Puolustusvoimien organisaatio 2022

StmSvejk

Kenraali
PorPr taas ei mitenkään voi kutistua taisteluosastoksi. Kyseessä on kuitenkin Etelä-Suomen iso valmiusyhtymä. Paseja saatetaan joutua liikuttelemaan organisaation sisällä (alueellisilta operatiivisille), mutta Porin prikaati on ja pysyy. 2. AMV-tilaus saattaa tulla, jos rahaa saadaan lisää. Tosin hankintalistalla on paljon muutakin tuiki tarpeellista, että sikäli en pidätä henkeä.

Joukkojen kokonaisvahvuus voi kutistua tai olla kutistumatta. Kolmanneksen leikkaus miesvahvuudesta lienee epätodennäköistä, mutta miksei pientä silottelua voisi esiintyä. Kovin paljoon ei kuitenkaan ole varaa, koska yleinen asevelvollisuus, Ukraina ja koko maan puolustaminen.
Koko maata puolustetaan retoriikassa vaikka sotilaita olisi kaksi, yleinen asevelvollisuus on olemassa jos kutsuttuja on vuodessa 10 ja loput raakataan terveydellisin perustein. Kuitenkin nykybudjetti ei anna mahdollisuuksia seuraavan kymmenen-viidentoista vuoden aikana maavoimien perusteelliseen kehittämiseen jolloin on realistisempaa katsella miten joukkoja supistetaan. Myös kylmän sodan kalustolaarit ovat tyhjentyneet ja vanhentumassa.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Koko maata puolustetaan retoriikassa vaikka sotilaita olisi kaksi, yleinen asevelvollisuus on olemassa jos kutsuttuja on vuodessa 10 ja loput raakataan terveydellisin perustein. Kuitenkin nykybudjetti ei anna mahdollisuuksia seuraavan kymmenen-viidentoista vuoden aikana maavoimien perusteelliseen kehittämiseen jolloin on realistisempaa katsella miten joukkoja supistetaan. Myös kylmän sodan kalustolaarit ovat tyhjentyneet ja vanhentumassa.
Taloudellinen tilanne on mitä se on, siinä olet ihan oikeassa. Haluan kuitenkin huomauttaa, että maavoimien varustaminen jatkuu vielä tämän vuosikymmenen loppuun. Kai sieltä jokusen sata miljoonaa saa raavittua kasaan? Sitä paitsi lisärahaa ei tarvittaisi hirveästi, jotta saataisiin korvattua paljon poistuvaa tavaraa 1:1. Jo ihan 150-200 miljoonaa euron korotus kalustopuolelle mahdollistaisi maavoimien vuotuisen hankintasiivun kasvattamisen 100 miljoonalla eurolla. Kyllä sillä jotakin saadaan. AMV-hankintoihin ei ehkä vielä tuolla voi ruveta, mutta jotakin hankintoja viriteltäisiin pienelläkin lisärahalla.
 

StmSvejk

Kenraali
Taloudellinen tilanne on mitä se on, siinä olet ihan oikeassa. Haluan kuitenkin huomauttaa, että maavoimien varustaminen jatkuu vielä tämän vuosikymmenen loppuun. Kai sieltä jokusen sata miljoonaa saa raavittua kasaan? Sitä paitsi lisärahaa ei tarvittaisi hirveästi, jotta saataisiin korvattua paljon poistuvaa tavaraa 1:1. Jo ihan 150-200 miljoonaa euron korotus kalustopuolelle mahdollistaisi maavoimien vuotuisen hankintasiivun kasvattamisen 100 miljoonalla eurolla. Kyllä sillä jotakin saadaan. AMV-hankintoihin ei ehkä vielä tuolla voi ruveta, mutta jotakin hankintoja viriteltäisiin pienelläkin lisärahalla.
Toivottavasti, ja onnenkantamoisiakin voi tulla. Hyvältä ei silti näytä.

