luonnollista liikettä.
 
#65
Manttelia ei ollut, mutta mieleen jäi joku harmaa manttelimainen sadeasu, jossa arvot kiinnitettiin hihaan napeilla. Taisin käyttää kerran, käskettynä, lomapuvun kanssa kun erään upseerin hautajaisiin käskettiin kunniavartioon.
 
#66
Manttelia ei ollut, mutta mieleen jäi joku harmaa manttelimainen sadeasu, jossa arvot kiinnitettiin hihaan napeilla. Taisin käyttää kerran, käskettynä, lomapuvun kanssa kun erään upseerin hautajaisiin käskettiin kunniavartioon.
Muinainen pitkä sadetakki, joka tunnettiin nimellä "Gestapo-takki". Oli tarkoitettu ainoastaan lomapuvun kanssa pidettäväksi. Siihen aikaan tämä vaate oli ainoa, joka piti vettä. Ohuestä muovista tehty sadeviittakin oli, mutta se päästi veden läpi niinkuin olisi puuvillaa. Kouluttajien Koulutuksen Suoma Etu oli että sai tätä lomasadetakkia käyttää myös palveluksessa.
 
#68
Muinainen pitkä sadetakki, joka tunnettiin nimellä "Gestapo-takki". Oli tarkoitettu ainoastaan lomapuvun kanssa pidettäväksi. Siihen aikaan tämä vaate oli ainoa, joka piti vettä. Ohuestä muovista tehty sadeviittakin oli, mutta se päästi veden läpi niinkuin olisi puuvillaa. Kouluttajien Koulutuksen Suoma Etu oli että sai tätä lomasadetakkia käyttää myös palveluksessa.
Gestapotakin olen nähnyt. Vielä muistin yhden. Kaksiosainen maastonvärinen sadeasu. Se tuli M62:n päälle, jos viikon satoi lokakuussa, kun prikaati taas kerran hyökkäsi. Siinä oli paskalle mentäessä riisumista, mutta siihen aikaan ei ollut lusuja ja levyjä. Tetsari vain päällimmäisenä.
 
Viimeksi muokattu:

crane

Kenraali
Lahjoittaja
#70
Monellako teistä on kotona putkirunkohetekka,peltikaappi ja muovijakkaraa makuuhuoneen sisustuksena?
.......niinpä, minkä helvetin takia siitä teidän nostalgiasta täytyy pitää sitte kiinni/kärsiä nykypäivän varusmiesten?
Aikansa kutaki, nyt on hyvä uudistus vihdoinkin tulossa.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#71
Monellako teistä on kotona putkirunkohetekka,peltikaappi ja muovijakkaraa makuuhuoneen sisustuksena?
.......niinpä, minkä helvetin takia siitä teidän nostalgiasta täytyy pitää sitte kiinni/kärsiä nykypäivän varusmiesten?
Aikansa kutaki, nyt on hyvä uudistus vihdoinkin tulossa.
Hyvä ettei 70-luvulla uudistettu. Olisi tupiin tulleet kokolattiamatot ja samettisohvat.

Kyseenalaistajat olisi leimattu taantumuksellisiksi..
 
#72
Monellako teistä on kotona putkirunkohetekka,peltikaappi ja muovijakkaraa makuuhuoneen sisustuksena?
.......niinpä, minkä helvetin takia siitä teidän nostalgiasta täytyy pitää sitte kiinni/kärsiä nykypäivän varusmiesten?
Kenties siksi, että se on käytännöllistä, ja nykyiset kalusteet kestävät varusmiehiä vuosikymmeniä? Laveri kuin laveri, ihan yhtä hyvin siinä nykyisessä sotilassängyssä nukkuu kuin uudemmassakin laverissa.
Lisäksi se kaappi on erittäin käytännöllinen, paljon käytännöllisempi kuin vetolaatikkoinen lipasto.

Isosetäni kertoi, että heillä oli varusmiesaikana nitisevät ja huojuvat puusängyt, joita onnistuttiin mm. tappeluissa hajottamaankin. Teräs on nykyään materiaalina siksi, että se on kestävää, ja kalusteet ovat halpoja, kun ne on valmistettu vankityövoimalla.

Nuo tuvat näyttävät vähän Ikea-tyyppisiltä; pohjoismainen suunnittelu toimii kyllä, kun valmistetaan laadukasta (esim. Muurame), mutta kun PV menee hankinnoissaan halvimman hinnan mukaan, saamme kuitenkin sitä Ikea-laatua, eli ensimmäisen saapumiserän käytön jälkeen nitiseviä ja huojuvia kalusteita.
 
