Puolustusvoimia uhkaa rahapula

Hande kirjoitti:
Koko keskustelu pitkän aikavälin resurssoinnista on täysin älytöntä, koska millään puolueella ei ole halua sitoutua yksittäisen hallinnonalan rahoitukseen vaikkapa vuosikymmeneksi. Lainaus vuoden 2009 selonteosta sivulta 108:

Uskottavan puolustuskyvyn ylläpito ja lakisääteisten tehtävien toteuttaminen edellyttävät puolustushallinnon toimintaedellytysten pitkäjänteistä varmistamista.

Tässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitetyt puolustuskyvyn ylläpidon, kehittämisen ja käytön tavoitteet ovat saavutettavissa vuoden 2008 puolustuksen kokonaisrahoituksen reaalitasolla, jossa otetaan huomioon puolustusmateriaalin kallistuminen. Tämä edellyttää, ilman mahdollisia organisaatiomuutoksia, vuotuisen hinta- ja kustannusmuutosten nousun kattamista täysimääräisesti sekä vuodesta 2011 alkaen myös puolustusbudjetin 2%:n vuosittaisen korotuksen.


On se hienoa, että puolustusbudjetin taso oli nyt nähdyllä tavalla turvattu, kun asia oikein selontekoon kirjattiin. Samoin se, että presidenttikin nyt taistelee kynsin hampain puolustukseen lisää rahaa, kun se kommarilesbo ei enää ole hankkeita tulppaamassa. Haaveet kaatuu...

Edellisen selonteon kirjauksella valmisteltiin se, että rauhan ajan organisaatio saatettiin muokata uuteen uskoon tällä vaalikaudella. Mitä arvelette, millaista hanketta nyt julkistettu selonteko ihan vastaavalla tavalla valmistelee seuraavalle vaalikaudelle?

No nämä selonteot ovat semmosia. Mitä tulee kysymykseesi, niin olen vissi, että nykymuotoinen järjestely tulee tiensä päähän bauttiarallaa 2016 mennessä, asiallisesti ottaen. Hyvä vai huono, jaa, paha sanoa, ei tietoa tarpeeksi. Osa hankituista kamppeista kertoo sisältönä, että tietynlainen massa-aspekti pyörii kuvioissa vielä kotvan, kenties se ei häviäkään....mutta millä ratkaisulla se toteutetaan? Paineet eivät ole ihan pienetkään, melkoinen ruletti pitää pyörittää kv-tasolla vertaillen olemattomin rahoin.

Puolustusministerin kassi on Suomessa eräänlainen jämäkassi. Isoilla puolueilla ei ole isoja tahtotiloja siihen laukkuun.
 
Ruotsin tie on meidän tiemme.

I hate to say I told you so... Näistä uhkakuvista ja tulevaisuudennäkymistä olen koettanut kertoa jo sieltä perinnefoorumin ajoilta; Osa on ottanut onkeensa, osa inttää vastaan. En minä vittumaisuuttani ole näin synkkä, mutta kun nuo näkymät eivät ole ruusuiset niin en myöskään pysty asennoitumaan siihen sillai löysin rantein.

Mitä minun purkautumiseni hyödyttää? Saanpahan purkaa kiukkuista mieltäni ja ehkä herätettyä väkeä näkemään asiat oikeassa valossa poliittisen sumuverhous höpön löpön sijaan. Mikäli jonkin asian taakse syntyy riittävästi painetta niin sen kriittinen massa voi kääntää purjeita vielä parempaan suuntaan, vielä ennenkuin kaikk on mänt.
 
yle Politiikka 21.12.2012 klo 9:05
Kanerva ehdottaa valtiosopimuksia pohjoismaisen puolustusyhteistyön kivijalaksi

Hallitus ei ottanut turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossaan kantaa puolustusmenojen tasoon vuoden 2015 jälkeen. Puolustusvoimat oli toivonut selontekoon tällaista kirjausta.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) esittää pohjoismaiden välisiä valtiosopimuksia keskinäisen puolustusyhteistyön perustaksi.

Ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvan Kanervan mukaan kansainvälisen yhteistyön lisääminen olisi osittainen vastaus puolustusvoimia uhkaavaan resurssipulaan.

Luonnollisimpana vaihtoehtona pidän ehdottamasti pohjoismaisen puolustusyhteistyön reipasta ja ehkäpä jopa radikaalia lisäämistä.