Nähdäkseni seuraavassa rutistuksessa on pakko tehdä selkeä valinta operatiivisten joukkojen ja paikallis/alueellisten joukkojen välillä. Panostetaanko operatiivisiin joukkoihin ja supistetaan paikallisjoukot vartiotehtäviin sopiviksi jolloin hyvällä tuurilla voidaan saavuttaa ehkäpä kymmenen pataljoonan, kolmen prikaatin operatiiviset joukot nyt nähtävissä olevien seitsemän pataljoonan ja yhden prikaatin sijaan? Tällöin olisi luonnollista lopettaa asevelvollisuus ja siirtyä vapaaehtoisorganisaation tukemaan ammattiarmeijaan.

Vai ohjautuuko kehitys operatiivisten joukkojen supistamiseen jolloin painopisteenä voisi olla viiden mekanisoidun pataljoonan (KarPr + MekTstOs:t) kehittäminen ja paikallis/alueellisten joukkojen varustuksen parantaminen? Tällöin asevelvollisuutta voitaisiin tekohengittää jatkossakin?

Oma (oikea, toki:)) näkemykseni olisi että operatiiviset joukot kannattaisi leikata neljään pataljoonaan joille on varustus. Eli käytännössä KarPr neljällä nykyistä vahvemmalla mekanisoiduilla pataljoonalla. Samalla paikallisia/alueellisia joukkoja tulisi kehittää uuden teknologian avulla iskukykyisemmiksi, käytännössä tulenjohtokykyisemmäksi ja pst-kykyisemmäksi uusia pitkän kantaman ohjuksia hyödyntäen. Operatiivisten joukkojen supistamisesta säästyvät rahat sitten kaukovaikutuskykyyn.
 
Viimeksi muokattu:

StmSvejk

Kenraali
Pistetäänpä sitten oma, (oikea) näkemykseni vuodelle 2025-2030 SA-kokoonpanona:

*Pääesikunta
Utin jääkärirykmentti
Tiedustelurykmentti
-Lennokki, satelliitti, viestitiedustelukalusto budjetin riittävyyden mukaan

*Ilmavoimat

Ilmavoimien esikunta

Suomen Lennosto
-Modernisoitu F-18C/D -kalusto, n. 30kpl
-Toiminta kahdesta sodanajan päätukikohdasta

Ilmapuolustus
-Alueilmatorjuntaohjuksia reippaamman kautta. Tavoitteena koko maa-alueen peitto ja vahvennettuna painopistealueille.
-Passiivinen ja aktiivinen sensoriverkosto koko maan alueelle, viestitiedustelun keinoin naapurin puolelle

Tukilennosto
-Kuljetuskoneet ja niiden organisointi

*Merivoimat

Merivoimien esikunta

Rannikkolaivasto
-Pintataistelulaivue, 4kpl monitoimialuksia
-Miinanraivauslaivue, 3kpl miinanraivaajia + tukialukset

Rannikkoprikaati
*Uudenmaan rannikkojääkäripataljoona
*Meripataljoona - Pansion ja varatukikohtien ylläpito
*Merivoimien paikallisyksiköt - Vartiointi, tiedustelu, viivytys, tulenjohto
*Rannikko-ohjusyksiköt - käyttö tarvittaessa maakohteita vastaan
*Meritorjuntaohjusyksiköt - käyttö tarvittaessa valtakunnalliseen tulenkäyttöön

*Maavoimat

Maavoimien esikunta

Yleisjoukot:

Karjalan prikaati
4x PsP (2x PsP, 2x PsJk)
1x PsH Ptri

Valtakunnallisen tulenkäytön joukot:
12x 155 K 98 ptri (4 putkea)
3x 298 RAKH 06 ptri (9 laukaisijaa)
x määrä modernia psh-kalustoa 4 putken pattereina

Alueelliset joukot:

