Puolustusvoimien nälkäkuuri loppusuoralla - harjoitusmääriin roima korotus

#1
Kotimaa 4.6.2014 klo 5:33 | päivitetty 4.6.2014 klo 5:33
Puolustusvoimien nälkäkuuri loppusuoralla - harjoitusmääriin roima korotus
Puolustusvoimien budjetti on ensi vuonna kymmenyksen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Säästöt on kuitenkin säästetty ja esimerkiksi varusmiesten maastoharjoitusten määrä kasvaa roimasti.

Ensi vuonna Karjalan prikaatin varusmies viettää nykyistä useamman vuorokauden metsässä. Kuva: Juha Korhonen / Yle
Mistä on kyse?
  • Puolustusvoimien maastoharjoitusten määrä kasvaa ensi vuonna
  • Puolustusvoimien säästökuuri saadaan päätökseen, minkä ansiosta rahaa jää enemmän koulutukseen
  • Esimerkiksi Karjalan prikaatissa kertausharjoitukseen osallistuvien reserviläisten määrä kymmenkertaistuu
Kouvolassa, Vekarajärven varuskuntaa ympäröivässä kangasmetsässä käy pauke ja pärinä, kun pitkälti yli 2 000 ihmistä osallistuu jokakesäiseen sotaharjoitukseen. Satoja ajoneuvoja liikkuu kapeilla metsäteillä.

Harjoitus on kesäkuussa kotiutuvien varusmiesten viimeinen rutistus, niin kutsuttu loppusota. Maastovuorokausia esimerkiksi puoli vuotta palvelevalle varusmiehelle kertyy tänä vuonna 25. Ensi vuonna metsäöitä kertyy kymmenen enemmän. Lisäys johtuu siitä, että pari vuotta käynnissä ollut puolustusvoimauudistus saadaan maaliin ensi vuonna.

Rahaa on toki käytössä jopa kymmenys vähemmän kuin viisi vuotta sitten, mutta toiminnasta on otettu niin kutsutusti löysät pois, ja rahaa jää myös maastoharjoitteluun enemmän kuin parina aiempana vuonna.

– Ensi vuoden suunnittelu on jo niin pitkällä, että tiedämme saavamme ne lisämiljoonat, joita tarvitsemme, että tämä toiminnan tason palauttaminen vaaditulle tasolle tapahtuu. Olen ihan tyytyväinen, sanoo Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Timo Kivinen.

Kertausharjoitukset kasvuun
Varusmiehille metsäkeikkojen lisääntyminen ei välttämättä ole mieleen, mutta innokkaat reserviläiset puolestaan saattavat jopa iloita. Esimerkiksi Karjalan Prikaatissa kertausharjoitusten määrä kasvaa ensin vuonna huimasti. Kuluvana vuonna "kertaamaan" on päässyt noin 250 reserviläistä, ensi vuonna kutsu Vekaranjärvelle kolahtaa 2 500 postiluukkuun. Reservi on yksi tärkeimpiä kulmakiviä asevelvollisuuteen perustusvassa armeijassa.

– Kun kertausharjoitusmäärä kymmenkertaistuu, nähdään selkeästi, mihin säästöt ovat näinä välivuosina kipeimmin puraisseet, prikaatikenraali Kivinen painottaa.

Pauke Vekaranjärven maastossa jatkuu vielä muutamia päiviä. Varusmiehille päivät ovat varmasti pitkiä, kun lähestyvä reserviin pääsy siintää mielessä. Telttamajoituksessa metsän siimeksessä harva asevelvollinen tulee varmaankaan ajatelleeksi, että mittavan, viiden joukko-osaston harjoituksen taustavoimat on hiottu rahanpuutteessa todella tiiviiksi paketiksi. Nykyaikaisten puolustusvoimien tiukan talouden mukaan.

– Tietyt tukitehtävät on keskitetty ja sitä kautta kustannukset ovat kokonaisuudessaan pienemmät, Karjalan prikaatin komentaja Timo Kivinen tiivistää.