- Ilkka Kanerva

- Luotettavimpana ja luonnollisimpana vaihtoehtona pidän ehdottamasti pohjoismaisen puolustusyhteistyön reipasta ja ehkäpä jopa radikaalia lisäämistä aina siihen saakka, että meidän tulisi harikita puolustusyhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa valtiossopimuspohjaisesti, Kanerva sanoi perjaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Kanervan mukaan tämä takaisi sen, ettei yhteistyö jäisi pahimman mahdollisen uhan toteutuessa vain ystävyyden asteelle, vaan sopimus velvoittaisi yhteistyöhön.

Kanerva sanoo, että sopimukseen pitäisi pyrkiä ennen kaikkea Ruotsin kanssa, mutta ei näe syytä, miksi myös Norja ei voisi olla siinä mukana.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) pitää puolestaan naiivina ajatusta, että Nato-maat tekisivät sopimuksia Suomen kanssa.

- Lähinnä Ruotsi tulee kyseeseen, mutta uskon, että heille riittää tämä heidän solidaarisuuslausekkeensa. Minkäänlaista sopimusta he eivät tule meidän kanssa tekemään. Emmeköhän me jotain talvisodasta ole oppineet. 1930-luvulla vannottiin kovasti pohjoismaisen yhteistyön nimeen, mutta kun tosi paikka tulee niin kyllä meidän täytyy vain itseemme luottaa ja kehittää omia suorituskykyjämme, Niinistö sanoi.

Myös vihreiden kansanedustaja, niin ikään ulkoasiainvaliokunna jäsen, Pekka Haavisto suhtautui epäilevästi valtiosopimukseen

- Jos olisimme kriisissä tai sodassa ja meillä olisi vaikka yhteinen laivasto Ruotsin kanssa, niin pitäisi olla sopimus, miten sitä käytetään. Jos toinen maa säilyy puolueettomana ja toinen on mukana kriisissä, niin siitä ei kovin hyvää seuraa, Haavisto sanoi.
 
yle uutiset Kotimaa 20.12.2012 klo 19:27
Komentaja Ari Puheloinen: Suomen puolustusoppi muuttuu

Puheloisen mukaan esimerkiksi eri puolustushaarojen kykyä yhteisiin operaatioihin on kehitettävä. Selonteon tärkeimpänä viestinä komentaja pitää silti puolustusmäärärahojen turvaamisen tarvetta.

Puolustusvoimien komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan hallituksen uusi turvallisuuspoliittinen selonteko sisältää ratkaisuja, jotka johtavat Suomen puolustusopin muuttumiseen.

Vastaisuudessa Suomen sotilaallisesta puolustamisesta vastaavat pienemmät yksiköt, joiden on kyettävä toimimaan itsenäisesti keskusjohdon antamien ohjeiden mukaisesti.

- Tämä vaatii erityisesti johtamiselta uutta suorituskykyä, nopeutta ja parempaa tilannekuvaa. Maavoimien osalta meidän on kyettävä ottamaan entistä paremmin irti kaikki se etu, joka meillä on: maaston ja sään erityispiirteiden osalta. Tämän lisäksi on kehitettävä eri puolustushaarojen kykyä yhteisiin operaatioihin, Puheloinen listaa.

Uudet ohjukset tarpeen

Puolustusvoimat on myös saamassa käyttöön uusia, pidemmän kantaman ohjuksia. Lentokoneesta ammuttuina niiden kantama olisi 300 kilometriä ja raketinheittimen lavetiltakin 70 kilometriä. Niiden tarvetta kenraali Puheloinen perusteli näin:

- Vuosikymmenet meidän heikkoutenamme on ollut se, että tulen ulottuvuus on varsin rajallinen, eli vain kenttätykistön kantama, vähän yli 30 kilometriä. Tämä ei enää vastaa tulevaisuuden tarpeita, koska kaikkialla joukkojen toimintatavat muuttuvat. Nyt pitää pystyä vaikuttamaan myös kauemmaksi.

Puheloisen mukaan selonteon tärkeimpänä viestinä on puolustusrahoituksen turvaaminen. Hän ei halunnut lähteä spekuloimaan sillä, mitä tapahtuu, jos puolustuksen määrärahoja ei vuoden 2015 jälkeen lisätä selonteossa nyt arvioidulla tavalla. Selvää kuitenkin on, että jos niin käy, itsenäisen puolustuksen uskottavuus saa kolauksen, jota on vaikea muilla toimilla korjata.
 