Johtoporrasjärjestely, esim. Pohjois-, Itä- ja Länsi-Suomen sotilasläänit

Kainuun Jääkäripataljoona (3x MtLb jvk)
Porin Jääkäripataljoona (3x Pasi/AMV/RG-35 tms. komppaniaa sen mukaan mitä KRIHA:n on hankittu)
Kaartin pataljoona (Pk-seudun alueellinen joukko, 3x kaupunkijääkärikomppaniaa)

Paikallisjoukot:

noin 30 maakuntapataljoonaa, joiden tehtävä vartiointi, tiedustelu ja kaukovaikutuksen tukeminen raskaalla pst-ohjuskalustolla kokoonpano alueen mukaan räätälöiden, esim:

Pataljoonan esikunta
-Vartiokomppania (ra-maakuntakomppania runkona)
-2x raskas pst-ohjuskomppania, kalustona esim. Spike ER.
-Tekninen tiedustelukomppania: Lennokki, kaukotähystys ym. sensorilaitteisto. Kykenee valvomaan pataljoonan alueen ja syöttämään tilannekuvaa valtakunnalliseen järjestelmään.
-Tiedustelukomppania: Perinteinen jv-tiedustelu ja tiedustelun vahventaminen tarvittaessa. Toissijainen sissitoimintatehtävä.
-Lähi-ITO patteri
Liikkumiskalustona maasturit ja veneet.
 
Viimeksi muokattu:

ajs178

Kenraali
Nyt sie narraat.
Voi olla nauru kaukana...jos ei jollekulle selvinnyt, niin tämän kaltaisen kokoonpanon komentokieli on tietenkin venäjä. Ja tähän päädytään, kun hallitus vain leikkaa. Mielestäni puolustusmäärärahat pitäisi olla korkeammalla prioriteetilla nykyisessä tilanteessa kuin esim. kehitysapu tai jopa sosiaaliturva. Voitte meinaan olla varmoja, että suuriruhtinaskunnassa ei tulla sosiaaliturvaa maksamaan, joten parempi saada itsenäisessä Suomessa edes vähän vähemmän sosiaaliturvaa kuin ei ollenkaan.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Nähdäkseni seuraavassa rutistuksessa on pakko tehdä selkeä valinta operatiivisten joukkojen ja paikallis/alueellisten joukkojen välillä. Panostetaanko operatiivisiin joukkoihin ja supistetaan paikallisjoukot vartiotehtäviin sopiviksi jolloin hyvällä tuurilla voidaan saavuttaa ehkäpä kymmenen pataljoonan, kolmen prikaatin operatiiviset joukot nyt nähtävissä olevien seitsemän pataljoonan ja yhden prikaatin sijaan? Tällöin olisi luonnollista lopettaa asevelvollisuus ja siirtyä vapaaehtoisorganisaation tukemaan ammattiarmeijaan.
StmSvejk, minun nähdäkseni alueellisten joukkojen parhaimmiston ja operatiivisten joukkojen välillä ei lopulta ole valtavan suurta eroa.

-Molemmilla on valtion puolesta (panssari)ajoneuvot (esim. Porin prikaatilla Paseja ja vastaavasti joillakin alueellisilla taisteluosastoilla myöskin Pasit)
-Molemmilla on suhteellisen kevyt ilmatorjunta (op. ITO05 + 23ITK95 / al. ITO15)
-Molemmilla on suhteellisen moderni panssarintorjuntakyky(, joka lienee vertailukelpoinen)
-Molemmilla on suhteellisen moderni viestijärjestelmä (Taajuushyppivät radiot operatiivisilla joukoilla. Alueellisille joukoille hankittiin/hankitaan moderni ja suorituskykyinen viestijärjestelmä. Kysymys kuuluukin, saatiinko kaikki taisteluosastot määrävahvuisiksi viestikaluston suhteen?)
-Molemmilla on(/oli) vedettävä epäsuora: kevyet kranaatinheittimet, raskaat kranaatinheittimet, vedettävä tykistö (AMOS ja 155 K 98 muuttavat jonkin verran tilannetta op. joukkojen hyväksi)

Tämän vuoksi näkisin, etteivät alueelliset joukot ja operatiiviset joukot ole kehityskohteina toistensa vaihtoehtoja. Asiallisesti varustettu alueellinen taisteluosasto on ihan yhtä kallis varustettava kuin operatiivistenkin joukkojen pataljoona.

