Oletetaanpa että vaikkapa ensi vuoden aikana Putinin hallinto on kaput ilman sisällissotaa tai muuta erityisen veristä vallanvaihtoa. Ottamatta kantaa siihen millainen seuraaja tulisi, olisipa sitten kyseessä äärinationalistinen diktaattori tai demokraattismielinen hallinto, olen tässä pohtinut että seuraajan edellytykset rakentaa uutta Venäjää haluamaansa suuntaan ovat monessa suhteessa heikommat kuin Jeltsinillä 1992. Otetaanpa muutamia pointteja:
-Kansainvälinen arvovalta. Neuvostoliitto oli supervalta ja Venäjä nähtiin sen heikentyneenä perillisenä. Venäjä pystyi hyödyntämään 1990-luvulla tätä perinteistä asemaansa erilaisissa neuvotteluissa. Nyt Venäjää ei kukaan RT:n lisäksi pidä supervaltana vaan suurvaltana jonka asema on jossain kaukana USA:n, Kiinan ja EU:n takana.
-Infrastruktuuri. Kaikesta NL:n kehnoudesta huolimatta Venäjä sai 1992 perinnökseen teollisuusvallan infrastruktuurin voimaloineen, teineen, rautateineen, sairaaloineen jne. Tätä infrastruktuuria Venäjä ei ole kyennyt edes ylläpitämään viimeisen 23 vuoden aikana muutamia näytösprojekteja lukuun ottamatta. Korjausvelka on valtava.
-Asevoimat. Vaikka uusi hallinto pyrkisi rauhanomaiseen rinnakkaiseloon naapureidensa kanssa niin suurvalta tarvitsee asevoimia ihan legitiimeihin puolustustarkoituksiin. 1992 Venäjä peri supervallan asevoimat jonka kalustoa se on kyenny hyödyntämään näihin päiviin asti. Uuden Venäjän pitäisi rakentaa omat asevoimansa itse ihan oikealla rahalla.
-Väestö. Vuoteen 1992 verrattuna Venäjän väestötilanne on paljon kehnompi. Nuorta väkeä on vähemmän, vanhaa enemmän. Väestön koulutustaso on myös reaalisesti heikompi kuin 1992. NL:n koulutusjärjestelmä kykeni kaikesta tehottomuudestaan huolimatta tuottamaan ihan kuranttia insinööriä, lääkäriä, opettajaa jne. Yli kahdenkymmenen vuoden järjestelmällinen korruptio on johtanut tilanteeseen jossa kansainvälisten vertailujen mukaan Venäjällä on vähemmän huippuyliopistoja kuin Suomella. NL:n perintönä ollut luonnontieteiden kansainvälisesti arvostettu tutkimus on mennyttä.
-Teollisuus. Mikä?
-Kansainvälinen arvovalta. Neuvostoliitto oli supervalta ja Venäjä nähtiin sen heikentyneenä perillisenä. Venäjä pystyi hyödyntämään 1990-luvulla tätä perinteistä asemaansa erilaisissa neuvotteluissa. Nyt Venäjää ei kukaan RT:n lisäksi pidä supervaltana vaan suurvaltana jonka asema on jossain kaukana USA:n, Kiinan ja EU:n takana.
-Infrastruktuuri. Kaikesta NL:n kehnoudesta huolimatta Venäjä sai 1992 perinnökseen teollisuusvallan infrastruktuurin voimaloineen, teineen, rautateineen, sairaaloineen jne. Tätä infrastruktuuria Venäjä ei ole kyennyt edes ylläpitämään viimeisen 23 vuoden aikana muutamia näytösprojekteja lukuun ottamatta. Korjausvelka on valtava.
-Asevoimat. Vaikka uusi hallinto pyrkisi rauhanomaiseen rinnakkaiseloon naapureidensa kanssa niin suurvalta tarvitsee asevoimia ihan legitiimeihin puolustustarkoituksiin. 1992 Venäjä peri supervallan asevoimat jonka kalustoa se on kyenny hyödyntämään näihin päiviin asti. Uuden Venäjän pitäisi rakentaa omat asevoimansa itse ihan oikealla rahalla.
-Väestö. Vuoteen 1992 verrattuna Venäjän väestötilanne on paljon kehnompi. Nuorta väkeä on vähemmän, vanhaa enemmän. Väestön koulutustaso on myös reaalisesti heikompi kuin 1992. NL:n koulutusjärjestelmä kykeni kaikesta tehottomuudestaan huolimatta tuottamaan ihan kuranttia insinööriä, lääkäriä, opettajaa jne. Yli kahdenkymmenen vuoden järjestelmällinen korruptio on johtanut tilanteeseen jossa kansainvälisten vertailujen mukaan Venäjällä on vähemmän huippuyliopistoja kuin Suomella. NL:n perintönä ollut luonnontieteiden kansainvälisesti arvostettu tutkimus on mennyttä.
-Teollisuus. Mikä?