  • Mika Moksu Yle Kymenlaakso


http://yle.fi/uutiset/puolustusvoim...alla_-_harjoitusmaariin_roima_korotus/7276946
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#3
Kotimaa 4.6.2014 klo 5:33 | päivitetty 4.6.2014 klo 5:33
Puolustusvoimien nälkäkuuri loppusuoralla - harjoitusmääriin roima korotus
Puolustusvoimien budjetti on ensi vuonna kymmenyksen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Säästöt on kuitenkin säästetty ja esimerkiksi varusmiesten maastoharjoitusten määrä kasvaa roimasti.

Ensi vuonna Karjalan prikaatin varusmies viettää nykyistä useamman vuorokauden metsässä. Kuva: Juha Korhonen / Yle
Mistä on kyse?
  • Puolustusvoimien maastoharjoitusten määrä kasvaa ensi vuonna
  • Puolustusvoimien säästökuuri saadaan päätökseen, minkä ansiosta rahaa jää enemmän koulutukseen
  • Esimerkiksi Karjalan prikaatissa kertausharjoitukseen osallistuvien reserviläisten määrä kymmenkertaistuu
Kouvolassa, Vekarajärven varuskuntaa ympäröivässä kangasmetsässä käy pauke ja pärinä, kun pitkälti yli 2 000 ihmistä osallistuu jokakesäiseen sotaharjoitukseen. Satoja ajoneuvoja liikkuu kapeilla metsäteillä.

Harjoitus on kesäkuussa kotiutuvien varusmiesten viimeinen rutistus, niin kutsuttu loppusota. Maastovuorokausia esimerkiksi puoli vuotta palvelevalle varusmiehelle kertyy tänä vuonna 25. Ensi vuonna metsäöitä kertyy kymmenen enemmän. Lisäys johtuu siitä, että pari vuotta käynnissä ollut puolustusvoimauudistus saadaan maaliin ensi vuonna.

Rahaa on toki käytössä jopa kymmenys vähemmän kuin viisi vuotta sitten, mutta toiminnasta on otettu niin kutsutusti löysät pois, ja rahaa jää myös maastoharjoitteluun enemmän kuin parina aiempana vuonna.

– Ensi vuoden suunnittelu on jo niin pitkällä, että tiedämme saavamme ne lisämiljoonat, joita tarvitsemme, että tämä toiminnan tason palauttaminen vaaditulle tasolle tapahtuu. Olen ihan tyytyväinen, sanoo Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Timo Kivinen.

Kertausharjoitukset kasvuun
Varusmiehille metsäkeikkojen lisääntyminen ei välttämättä ole mieleen, mutta innokkaat reserviläiset puolestaan saattavat jopa iloita. Esimerkiksi Karjalan Prikaatissa kertausharjoitusten määrä kasvaa ensin vuonna huimasti. Kuluvana vuonna "kertaamaan" on päässyt noin 250 reserviläistä, ensi vuonna kutsu Vekaranjärvelle kolahtaa 2 500 postiluukkuun. Reservi on yksi tärkeimpiä kulmakiviä asevelvollisuuteen perustusvassa armeijassa.

– Kun kertausharjoitusmäärä kymmenkertaistuu, nähdään selkeästi, mihin säästöt ovat näinä välivuosina kipeimmin puraisseet, prikaatikenraali Kivinen painottaa.

Pauke Vekaranjärven maastossa jatkuu vielä muutamia päiviä. Varusmiehille päivät ovat varmasti pitkiä, kun lähestyvä reserviin pääsy siintää mielessä. Telttamajoituksessa metsän siimeksessä harva asevelvollinen tulee varmaankaan ajatelleeksi, että mittavan, viiden joukko-osaston harjoituksen taustavoimat on hiottu rahanpuutteessa todella tiiviiksi paketiksi. Nykyaikaisten puolustusvoimien tiukan talouden mukaan.

– Tietyt tukitehtävät on keskitetty ja sitä kautta kustannukset ovat kokonaisuudessaan pienemmät, Karjalan prikaatin komentaja Timo Kivinen tiivistää.