Alueellisissa joukoissa lienee kyllä niitä taisteluosastoja, joille on osittainen varustus, mutta onko järkeä kehittää lisää sellaisia puolivalmiita joukkoja? Mikä on joukon taisteluteho, kun taisteluosastolle on jakaa määrävahvuiset viestijärjestelmät ja epäsuora, mutta puolet määrävahvuuksien mukaisesta Stinger, Spike ja NLAW ohjuskalustosta? Onko joukko lähempänä siltavahtipataljoonaa vai operatiivisten joukkojen pataljoonaa? Liikkuvaa sodankäyntiä vaikeuttaa huomattavasti (panssari)ajoneuvojen puute, ja ilmatorjunnan heikkous tekee kaikista siirtymistä vaarallisia.

HAJP on tietysti edullinen varustettava, mutta pääasiallisena joukkotyyppinä niiden taisteluteho jää kysymysmerkiksi: suomalainen mies on homo urbanus - viikkojen taistelu ja elo metsässä 5½ kk koulutuksella ei vain onnistu, ja kaatuneiden määrä nousee suureksi, kun haavoittuneita ei saada evakuoitua yhtään mihinkään. (Nykyisellään HAJP:n takana on perinteisemmin taistelevia joukkoja, mikä mahdollistaa paremmat huoltoyhteydet.) Mikä olisi joukkojen moraali? Jos puolustus rakennettaisiin HAJP:n varaan, romahtaisi se todennäköisesti viikossa.

Vai ohjautuuko kehitys operatiivisten joukkojen supistamiseen jolloin painopisteenä voisi olla viiden mekanisoidun pataljoonan (KarPr + MekTstOs:t) kehittäminen ja paikallis/alueellisten joukkojen varustuksen parantaminen? Tällöin asevelvollisuutta voitaisiin tekohengittää jatkossakin?
Kuten edellä esitin, on samantekevää, varustetaanko operatiivisia vai alueellisia joukkoja. Lisäisin listalle myös moottoroidut taisteluosastot, koska niidenkään kalusto ei taida aivan heti massavanhentua.

Oma (oikea, toki:)) näkemykseni olisi että operatiiviset joukot kannattaisi leikata neljään pataljoonaan joille on varustus. Eli käytännössä KarPr neljällä nykyistä vahvemmalla mekanisoiduilla pataljoonalla. Samalla paikallisia/alueellisia joukkoja tulisi kehittää uuden teknologian avulla iskukykyisemmiksi, käytännössä tulenjohtokykyisemmäksi ja pst-kykyisemmäksi uusia pitkän kantaman ohjuksia hyödyntäen. Operatiivisten joukkojen supistamisesta säästyvät rahat sitten kaukovaikutuskykyyn.
Unohdat BMP-2:n päivityksen! Mekanisoidut taisteluosastojen luiskaus olisi järjetöntä tässä vaiheessa.

"Suorituskyvyn näkökulmasta nämä ovat aika isoja muutoksia. Uskomme vahvasti, että näillä päivityksillä vaunuilla mennään pitkälti 2030-luvulle."
http://maanpuolustus.net/threads/pv-tutkii-bmp-2-ien-uudistamista.2423/page-7#post-149097

Supistuksista taas ei varmasti säästy pennin hyrrää. Tyhjiä varuskuntia vuokrataan vielä pari hallituskautta Senaattikiinteistöiltä ja upseerinvakanssit pysyvät ennallaan.
 

StmSvejk

Kenraali
Liikkuvaa sodankäyntiä vaikeuttaa huomattavasti (panssari)ajoneuvojen puute, ja ilmatorjunnan heikkous tekee kaikista siirtymistä vaarallisia.