Tykkäykset: PSS
#73
Kenties siksi, että se on käytännöllistä, ja nykyiset kalusteet kestävät varusmiehiä vuosikymmeniä?
Ja rumia. Ja puuttuu lukuvalot ja pistorasiat.
Kaikki muuttuu ja menee eteenpäin. Nopeammin taikka hitaammin. Myös kasarmit ja kalusteet.
Isäukko oli kasarmissa jota lämmitettiin puilla ja silti oli kylmä kun tuuli puhalsi laudotuksen läpi.
Tämä kasarmiuudistushan kestää pitkään, 20-40 vuotta. Ois hölmöä kuvitella, etteikö tuossa ajassa uudistettaisi myös kasarmit ja kalusteet kun elämä menee muutenkin eteenpäin.
Kaikki mp-nettiläiset eivät kerkeä uudistusta kokonaisuudessa edes näkemään. Hanurissa kasvaa jo osalla horsmaa kun kasarmiuudistuksen loppusuora häämöttää.
Heteka- ja muovipenkki- friikit kerkeävät kuitenkin vielä pitkään nautiskelemaan.
Ja eikös metalliroinasta saa kierrätyksessä muutaman euron? Vaikkapa lukulamppuja varten.
 
#74
Ja rumia. Ja puuttuu lukuvalot ja pistorasiat.
Kaikki muuttuu ja menee eteenpäin. Nopeammin taikka hitaammin. Myös kasarmit ja kalusteet.
Isäukko oli kasarmissa jota lämmitettiin puilla ja silti oli kylmä kun tuuli puhalsi laudotuksen läpi.
Tämä kasarmiuudistushan kestää pitkään, 20-40 vuotta. Ois hölmöä kuvitella, etteikö tuossa ajassa uudistettaisi myös kasarmit ja kalusteet kun elämä menee muutenkin eteenpäin.
Kaikki mp-nettiläiset eivät kerkeä uudistusta kokonaisuudessa edes näkemään. Hanurissa kasvaa jo osalla horsmaa kun kasarmiuudistuksen loppusuora häämöttää.
Heteka- ja muovipenkki- friikit kerkeävät kuitenkin vielä pitkään nautiskelemaan.
Ja eikös metalliroinasta saa kierrätyksessä muutaman euron? Vaikkapa lukulamppuja varten.
Ymmärtääkseni niitä pistorasioita ei näihin sänkyihin olisi suoraan tulossa, kuten ei myöskään lukuvaloja: etenkin edellinen vaatisi käytännössä sänkyjen kiintoasentamista.
RUK:n päärakennuksessa on äskettäisen remontin uudistusten myötä siten, että jokaisella on nimenomaan lukuvalo ja pistorasia ja elektroniikalle pienet latauskaapit sänkyjen vieressä, ja sängyt ovat nykyistä mallia.

Puusänkyjen kohdalla kyseenalaistan kovasti niiden kestävyyden. Ne eivät varmasti kestä käyttöä yhtä pitkään kuin nykyiset, ja metallista valmistettuina jotakuinkin mitään esteettistä etua ei saataisi.

Itse olen 40 vuoden päästä yhä työelämässä, jos en jostain yllättävästä syystä päädy hautaan.
 
#75
https://yle.fi/uutiset/3-10477576

Karjalan prikaatia remontoidaan miljoonilla – moderneja varusmiesten tupia saa odottaa vielä vuosikausia
Karjalan prikaatia Kouvolan Vekaranjärvellä on kehitetty reilun kymmenen vuoden aikana noin sadalla miljoonalla eurolla.

Vekaranjärven sotilaskotia peruskorjataan parhaillaan. 70-luvulla valmistuneen rakennuksen sisätilat rakennetaan uudelleen ja talotekniikka uusitaan. Katolle asennetaan aurinkopaneelit, jotka tuottavat jatkossa osan sotilaskodin energiasta.
– Odotan että pääsemme uusiin tiloihin. Putkistot olivat 70-lukua, kuten myös esimerkiksi kylmätilat. Kyllä ne kaipasivat päivitystä, sotilaskodin johtaja Seija Kosonen sanoo.

Vekaranjärveä on reilussa kymmenessä vuodessa kehitetty sadalla miljoonalla eurolla. Käynnissä oleva sotilaskodin remontti maksaa arviolta seitsemän miljoonaa euroa. Sotilaskodin lisäksi parhaillaan rakennetaan tykistön koulutushallia, jonka kustannusarvio on 4,5 miljoonaa.
Seuraavaksi Karjalan prikaatiin aiotaan rakentaa uusi koulutus- ja kalustohalli. Myös esikunnan ja varusmiessairaalan peruskorjaus on suunnitteilla parin vuoden kuluttua.