  • Mika Moksu Yle Kymenlaakso


http://yle.fi/uutiset/puolustusvoim...alla_-_harjoitusmaariin_roima_korotus/7276946

Hyvä, että pudotus ei juuri nyt kiihdy ja lisäävät maastoharjoituksia. Jutussa oli hauska huomio siitä, että ne eivät varusmiehille välttämättä ole mieleen. Olinkin unohtanut sen, miten telttailuhimo menee siellä maan rakoon palatakseen taas, kun aika on kypsä.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#4
Hyvä, että pudotus ei juuri nyt kiihdy ja lisäävät maastoharjoituksia. Jutussa oli hauska huomio siitä, että ne eivät varusmiehille välttämättä ole mieleen. Olinkin unohtanut sen, miten telttailuhimo menee siellä maan rakoon palatakseen taas, kun aika on kypsä.
Juu..kasarmin ikkunasta kun tuijotteli kelmeässä keinovalaistuksessa hiljalleen laskeutuvia loskarättejä, oli leirillelähtöaamun ketutus kohdillaan.

Nyt sama näkymä koti-ikkunan läpi tuottaa fiiliksen että ulos pitäis päästä. Varmaankin jotain tekemistä ikkunan valonsuodatuskyvyn kanssa. :)
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#5
Loppuuko se nälkäkuuri todella? Puheloinen onnistuu livauttamaan jokaisen komentajan mantran; vielä nyt olemme uskottavia, mutta tulevaisuudessa uskottavuus on vaakalaudalla. Tuskin puolustusvoimiin nimitetään sellaista komentajaa, joka kertoisi kansalle - se uskottavuus muuten meni jo!

Pahemmaksi kaikki muuttuu, mutta huonoksi ei milloinkaan! Ja jos sitten sitä rahaa sattuisikin tulemaan, laulettaisiin; vaikka paremmaksi kaikki muuttuu silti hyväksi ei milloinkaan :) !



Puolustusvoimien komentaja säästöistä: Uskottavuutta koetellaan
Kotimaa Julkaistu 06.06.2014 12:41 2




Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen on tyytyväinen siihen, että Puolustusvoimien irtisanomiset jäävät pelättyä pienemmiksi. Puheloinen ennakoi kuitenkin ongelmia muutaman vuoden päähän.

Puolustusvoimat irtisanoo 126 henkilöä ensi vuoden alusta. Alun perin vähennystarve oli oin 2100 tehtävää.

Komentaja Ari Puheloisen mukaan Puolustusvoimien toiminta kyetään sopeuttamaan leikkauksiin.


– Yksi haaste kuitenkin jää. Se, että jos puolustusbudjetit vuodelle 2015 jäävät nyt linjatulle tasolle, niin puolustusmateriaaliin ei jää riittävästi rahaa vuosikymmenen loppupuolella. Silloin meidän uskottavuutemme on vaakalaudalla.

Puolustusvoimien vähennykset kohdistuvat erityisesti logistiikkaan ja hallinnon tukipalveluihin.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö arvioi puolustusvoimien toiminnan heikkenevän säästöjen myötä:

– Selvä se, että heikkenee, mutta jää nähtäväksi millä tavalla. Puolustusvoimat oli pakkoraossa, kun rahaa ei yksinkertaisesti ollut. Ainoa ilahduttava asia on se, että vähennyksiä oli näinkin vähän, kun alkuolettama irtisanomisille oli peräti 2 100 tehtävää, sanoo Niinistö.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#6
Hankinnat ja harjoitukset voidaan leikata nollaan ilman että uskottavuus kärsii, mutta auta armias jos yksikin kadettiupseeri irtisanottaisiin.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Mitä, Taitolaji, tarkoitat "uskottavalla puolustuksella"? Jos pidät vastauksesta ulkona liittoutumisen de facto. Miten määritellään uskottava puolustus? Määrittääkö Suomi sen vai Kreml?

Minä supistan sen aika pieneen: kohtuullinen kyky ja halu antaa hyökkääjälle kärsään. Aiheuttaa hyökkääjälle pulmaryteikkö, jonka avaamiseen tarvitaan paljon panostusta ja vielä onnistumistakin. Viedä hyökkääjältä mahdollisuudet nopeaan voittoon.

Kohtuullinen materiaalinen kyky on ihan jees. Mutta sitten on se halu. Halu taas konkretisoituu vain, jos päättäjillä, sotilasjohdolla ja inkkareilla on edes pääsääntöisesti tarpeeksi rautaa lahkeessa.