Tvälups kirjoitti:
yle Politiikka 21.12.2012 klo 9:05
Kanerva ehdottaa valtiosopimuksia pohjoismaisen puolustusyhteistyön kivijalaksi

Hallitus ei ottanut turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossaan kantaa puolustusmenojen tasoon vuoden 2015 jälkeen. Puolustusvoimat oli toivonut selontekoon tällaista kirjausta.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) esittää pohjoismaiden välisiä valtiosopimuksia keskinäisen puolustusyhteistyön perustaksi.

Ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvan Kanervan mukaan kansainvälisen yhteistyön lisääminen olisi osittainen vastaus puolustusvoimia uhkaavaan resurssipulaan.

Luonnollisimpana vaihtoehtona pidän ehdottamasti pohjoismaisen puolustusyhteistyön reipasta ja ehkäpä jopa radikaalia lisäämistä.

- Ilkka Kanerva

- Luotettavimpana ja luonnollisimpana vaihtoehtona pidän ehdottamasti pohjoismaisen puolustusyhteistyön reipasta ja ehkäpä jopa radikaalia lisäämistä aina siihen saakka, että meidän tulisi harikita puolustusyhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa valtiossopimuspohjaisesti, Kanerva sanoi perjaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Kanervan mukaan tämä takaisi sen, ettei yhteistyö jäisi pahimman mahdollisen uhan toteutuessa vain ystävyyden asteelle, vaan sopimus velvoittaisi yhteistyöhön.

Kanerva sanoo, että sopimukseen pitäisi pyrkiä ennen kaikkea Ruotsin kanssa, mutta ei näe syytä, miksi myös Norja ei voisi olla siinä mukana.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) pitää puolestaan naiivina ajatusta, että Nato-maat tekisivät sopimuksia Suomen kanssa.

- Lähinnä Ruotsi tulee kyseeseen, mutta uskon, että heille riittää tämä heidän solidaarisuuslausekkeensa. Minkäänlaista sopimusta he eivät tule meidän kanssa tekemään. Emmeköhän me jotain talvisodasta ole oppineet. 1930-luvulla vannottiin kovasti pohjoismaisen yhteistyön nimeen, mutta kun tosi paikka tulee niin kyllä meidän täytyy vain itseemme luottaa ja kehittää omia suorituskykyjämme, Niinistö sanoi.

Myös vihreiden kansanedustaja, niin ikään ulkoasiainvaliokunna jäsen, Pekka Haavisto suhtautui epäilevästi valtiosopimukseen

- Jos olisimme kriisissä tai sodassa ja meillä olisi vaikka yhteinen laivasto Ruotsin kanssa, niin pitäisi olla sopimus, miten sitä käytetään. Jos toinen maa säilyy puolueettomana ja toinen on mukana kriisissä, niin siitä ei kovin hyvää seuraa, Haavisto sanoi.

Sopimuksilla on ennenkin pyyhitty *****ä tosipaikan tullen. Sopimuksen arvo on sen paperin ja musteen arvo jos toinen osapuoli niin päättää. Pohjoismainen yhteistyö olisi varmaankin järkevää mutta tehdään sitovia sopimuksia tai ei niin sen toivon varaan ei voi laskea niin paljoa ettei valmiutta ole puolustaa omaa maataan tarvittaessa yksinkin.

Hallitus on kunnoustautunut hyvin siinä mielessä että enään ei tingitä sisäisestä turvallisuudesta ja näin vaaranneta kansalaisten koskemattomuutta vaan nyt tingitään myös ulkoisesta turvallisuudesta ja luodaan sotilaallista tyhjiötä sillä olettamuksella että joku muu hoitaa tarpeen vaatiessa suomen puolustuksen ja pitää kiinni sopimuksista.

Täytyy sanoa että kovaa peliä turvallisuudella pelaavat ja isoja riskejä otetaan. Itsestä ei olisi noin isoja riskejä ottamaan.
 
Viimeksi kuultiin samanmoista liturgiaa kun puhuttiin poliitikkojen suulla EU:n armeijasta. EU tulee ja pelastaa!! Kuinkas kävikään... Saihan Suomalaiset sentään ensimmäisen EU-armeijan komentajan (ja hän komean virka/panssariauton)

Samalla tasolla jatketaan.
 