Tupia ei uusita vielä vuosiin
Puolustusvoimat ilmoitti tällä viikolla uusivansa kaikkien varuskuntien tuvat. Tupien kalustus ja tekniikka uusitaan ja sijoitellaan niin, että tilat soveltuvat sekä opiskeluun että vapaa-aikaan.
Uudistuksen toteuttaminen kaikissa varuskunnissa vie vuosikymmeniä, eikä Vekaranjärvi ole vuorossa ensimmäisenä, sillä varuskunnan kasarmeja on vasta hiljattain peruskorjattu kymmenillä miljoonilla euroilla.
Lisäksi urheilutalo ja keskusvarasto on peruskorjattu ja Pahkajärven leirialueen infra kunnostettu. Varuskuntaan on myös rakennettu uusi urheilukenttä ja pioneerikoulutushalli. Viime vuoden lopulla valmistui varuskuntaravintolan peruskorjaus ja laajennus.
Tuvat tullaan uusimaan vasta vuosien päästä.
– Vekaranjärven kiinteistöt ovat todella hyvässä kunnossa tällä hetkellä. Tilat tehdään uuden mallin mukaisesti niissä varuskunnissa, joissa korjaus on muutenkin edessä, kertoo Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen rakennuttajapäällikkö Niko Räsänen.
Räsäsen mukaan Karjalan prikaatin tilat ovat tulevaisuudessa helposti muunnettavissa uuden tupamallin mukaisiksi.
– Periaatteessa se vaatii vain kalustamista tupatilassa. Vekaranjärvellä on aika tilavat tuvat. Jos rahaa olisi, uudistuksen pystyisi tekemään vaikka heti, Räsänen toteaa.

Munkit ja pitsa tekevät yhä kauppansa
Sotilaskodin remontin on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä. Siihen saakka sotilaskoti toimii varuskunnan auditoriorakennuksessa ja konteissa. Munkkeja ja pitsoja menee entiseen malliin.
– Käyn munkilla tai pitsalla kerran viikossa. Se piristää mielialaa palveluksen pitkässä ja harmaassa arjessa, kun saa käydä sotilaskodissa, tykkimies Marko Alasaukko-oja kertoo.
Sotilaskodin johtajan mukaan sotilaskodilla on tärkeä rooli varuskunnan arjessa.
– Olemme tehneet kyselyitä ja saaneet palautetta, että kyllä se sotilaskoti tulee heti läheisten ja kodin jälkeen seuraavana. Täällä varusmiehet saavat rentoutua ja olla toistensa seurassa, sotilaskodin johtaja Seija Kosonen sanoo.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#76
Itse olen 40 vuoden päästä yhä työelämässä, jos en jostain yllättävästä syystä päädy hautaan.
Reserviläisen ura onkin paljon lyhyempi kuin uudet pitkät työurat.

Aika harvassa ovat ne nykypäivän varushenkilöt, jotka 40 vuoden päästä kasarmeilla yöpyvät. Nuorimmillakin on silloin ikää 58-59 vuotta ja veikkaan aika harvan heistä silloin saavan käskyä kasarmimajoitukseen.
 
#77
Aika harvassa ovat ne nykypäivän varushenkilöt, jotka 40 vuoden päästä kasarmeilla yöpyvät. Nuorimmillakin on silloin ikää 58-59 vuotta ja veikkaan aika harvan heistä silloin saavan käskyä kasarmimajoitukseen
No mä ainakin olen yöpyny kassulla vielä yli 40 v jälkeenkin! Käskystä ei kuitenkaan sitä tehty eikä joukkomme ole Perustamistehtäväluettelossa.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#78
No mä ainakin olen yöpyny kassulla vielä yli 40 v jälkeenkin! Käskystä ei kuitenkaan sitä tehty eikä joukkomme ole Perustamistehtäväluettelossa.
Eipä nuo PV:n kantahenkilökunnan "vierastalot" paljoakaan kalustuksesta koskaan uupuneet...noin kokemuksella :D
 

crane

Kenraali
Lahjoittaja
#79
Aikamoisia johtopääksiä vedellään yhden animaation ja parin kuvan perusteella. Kyllähän puusta tehdään kerrostalojakin ihan näin vain ohimennen sanottuna.
 
#80
https://ruotuvaki.fi/-/konsepti-luo-muunneltavat-tilat

Konsepti luo muunneltavat tilat

Kaksitoista punkkaa, vieressä kaapit ja päässä sotilasjakkarat – tyypillinen tupa on jokaisen helppo kuvitella. Mutta millainen se on tulevaisuudessa? Senaatti-kiinteistöt ja puolustusvoimat esittelivät Rannikkoprikaatissa uutta työ- ja oppimisympäristökonseptia.