HAJP on tietysti edullinen varustettava, mutta pääasiallisena joukkotyyppinä niiden taisteluteho jää kysymysmerkiksi: suomalainen mies on homo urbanus - viikkojen taistelu ja elo metsässä 5½ kk koulutuksella ei vain onnistu, ja kaatuneiden määrä nousee suureksi, kun haavoittuneita ei saada evakuoitua yhtään mihinkään. (Nykyisellään HAJP:n takana on perinteisemmin taistelevia joukkoja, mikä mahdollistaa paremmat huoltoyhteydet.) Mikä olisi joukkojen moraali? Jos puolustus rakennettaisiin HAJP:n varaan, romahtaisi se todennäköisesti viikossa.
Uudenlaisen hajautetun taistelun on pakko nojautua tekniikan käyttöön ihmisvoiman käytön sijaan. Kohde havaitaan sensorilla ja siihen vaikutetaan kaukovaikutusasella joka on tilanteen mukaan joko raskas pst-ohjus, kenttätykistön erityisammus, GMLRS-raketti, tykistöohjus tai meri / ilmavoimien risteilyohjus. Mistään tuliylläkkö Lehväslaihoista, putkimiinan asetteluista tai perinteisen tähystyspaikan ylläpidosta on ihan turha haaveilla.

Jos henkilövahvuudet pysyvät pieninä ja ennen kaikkea tukiaseoperaattoreina (lennokit, pitkän kantaman pst-ohjukset jne) ei tappioiden määrä ole niin suuri ja huolto voidaan järjestää varastoinnilla helposti. Samalla poistuu myös panssariajoneuvojen tarve.

Unohdat BMP-2:n päivityksen! Mekanisoidut taisteluosastojen luiskaus olisi järjetöntä tässä vaiheessa.
Mekanisoituihin taisteluosastoihin vaan kuuluu muutakin kuin bemarit ja lepardit. Saadaanko komentoajoneuvoja saati psh-kalustoa enää korjattua? Uskoisin ennemminkin että KarPr:n kokoonpanoa vahvistetaan kahdella pataljoonalla ja nykykalustosta muodostetaan kaksi pataljoonaa. Ällitälleillä sitten korvataan KarPr:n pyörajoneuvoja.

Supistuksista taas ei varmasti säästy pennin hyrrää. Tyhjiä varuskuntia vuokrataan vielä pari hallituskautta Senaattikiinteistöiltä ja upseerinvakanssit pysyvät ennallaan.
Voi olla, mutta supistukset ovat hienoja koska raha siirtyy toiselta tililtä toiselle. Varmaa on että ydintoimintoihin ei kosketa, eli kenraalin vakansseja riittää Suomessa jatkossakin suurvalta-armeijan tarpeisiin.
 

peelo

Ylipäällikkö
Mitään sellaisia miehittämättömiä härveleitä ei ole olemassa (2025-2030) joilla voidaan @StmSvejk haaveilemassa mittakaavassa elävää voimaa korvata.

Tämä ei tarkoita sitä etteikö meillä ole ja tule tulevaisuudessa olemaan miehittämättömiä sotavälineitä.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Kyllä, samoilla linjoilla @peelo :n kanssa. @StmSvejk :n kaavailuista tulee mieleen omat pohdintani jalkaväen tarpeellisuudesta, jonka ymmärsin jonkun ehdottaessa vihollisen tulevan avorivissä.

Mekanisoituihin taisteluosastoihin vaan kuuluu muutakin kuin bemarit ja lepardit. Saadaanko komentoajoneuvoja saati psh-kalustoa enää korjattua? Uskoisin ennemminkin että KarPr:n kokoonpanoa vahvistetaan kahdella pataljoonalla ja nykykalustosta muodostetaan kaksi pataljoonaa. Ällitälleillä sitten korvataan KarPr:n pyörajoneuvoja.
Komentoajoneuvoja? No ei niistä pula tule. Mt-Lb kalustoa löytyy läjäpäin moottoroiduilta taisteluosastoilta, ja samat viesti- ja johtamisjärjestelmät niihinkin voi asennella. Myös panssarihaupitseja on moottoroiduilla taisteluosastoilla patteristo kummallakin.