Olen itsekin nyt pikaisesti selannut selonteon sivut 95-111 eli Puolustuspoliittiset linjaukset.
Täytyy sanoa että olen erittäin pettynyt, suorastaan ärsyyntynyt, siihen, että veronmaksajien rahoja käytetään tällaisten himmeleiden pyörittelemiseen. Teksti on saatu vaikuttamaan siltä että viranomaisilla homma on hanskassa ja touhutaan kaikenlaista hyödyllistä ja kannatettavaa. Mutta ontto luu jää lukijan kouraan.

Paino on selvästi turvallisuuspoliittisella puolella. Perinteistä sanaa "uhkakuva" saa etsiä selonteosta, ja löytyyhän se parista paikasta: "sotilaallisella voimalla uhkaamisella" ja "kyberturvallisuus on kriittinen uhka". Tuo taitaa kertoa tosi paljon siitä miten riskit arvioidaan.
 
Ottamatta kantaa varsinaiseen sisältöön, kyllä näitä poliittisia papereita pitää osata lukea. Siihen ei suomen (ruotsin) kielen taito riitä.

Lukekaa hallitusohjelmaa ja katsokaa miten kukin toteutunut asia on sinne kirjattu, niin tyylilaji aukenee jos ei ole ennestään tuttu.

Doktrinaalinen muutos on tosiaan ääneen lausuttu. Jatkoa odotellessa ja mikrotasolla kyseenalaistaessa mennään.
 
Hienoa, että tällainen keskustelu käydään.
Se osoittaa, etten ole yksin "purrut kynsiäni" ja seurannut, kun maamme puolustusta, myös sotilaallista,
ajetaan alas jos jonkinlaisten selontekojen ja muun poliittisen jargonin savuverhon takana.
Tästä voisi kirjoittaa paljon rankempaakin tekstiä, mutta kyllä kehityksen suunta on jo käynyt selväksi edeltävistä kommenteista.

BTW olen kyllä ottanut huomioon jotkin viime vuosien hankinnat. Siellä on lupaavia yksityiskohtia, mutta yleinen tilanne on edellä kerrottu.
 
vehamala kirjoitti:
Hienoa, että tällainen keskustelu käydään.
Se osoittaa, etten ole yksin "purrut kynsiäni" ja seurannut, kun maamme puolustusta, myös sotilaallista,
ajetaan alas jos jonkinlaisten selontekojen ja muun poliittisen jargonin savuverhon takana.
Tästä voisi kirjoittaa paljon rankempaakin tekstiä, mutta kyllä kehityksen suunta on jo käynyt selväksi edeltävistä kommenteista.

BTW olen kyllä ottanut huomioon jotkin viime vuosien hankinnat. Siellä on lupaavia yksityiskohtia, mutta yleinen tilanne on edellä kerrottu.

Kiitos nimimerkeille koponen ja vehamala lisävalaistuksesta!
Painin tässä itseni kanssa, että uskaltaudunko kirjoittamaan selonteon auki "selkosuomella", koska sitähän toisaalta jossain työryhmissä halutaan, hallinnon jargonin tilalle. Hallinnon jargonin tarkoitus on liudentaa ja häivyttää lukijalle epämieluisia asioita taustalle. Kansalaisen kannalta tärkeissä asioissa taas mielestäni pitää käyttää selkosuomea, jossa sanotaan myös mitä EI tehdä tai mihin EI panosteta.
Sitä vaan että jos kirjoitan totuuden torvena selonteon selkokäännöksen, niin ketkähän ovelle kolkuttaa. Ja millä.
 
Kirjoita ihmeessä, ja lähetä Jussi Niinistölle saatteella "voiko se oikeasti olla näin"...
 
OldSkool kirjoitti:
vehamala kirjoitti:
Hienoa, että tällainen keskustelu käydään.
Se osoittaa, etten ole yksin "purrut kynsiäni" ja seurannut, kun maamme puolustusta, myös sotilaallista,
ajetaan alas jos jonkinlaisten selontekojen ja muun poliittisen jargonin savuverhon takana.
Tästä voisi kirjoittaa paljon rankempaakin tekstiä, mutta kyllä kehityksen suunta on jo käynyt selväksi edeltävistä kommenteista.

BTW olen kyllä ottanut huomioon jotkin viime vuosien hankinnat. Siellä on lupaavia yksityiskohtia, mutta yleinen tilanne on edellä kerrottu.