Onko tätä halua ja uskallusta tarpeeksi ilman järeää poliittista tukea atlantin takaa? Siitäkö tässä on kysymys, lopultakin? Asiat on helppo kuitata siirtämällä keskustelu materiaaliin. Jos taas mennään abstraktimpaan keskusteluun, keskusteluun tahdosta ja halusta, ollaan vaikeilla alustoilla.

Onko tämä vähän sellainen: "kyllä me uskalletaan tapella, jos takana on Liitto, se on tae siitä, että taistelumme on lopulta voittoisa ja ei ainakaan turha"? Eli tilataan ne rautalahkeet amerikoista? Jos näin on, niin vitun hienoa. Nimittäin silloin asettuu täysin kyseenalaiseksi koko nykymuotoisen lafkan pyörittäminen yhtään millään tasolla piste.

Paljonko tässä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tehdään tällä haavaa sisäpolitiikkaa? Paljonko poliitikot ihan hlökoht. kannatuksensa eteen lumeduunia? Leikitäänkö suomalaisten turvallisuudentunteella? On se osattu ainakin ennenkin.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#8
Mitä, Taitolaji, tarkoitat "uskottavalla puolustuksella"? Jos pidät vastauksesta ulkona liittoutumisen de facto. Miten määritellään uskottava puolustus? Määrittääkö Suomi sen vai Kreml?
Viime kädessä sen määrittelee historia. 1939 puolustus ei ollut uskottava mutta kylmänsodan aikainen puolustus oli tarpeeksi uskottava.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#9
Viime kädessä sen määrittelee historia. 1939 puolustus ei ollut uskottava mutta kylmänsodan aikainen puolustus oli tarpeeksi uskottava.
Olihan se sille ulkopolitiikalle jota silloin harjoitettiin.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#10
1939 puolustus ei ollut uskottava mutta kylmänsodan aikainen puolustus oli tarpeeksi uskottava.
Mistäpä tuon varmaksi tiedät? Siis, että kylmänsodan puhkeamisen oikeaksi sodaksi oli suomalaisen puolustuksen uskottavuudesta kiinni?

Ennemminkin näkisin niin, että kylmänsodan aikana status quo suojasi myös Suomea. Jos Euroopan rajoja oltaisiin ryhdytty siirtelemään, niin mitenköhän olisi käynyt Suomen uskottavine puolustuksineen? Ei siitä tietenkään paraatimarssia Helsinkiin olisi tullut, mutta turpaan olisi voinut tulla.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Mistäpä tuon varmaksi tiedät? Siis, että kylmänsodan puhkeamisen oikeaksi sodaksi oli suomalaisen puolustuksen uskottavuudesta kiinni?

Ennemminkin näkisin niin, että kylmänsodan aikana status quo suojasi myös Suomea. Jos Euroopan rajoja oltaisiin ryhdytty siirtelemään, niin mitenköhän olisi käynyt Suomen uskottavine puolustuksineen? Ei siitä tietenkään paraatimarssia Helsinkiin olisi tullut, mutta turpaan olisi voinut tulla.
Eiköhän tuo kuitenkin tuonut uskottavuutta kekkosen puheille.
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#13
Mistäpä tuon varmaksi tiedät? Siis, että kylmänsodan puhkeamisen oikeaksi sodaksi oli suomalaisen puolustuksen uskottavuudesta kiinni?

Ennemminkin näkisin niin, että kylmänsodan aikana status quo suojasi myös Suomea. Jos Euroopan rajoja oltaisiin ryhdytty siirtelemään, niin mitenköhän olisi käynyt Suomen uskottavine puolustuksineen? Ei siitä tietenkään paraatimarssia Helsinkiin olisi tullut, mutta turpaan olisi voinut tulla.

Oheinen lainaus eräästä aiemmasta kirjoituksestani kertoo ainakin osatotuuden "uskottavasta" puolustuksestamme YYA-aikoihin.