Ainoa, mille voi tulla tarvetta, on pioneerivaunut. Nämä ovat kuitenkin kokonaisuuden mittakaavassa minimaalisen pieni hankinta: vanhoja Leopardeja voidaan käyttää runkoina ja n. 50 miljoonallakin saisi jo kymmenkunta uutta silta- tai raivauspanssarivaunua.
 
Viimeksi muokattu:

StmSvejk

Kenraali
Mitään sellaisia miehittämättömiä härveleitä ei ole olemassa (2025-2030) joilla voidaan @StmSvejk haaveilemassa mittakaavassa elävää voimaa korvata.

Tämä ei tarkoita sitä etteikö meillä ole ja tule tulevaisuudessa olemaan miehittämättömiä sotavälineitä.
On jo olemassa. Lennokit, satelliittitiedustelu ja etävalvonta ovat tätä päivää. Kahdeksan miehen ryhmä pyörittämässä yhtä tähystyspaikkaa ei ole tätä päivää. Täsmäammukset ja kauaskantoiset pst-ohjukset ovat tätä päivää. Sissiryhmän tuliylläkkö ja kevyiden kertasinkojen tms. käyttö ei ole tätä päivää. Kustannustehokkuus ja reagointinopeus vaan on ihan eri luokkaa käytettäessä automatisoituja järjestelmiä valvontaan ja vaikuttamiseen verrattuna perinteiseen sissitoimintaan. Samalla myös altistuminen vihollisen vastatoimille vähentyy.

Toinen vaihtoehto on painostaa vain symmetriseen sodankäyntiin mutta se on pirun kallista verrattuna hajautettuun toimintatapaan jossa voidaan hyödyntää edes jossain määrin ottokalustoa ja siviili-infraa.

Miesmäärän tarve putoaa tässäkin tapauksessa kuin kivi.
 

StmSvejk

Kenraali
Kyllä, samoilla linjoilla @peelo :n kanssa. @StmSvejk :n kaavailuista tulee mieleen omat pohdintani jalkaväen tarpeellisuudesta, jonka ymmärsin jonkun ehdotettaessa vihollisen tulevan avorivissä.
Kymmenet jalkaväkipataljoonat olisivat toki kivoja, mutta niitä ei ole varaa varustaa tai realistisia mahdollisuuksia käyttää ja huoltaa. Seuraavan supistuksen jälkeen puhutaan, riippuen siitä miten painotus on tehty, noin kymmenestä operatiivisten / alueellisten joukkojen pataljoonasta ja korkeintaan parista kymmenestä Volkssturm-pataljoonasta jos täysin panssaroimatonta jalkaväkeä ottoajoenuvoin halutaan vielä varustaa. Tälle poppoolle ei ole mitään prikaatitason resursseja tarjolla ellei olemassa olevaa kalustoa jyvitetä alaspäin.

Taistelutavan on pakko muuttua. Toisaalta, myös vihulaisen vahvuus on pienempi ja täsmäaseet halventuvat suhteellisesti jatkuvasti.

Komentoajoneuvoja? No ei niistä pula tule. Mt-Lb kalustoa löytyy läjäpäin moottoroiduilta taisteluosastoilta, ja samat viesti- ja johtamisjärjestelmät niihinkin voi asennella. Myös panssarihaupitseja on moottoroiduilla taisteluosastoilla patteristo kummallakin.
Toki rakentelu ja Psh modernisointi on mahdollista mutta hyvin hintavaa. Rahaa tuskin vaan riittää. Vaikea nähdä realistisena sellaista skenaariota jossa Suomella olisi viisi mekanisoitua pataljoona jolla olisi tukenaan kaksi psh-pstoa, toki näin voi aina toivoa.
 