Kiitos nimimerkeille koponen ja vehamala lisävalaistuksesta!
Painin tässä itseni kanssa, että uskaltaudunko kirjoittamaan selonteon auki "selkosuomella", koska sitähän toisaalta jossain työryhmissä halutaan, hallinnon jargonin tilalle. Hallinnon jargonin tarkoitus on liudentaa ja häivyttää lukijalle epämieluisia asioita taustalle. Kansalaisen kannalta tärkeissä asioissa taas mielestäni pitää käyttää selkosuomea, jossa sanotaan myös mitä EI tehdä tai mihin EI panosteta.
Sitä vaan että jos kirjoitan totuuden torvena selonteon selkokäännöksen, niin ketkähän ovelle kolkuttaa. Ja millä.

Siitä vaan kirjoittamaan, kukaan ei tule asiasta kiinnostumaan ja jos asia vaikka tulisi julkisuuteen, sitä ei kommentoitaisi mitenkään. Perusongelma Suomessa on se, ettei meillä ole lainkaan vakavasti otettavaa virallista liturgiaa kyseenalaistavaa mediaa, vaan kaikki syövät kenraalien kädestä tai muistuttavat tuotoksiltaan lähinnä Tiedonantajan haarakonttoria.
 
Tvälups kirjoitti:
Älkää yllättykö kun 2020 puolustusvoimat on naksittu seuraaviin joukko-osastoihin:
Porin prikaati, Karjalan prikaati, Kainuun prikaati ja Utin Jääkärirykmentti. Voi olla, että pari erillispataljoonaa jää lisäksi (H:ki ja Lappi)
Ilmavoimat Rissalassa ja merivoimat Turussa.

Sa-vahvuutta voidaan aina supistaa samalla mantralla kuin tähänkin asti.

Esikuntarakenne säilyy ja kasvaa. Odotettavissa lisää esikuntamuodostelmia.

Halinnolliset muutokset nyt tekeillä olevassa uudistuksessa avaavat mielenkiintoisia näköaloja. Onko esim. Porin prikaatin tulevaisuus Säkylän sijasta Niinisalossa? Koulutuksen typistyessä Niinisalo olisi toimiva paikka Porpr:n joukkotuotannon keskittyessä yhden kv-pataljoonan/tst-osaston koulimiseen. Aselajikoulutkin voisi kerätä yhteen nippuun Niinisaloon, kunhan rönsykoulut on ensin suljettu ja niille rakennettu uudet tilat Lappeenrantaan jne.

Parolan osalta homma lienee paketissa, kunhan itäkaluille on kevyen modauksen jälkeen koulutettu vielä yksi kierros miehistöjä. Näillä pärjätään sitten kaluston jäljellä oleva elinkaari.

Seuraava uudistus varmaankin keskittää sotakoulut ja lakkauttaa etelässä Parolan lisäksi joko Säkylän tai Niinisalon ja pohjoisessa joko Kajaanin tai Sodankylän. Kaikki it mahtuu Tikkakoskelle ja Vekaralle, kaikki tykistö Niinisaloon ja Vekaralle jne.

Tuon jälkeen muutos palkka-armeijaan on helppo toteuttaa, kunhan eduskuntavaalien jälkeisenä aamuna keväällä 2015 julkaistava suunnitelma vain huomioi hallinnolliset järjestelyt riittävän huolellisesti. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten hoidetaan muutamat käytännön järjestelyt, kuten reserviupseerikoulutuksen lopettaminen?
 
Hande kirjoitti:
Tuon jälkeen muutos palkka-armeijaan on helppo toteuttaa, kunhan eduskuntavaalien jälkeisenä aamuna keväällä 2015 julkaistava suunnitelma vain huomioi hallinnolliset järjestelyt riittävän huolellisesti. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten hoidetaan muutamat käytännön järjestelyt, kuten reserviupseerikoulutuksen lopettaminen?

Ammattiarmeijaan siirtyessä yhteiskuntasuhteiden hoitamisen tärkeys vielä moninkertaistuu. En hämmästyisi ollenkaan, jos reservin majureita olisi jatkossakin, ja nimenomaan reservin, ei evp. Koulutuspolku menee silloin suurin piirtein niin, että ensin hankitaan yhteiskunnallinen asema ja sitten... "Valtakunnallinen reserviupseerikurssi XXIV Molo" jne.