Tuhansia rakennuksia ja miljoonia neliötä – puolustusvoimilla riittää erilaisia tiloja, joita halutaan hyödyntää jatkossa tehokkaammin. Keväällä valmistunut työ- ja oppimisympäristökonsepti yhdistää parhaiksi koetut käytännöt, ja niitä hyödynnetään tulevaisuudessa kaikissa puolustusvoimien tiloissa.
Konsepti on osa keväällä 2016 hyväksyttyä puolustusvoimien toimitilastrategiaa. Työ- ja oppimisympäristökonseptia kehitetään yhdessä toimitilojen vuokranantajan Senaatti-kiinteistöjen ja sen yhteistyökumppanien kanssa. Taustalla on tilojen tehoton käyttö. Jatkossa tilat ovat monikäyttöisiä eikä vain yhtä käyttötarkoitusta varten räätälöityjä
– Haluamme löytää keinot käyttää samoja neliöitä tehokkaammin. Pyrimme pääsemään pois yksi tila, yksi toiminta -ajattelusta, kiteyttää toimialapäällikkö, majuri Arjo Kaarre Pääesikunnan logistiikkaosastolta.
Kaikkien tilojen muuntamiseen arvioidaan menevän 20-50 vuotta. Kaarre muistuttaa, että konsepti ei ole investointiohjelma, vaan esimerkiksi peruskorjaushankkeet tulevat edelleen omalla rytmillään, konsepti toimii vain välineenä toteuttaa ne.
– Tunnuslauseenamme on ollut, että konseptointi ei ole säästöohjelma. Haluaisin nähdä, että säästö syntyy taidostamme käyttää nykyisiä neliöitä paremmin. Haemme väljyyttä työskentelylle järjestämällä työskentelyolosuhteet siten, että saisimme samalla rahalla enemmän.

Ensimmäiset konseptin mukaiset kasarmit valmistuvat Rannikkoprikaatiin, jossa uudistetaan kaikki neljä pääkasarmia.
– Nykyiset kasarmit on rakennettu pääosin 1960-luvun alussa. Yksi kasarmi rakentuu noin puolessatoista vuodessa, joten ensimmäinen perusparannettu kasarmi valmistuu loppusyksystä 2020, valaisee Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Vesa Tuominen.
Parannuksen yhteydessä kasarmien tilat muutetaan monikäyttöisiksi ja varastotilat kalustoineen siirretään uusiin piharakennuksiin. Rannikkoprikaati on yksi kolmesta varuskunnasta, jotka ovat pilotoineet tänä vuonna Koulutus 2020 -ohjelmaa. Ohjelmassa on hyödynnetty muun muassa moduulikoulutusta ja simulaattoreita. – Meillä on ollut hyviä kokemuksia ohjelmasta. Uudet kasarmit tukevat ohjelmaa ja tuovat lisää oppimisympäristöjä. Samalla palvelusviihtyvyys ja henkilökunnan työviihtyvyys kasvavat, Tuominen iloitsee.

Lepoaika ja palvelus halutaan pitää jatkossa erillään toisistaan. Uudet tilat mahdollistavat enemmän aikaa opiskelulle ja liikunnalle.
Tupa ei ole jatkossa pelkkä nukkumispaikka, vaan viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka ja opiskelupaikka. Ulkovaatteita ei säilytetä jatkossa tuvissa, joten myös hygienia ja ilmanlaatu tulevat paranemaan.
– Varusteiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, eikä perinteisen kaapin säilytystila riitä tulevaisuudessa. Jatkossa ulkovarusteet säilytetään alakerassa ja majoitukseen jää siistit tilat, Kaarre jatkaa.
Konseptissa tuvan punkat käännettäisiin seinän suuntaisesti. Samalla jokainen punkka varustettaisiin omalla latauspisteellä. Sisävaatteita puolestaan säilytettäisiin tuvan keskelle sijoitettavissa vetolaatikoissa.

Varusmiesten opiskelu ei tapahtuisi enää vain perinteisissä luokkatiloissa, vaan myös omassa tuvassa ja teemaluokissa.
Tupien kalustus ja kasarmien käytävät muutetaan pienryhmäopiskelulle sopiviksi. Samoihin tiloihin tulee myös näyttöjä, joissa voidaan näyttää esimerkiksi opetuselokuvia.
– Konsepti tukee vahvasti Koulutus 2020 -hankettamme, Kaarre painottaa.
Konsepti vaikuttaa myös puolustusvoimien henkilöstön arkeen. Tietoturvallisen teknologian kehittymisen myötä henkilökunnalla on jatkossa mahdollisuus työskennellä entistä enemmän etänä ja hajautetusti. Samalla fyysisten työpisteiden määrä vähenee ja työtilat muunnetaan monitilaympäristöiksi, joiden myötä myös työtavat tulevat muuttumaan.
Nimetyistä, yksittäisistä työtiloista luovutaan ja siirrytään käyttämään avoimia työpisteitä, hiljaisia tiloja sekä tiimityötiloja.
– Työtilojen suunnittelu esimerkiksi 20 henkilölle ilman nimikoituja paikkoja on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin pohtia räätälöityjä paikkoja samalle määrälle, Kaarre toteaa.
 
Top