PJ85

Eversti
Lahjoittaja
Eiköhän Mekanisoidut taisteluosastot tule säilymään, kaikki viittaa siihen.

Uudet Leot hommattu, Bemarit menossa modernisointiin, ja rahaa käytetty mm. komentoajoneuvojen modernisointiin, panssarihauppareiden modernisointiin jne. Nyt taitaa tilanne olla se, että MEKTSTOS nousee operatiivisten joukkojen tasolle mm. radioiden suhteen. M18 kun laskeutuu tässä jokusen ajan päästä, niin avot.

Lähde:panssari-lehdet
 

Samses

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kymmenet jalkaväkipataljoonat olisivat toki kivoja, mutta niitä ei ole varaa varustaa tai realistisia mahdollisuuksia käyttää ja huoltaa. Seuraavan supistuksen jälkeen puhutaan, riippuen siitä miten painotus on tehty, noin kymmenestä operatiivisten / alueellisten joukkojen pataljoonasta ja korkeintaan parista kymmenestä Volkssturm-pataljoonasta jos täysin panssaroimatonta jalkaväkeä ottoajoenuvoin halutaan vielä varustaa. Tälle poppoolle ei ole mitään prikaatitason resursseja tarjolla ellei olemassa olevaa kalustoa jyvitetä alaspäin.
Kyllähän jo tähänkin asti on tehty niin, että kun kärkeen hankitaan uutta kamaa, valuu vanhempi kalusto alaspäin. Itse en ole huolissani kevyestä aseistuksesta enkä viestivälineistä, niitä on. Huolto ja pioneeritoiminta saadaan ottokalustolla skulaamaan, jos on aikaa polkaista sirkus liikkeelle. Sitä en tiedä mistä paikallisjoukkojen raskaampi tulivoima saadaan jos vanha raskas kama on stenattu - mutta tarvitaanko sellaista? Mielestäni ainakin pst- kykyä olisi syytä maahanlaskun torjuntaan ja läpimurtojen rajoittamiseen sopiva määrä olla, eikä lähi- it olisi pahitteeksi.
 

StmSvejk

Kenraali
Kyllähän jo tähänkin asti on tehty niin, että kun kärkeen hankitaan uutta kamaa, valuu vanhempi kalusto alaspäin. Itse en ole huolissani kevyestä aseistuksesta enkä viestivälineistä, niitä on. Huolto ja pioneeritoiminta saadaan ottokalustolla skulaamaan, jos on aikaa polkaista sirkus liikkeelle. Sitä en tiedä mistä paikallisjoukkojen raskaampi tulivoima saadaan jos vanha raskas kama on stenattu - mutta tarvitaanko sellaista? Mielestäni ainakin pst- kykyä olisi syytä maahanlaskun torjuntaan ja läpimurtojen rajoittamiseen sopiva määrä olla, eikä lähi- it olisi pahitteeksi.
Ongelmana on että kamaa alaspäin valuvaksi ei oikein 2020-luvulla ole. Siinä missä kevyen aseistuksen puolesta pärjää joten kuten vaikka PKM:llä ja RK-62:lla, ei viestivälineistä voi tinkiä sillä ilman toimivia viestiyhteyksiä joukko on hyödytön. Joukolla pitäisi olla myös ilmatorjunta- ja panssarintorjuntakykyä jotta se kykenee muuhun kuin vartiointitehtäviin. Epäsuoran tulen kalustoa - onko sitä 2025 tienoilla? 122 H 63:sta aikakin jättää.