En ole täysin vakuuttunut siitä etteikö valikoivaa asevelvollisuutta ajettaisi esim. vuosikymmen vaihtelevalla intensiteetillä. Inertiaa on aika paljon koulutettujen reservin ikäluokkien jäljiltä.
 
koponen kirjoitti:
Ammattiarmeijaan siirtyessä yhteiskuntasuhteiden hoitamisen tärkeys vielä moninkertaistuu. En hämmästyisi ollenkaan, jos reservin majureita olisi jatkossakin, ja nimenomaan reservin, ei evp. Koulutuspolku menee silloin suurin piirtein niin, että ensin hankitaan yhteiskunnallinen asema ja sitten... "Valtakunnallinen reserviupseerikurssi XXIV Molo" jne.

Ei ollenkaan huono idea, alueellisilta maanpuolustuskursseilta valmistuisi jatkossa luutnantteja ja valtakunnallisilta majureita tai miksei samoin tein everstejä. Nykyiset reserviupseerit pakittaisivat sitten alipäällystön puolelle vänrikistä kersantiksi- tai kapteenista vääpeliksi-kursseilla. Ehdottomasti kehityskelpoinen idea :a-grin::a-rolleyes:
 
Hande kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Ammattiarmeijaan siirtyessä yhteiskuntasuhteiden hoitamisen tärkeys vielä moninkertaistuu. En hämmästyisi ollenkaan, jos reservin majureita olisi jatkossakin, ja nimenomaan reservin, ei evp. Koulutuspolku menee silloin suurin piirtein niin, että ensin hankitaan yhteiskunnallinen asema ja sitten... "Valtakunnallinen reserviupseerikurssi XXIV Molo" jne.

Ei ollenkaan huono idea, alueellisilta maanpuolustuskursseilta valmistuisi jatkossa luutnantteja ja valtakunnallisilta majureita tai miksei samoin tein everstejä. Nykyiset reserviupseerit pakittaisivat sitten alipäällystön puolelle vänrikistä kersantiksi- tai kapteenista vääpeliksi-kursseilla. Ehdottomasti kehityskelpoinen idea :a-grin::a-rolleyes:

Aivan, ja kuta vanhempi pakittaja niin aina parempi. Se kysyisi mmaanpuolllustushimokkuutta ihan eri lailla, jyvät erotettaisiin akanoista ja poistuva kuona kirkastaisi teräksen.
 
baikal kirjoitti:
Hande kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Ammattiarmeijaan siirtyessä yhteiskuntasuhteiden hoitamisen tärkeys vielä moninkertaistuu. En hämmästyisi ollenkaan, jos reservin majureita olisi jatkossakin, ja nimenomaan reservin, ei evp. Koulutuspolku menee silloin suurin piirtein niin, että ensin hankitaan yhteiskunnallinen asema ja sitten... "Valtakunnallinen reserviupseerikurssi XXIV Molo" jne.

Ei ollenkaan huono idea, alueellisilta maanpuolustuskursseilta valmistuisi jatkossa luutnantteja ja valtakunnallisilta majureita tai miksei samoin tein everstejä. Nykyiset reserviupseerit pakittaisivat sitten alipäällystön puolelle vänrikistä kersantiksi- tai kapteenista vääpeliksi-kursseilla. Ehdottomasti kehityskelpoinen idea :a-grin::a-rolleyes:

Aivan, ja kuta vanhempi pakittaja niin aina parempi. Se kysyisi mmaanpuolllustushimokkuutta ihan eri lailla, jyvät erotettaisiin akanoista ja poistuva kuona kirkastaisi teräksen.

Jos minä haluaisin nitistää maanpuolustustahdon, niin iskisin juuri reservin upseereihin. Koulutus seis ja pikavauhdilla käyntiin uudistus, jonka myötä upseeriarvo voisi olla ainoastaan kadiksen käyneillä. Jo ylennetyt siirrettäisiin uusin alennetuin arvoin aliupseereiksi ja varusmiehille alikessun jämät olisivat maksimi.

Miehistö palvelisi jatkossa 4kk ja Au-koulutettavat 12kk. Pääosa AUKin käyneistä saisi ainoastaan korpin jämät ja nekin vasta kotiutumispäivänä. Tuohon päälle reipas helpotus sivarikäytäntöihin, niin johan alkaisi osallistumisprosentti asettua kohdalleen. Palkka-armeijaan olisi pakko siirtyä, kun nuorisoa ei enää kiinnosta...
 
Back
Top