"Kun vihollinen tulikin lännestä. Sotilaallisia uhkakuvia rähmällään olon ajoilta. Toimittaja Olli Ainola

Paavo Lipposen mielestä Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Ilkka Suominen kannatti oven avaamista neuvostoarmeijalle tulla Suomeen jo rauhan aikana. Jan-Magnus Jansson ei uskonut, että Suomi voisi menestyksellisesti puolustautua puna-armeijaa vastaan, joten aseet oli käännettävä länteen. Nämä ja paljon muuta paljastuu asiakirjoista, jotka vielä äsken olivat lukittujen ovien takana. Mitä mieltä Suomen vaikuttajat olivat Suomen puolustusasioista 1970-ja 80-luvuilla? MOT 27.11.2000"

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=ContentB489A

Ainahan näitä kirjoituksia ja MOT-ohjelmaa voi kritisoida, mutta tässä tapauksessa ne perustuvat todellisiin asiakirjoihin. Olin myös itse tuohon aikaan sellaisissa tehtävissä ja asemassa, ettei minulla ole mitään syytä olla uskomatta, että poliitikkomme olivat silloin Neuvostoliiton taskussa. Miten puolustusvoimat ja upseeristo olisi toiminut jos aseet olisi pitänyt kääntää länttä kohti onkin sitten toinen juttu, mutta valtiovallallehan sitä uskollisuutta oli vannottu.

Itseäni kiinnostaa nyt missä määrin Venäjä yhä sanelee turvallisuuspoliittiset ratkaisumme ja poliitikkojen puheet. Olemmekohan viisaampia tämän viikonlopun jälkeen?
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#14
Totta kai meillä oli tällaisia poliitikkoja. Katsokaa nytkin, millaisia erilaisia lausumia tulee. Huomatkaa, että Kekkonen oli eri mieltä Ilkka Suomisen kanssa: torjui sotaharjoituksetkin useaan otteeseen ja yritti koplata Viipurin palauttamisen DDR:n tunnustamiseen. Pielaveden salaovelan voimat hiipuivat 1970-luvulla ja nämä perässähiihtäjät moksahtivat KGB:n käpälään kotiryssineen.

Maa olisi pitänyt palauttaa parlamentarismiin, mutta sen sijaan demokratia tapettiin 1973.

Olen toistuvasti vaatinut, että suomettumisajan likapyykki pestään kunnolla ja kammataan vaikuttaja-agentit ja tuomitaan, siirretään välittömästi eläkkeelle ja valvotaan puolivaloilla heidän toimintaansa. Olen mielestäni perustellut asian.

Meillä on mikrotasolla lojaliteettiongelma yhteiskunnan virkamiesportaissa ja tiedotusvälineissä. Olette ehkä huomanneet, miten lojaliteettiongelma realisoituu kriisissä, ulkopuolisen uhan edessä (Ukraina).

Toki uusia kellokkaita syntyy.
 
Tykkäykset: TT

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#16
Niinpä, YYA-Suomessa oli tietty porukka joka kauniisti sanottuna "pelasi Neuvostoliitto-kortilla" rumasti sanottuna myi sielunsa Moskovalle saadakseen valtaa Suomessa. He kilpailivat siitä kuka kumarsi itää orjallisimmin päästäkseen muiden ohi kotimaassa.

Ei se ole ryssän vika jos suomalainen pettää maansa parista karamellistä.

Taistolaisilla oli edes vakaumuksellinen teko syy, mutta millä konstilla Kanerva Suominen ja Väyrynen voivat katsoa peiliin on arvoitus.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#18
Mistäpä tuon varmaksi tiedät? Siis, että kylmänsodan puhkeamisen oikeaksi sodaksi oli suomalaisen puolustuksen uskottavuudesta kiinni?

Ennemminkin näkisin niin, että kylmänsodan aikana status quo suojasi myös Suomea. Jos Euroopan rajoja oltaisiin ryhdytty siirtelemään, niin mitenköhän olisi käynyt Suomen uskottavine puolustuksineen? Ei siitä tietenkään paraatimarssia Helsinkiin olisi tullut, mutta turpaan olisi voinut tulla.
Kokonaisuus tietysti ratkaisee. Esimerkiksi suhteessa uhkakuviin Sveitsiläiskaarti muodostaa uskottavan puolustuksen Vatikaanille.
 
Top