Hajautetussa toiminnassa tietyissä asioissa voi säästää, esimerkiksi panssaroituja ajoneuvoja ei tarvita, kuten ei myöskään ajanmukaista kevyttä aseistusta jos pääaseet (tarkka-ampujakiväärit, ohjukset, tähysmiinat jne.) ovat kunnossa. Taistelijat eivät tarvitse myöskään ajanmukaisia henkilökohtaisia suojavälineitä jotka eivät sovi liikkumiskonseptiin ja haavoittuneiden hoitohan toimii joka tapauksessa riittävällä morfiinimäärällä. Huolto on kevyempi kun huollettavien määrä on pienempi.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Vuonna 2022 PV:n vahvuus on

125 Kenraalia
375 Everstiä
1125 Everstiluutnanttia
3375 Majuria
10 125 Kapteenia
1 "Reiska"

Vuoden 2025 Puolustuvoimauudistuksessa Reiska ulkoistetaan palkkamenojen leikkaamiseksi.
 

StmSvejk

Kenraali
Vuonna 2022 PV:n vahvuus on

125 Kenraalia
375 Everstiä
1125 Everstiluutnanttia
3375 Majuria
10 125 Kapteenia
1 "Reiska"

Vuoden 2025 Puolustuvoimauudistuksessa Reiska ulkoistetaan palkkamenojen leikkaamiseksi.
Nähdäkseni yliarvioit kapteenien määrän, niitä pitäisi olla vähemmän kuin majureita... :)

No, joka tapauksessa on selvää että puolustusvoimien seuraava rutistus vaatisi radikaaleja liikkuja henkilöstörakenteen, asevelvollisuuden ja puolustushaarojen painotuksen suhteen. Koska näihin ei pv:n toimesta halua ole puuttua (upseerikunta miettii ay-asioita siinä missä muutkin ammattiryhmät, asevelvollisuudella on vakaa kansan kannatus ja ilmavoimat ovat sementoineet kuningaspuolustushaara-asemansa) niin business as usual johtaa juurikin tuohon muutaman pataljoonan maavoimiin.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Ongelmana on että kamaa alaspäin valuvaksi ei oikein 2020-luvulla ole. Siinä missä kevyen aseistuksen puolesta pärjää joten kuten vaikka PKM:llä ja RK-62:lla, ei viestivälineistä voi tinkiä sillä ilman toimivia viestiyhteyksiä joukko on hyödytön. Joukolla pitäisi olla myös ilmatorjunta- ja panssarintorjuntakykyä jotta se kykenee muuhun kuin vartiointitehtäviin. Epäsuoran tulen kalustoa - onko sitä 2025 tienoilla? 122 H 63:sta aikakin jättää.

Hajautetussa toiminnassa tietyissä asioissa voi säästää, esimerkiksi panssaroituja ajoneuvoja ei tarvita, kuten ei myöskään ajanmukaista kevyttä aseistusta jos pääaseet (tarkka-ampujakiväärit, ohjukset, tähysmiinat jne.) ovat kunnossa. Taistelijat eivät tarvitse myöskään ajanmukaisia henkilökohtaisia suojavälineitä jotka eivät sovi liikkumiskonseptiin ja haavoittuneiden hoitohan toimii joka tapauksessa riittävällä morfiinimäärällä. Huolto on kevyempi kun huollettavien määrä on pienempi.
Homman luonne on muuttunut digidigin ja ohjusten myötä. Kalusto vanhenee jo ensimmäisellä käyttäjällään eikä jaettavaa ole. Patarauta kyllä porskuttaa mutta sitä ei ole paljoa tarjolla eikä se yksinään edes riitä. Mistä tosiaan saadaan ohjusaseistus ja viestivälineet noin niin kuin esimerkinomaisesti.
 

Laamanator

Eversti
Vuonna 2022 PV:n vahvuus on

125 Kenraalia
375 Everstiä
1125 Everstiluutnanttia
3375 Majuria
10 125 Kapteenia
1 "Reiska"

Vuoden 2025 Puolustuvoimauudistuksessa Reiska ulkoistetaan palkkamenojen leikkaamiseksi.
Reiska ulkoistetaan ja ulkoiselle palveluntuottajalle maksetaan Reiskan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia vastaava summa kaksinkertaisena.

Saavutetuista eduista ei kuitenkaan tingitä.
 
Top