Pv:n palvelukeskus

Mosuri kirjoitti:
No mitä olen esim. nuorten opettajien kanssa jutellut niin suurin ongelma on maaseudun tunkkainen henkinen ilmapiiri. Toki sama ongelma koskee monia pikkukaupunkeja ja jopa joitakin isompia kuten Turkua.

Tämänpä vuoksi itsekin aikanaan pikkukaupungista muutin, toinen hyvä syy oli tietysti työ.
 
Peiper kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
No mitä olen esim. nuorten opettajien kanssa jutellut niin suurin ongelma on maaseudun tunkkainen henkinen ilmapiiri. Toki sama ongelma koskee monia pikkukaupunkeja ja jopa joitakin isompia kuten Turkua.

Tämänpä vuoksi itsekin aikanaan pikkukaupungista muutin, toinen hyvä syy oli tietysti työ.

No helpottiko ahistus?
 
Mosuri kirjoitti:
. Homma tapaa mennä vituiksi jos ainoa turva on kotitalon hirret tahi tai tutut Kallion kulmat.

Kyllä ne pikkuhiljaa alkavat olla, mutta toisaalta voisi tästä ulkomaillekin lähteä, pitäisi vaan käytännössä olla sellainen duuni ettei vaimon sitten tarvitsisi tehdä töitä :)
 
baikal kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
No mitä olen esim. nuorten opettajien kanssa jutellut niin suurin ongelma on maaseudun tunkkainen henkinen ilmapiiri. Toki sama ongelma koskee monia pikkukaupunkeja ja jopa joitakin isompia kuten Turkua.

Tämänpä vuoksi itsekin aikanaan pikkukaupungista muutin, toinen hyvä syy oli tietysti työ.

No helpottiko ahistus?

Helpotti, huomattavasti :)
 
baikal kirjoitti:
Meillä on aivan saatanasti väkeä töissä ja "töissä" julkisella puolella, sitä on kantokykyyn nähden jumalattomasti.

Tämä pitää paikkaansa. Enemmän kuin joka kolmas suomalaien on töissä julkisella sektorilla.
 
Tässä ketjussa on kovasti murehdittu sitä ettei upseerien akateemiset puolisot saa töitä pikkupaikkakunnilla. Kuinkahan yleistä tuo on että upseeereilla on akateemisia puolisoja? Vedottiin siihen että akateemisten alojen ihmiset pariutuvat tunnetusti paljon toistensa kanssa. NIin tekevät. Opiilaitoksissa, jotka ovat poikkitieteellisiä ja pitävät suuressa määrin opiskelijakaartissaan molempia sukupuolia, jotka ovat näin ollen jatkuvassa kontaktissa toistensa kanssa ja kuinkas ollakaan siitä seurauksena pariutuvat herkemmin kuin toisistaan erillään pidetyt. Minulle osoitettiin sangen konkreettisesti aikoinaan, että nuorten upseerien vaimon ylivoimaisesti yleisin ammatti oli sairaanhoitaja ja perässä seurasi muut hoitoalan ihmiset. Sen jälkeen tosin upseeerikoulutus on muuttunut akateemiseksi (ja onhan sairaanhoitajan tutkintokin nykyään amk-tasoinen), mutten ihan ilman faktan pöytään heittämistä usko, että olis keikahtanut nuorrten kadettien naismaku ja -seuran etsimistottumukset siihen malliin tällä lyhyen akateemisen upseerikoulutuksen aikakaudella, että vallan akateemisia ihmisiä heillä puolisoinaan olisi. Ja missä määrin tuo aplvelukeskus sitten palkkaa upseereja tai muita akateemisia vai onko joukossa paljon ihan ammatikoulupohjalta tulleita verkkopalveluhenkilöitä, mikrotukihenkilöitä, sähkömiehiä tai muita ammattilaisia, jotka osaavat jotain tehdäkin eivätkä vain akatemisoida ongelmia. Tiedä vaikka palvelukeskukseen palkattaisiin palveluammattien edustajia. Niitä löytyy tunnetusti hyvin Helsingistä. Erityisesti erään palvelualan.
 
noska kirjoitti:
Tässä ketjussa on kovasti murehdittu sitä ettei upseerien akateemiset puolisot saa töitä pikkupaikkakunnilla. Kuinkahan yleistä tuo on että upseeereilla on akateemisia puolisoja? Vedottiin siihen että akateemisten alojen ihmiset pariutuvat tunnetusti paljon toistensa kanssa. NIin tekevät. Opiilaitoksissa, jotka ovat poikkitieteellisiä ja pitävät suuressa määrin opiskelijakaartissaan molempia sukupuolia, jotka ovat näin ollen jatkuvassa kontaktissa toistensa kanssa ja kuinkas ollakaan siitä seurauksena pariutuvat herkemmin kuin toisistaan erillään pidetyt. Minulle osoitettiin sangen konkreettisesti aikoinaan, että nuorten upseerien vaimon ylivoimaisesti yleisin ammatti oli sairaanhoitaja ja perässä seurasi muut hoitoalan ihmiset. Sen jälkeen tosin upseeerikoulutus on muuttunut akateemiseksi (ja onhan sairaanhoitajan tutkintokin nykyään amk-tasoinen), mutten ihan ilman faktan pöytään heittämistä usko, että olis keikahtanut nuorrten kadettien naismaku ja -seuran etsimistottumukset siihen malliin tällä lyhyen akateemisen upseerikoulutuksen aikakaudella, että vallan akateemisia ihmisiä heillä puolisoinaan olisi. Ja missä määrin tuo aplvelukeskus sitten palkkaa upseereja tai muita akateemisia vai onko joukossa paljon ihan ammatikoulupohjalta tulleita verkkopalveluhenkilöitä, mikrotukihenkilöitä, sähkömiehiä tai muita ammattilaisia, jotka osaavat jotain tehdäkin eivätkä vain akatemisoida ongelmia. Tiedä vaikka palvelukeskukseen palkattaisiin palveluammattien edustajia. Niitä löytyy tunnetusti hyvin Helsingistä. Erityisesti erään palvelualan.

Vaikka saisivat töitä, niin aika harvassa ovat nykyaikana ihmiset jotka haluavat asua "keskellä ei mitään" näin kärjistetysti sanoen. Itse mieluummin vaikka vaihtaisin alaa, kuin muuttaisin johonkin ihan korpeen, ja tiedän että moni muukin ajattelee näin.
 
Jostain syystä osa maalla asuvista ei voi sietää ajatusta, että kaikki eivät jaa heidän ihastustaan kotikulmia kohtaan. Vapaus valita asuin paikkansa on länsimaalaisen demokratian yksi perusoikeus.
 
noska kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Meillä on aivan saatanasti väkeä töissä ja "töissä" julkisella puolella, sitä on kantokykyyn nähden jumalattomasti.

Tämä pitää paikkaansa. Enemmän kuin joka kolmas suomalaien on töissä julkisella sektorilla.

Tuota päivitellessä kannattaa muistaa esim. sairaanhoitajien olevan Suomessa valtaosaltaan julkisen sektorin työntekijöitä. Joissakin muissa maissa terveyspalvelut on järjestetty muutoin, jolloin nämä työpaikat eivät "rasita" julkista sektoria. Samoin on opettajienkin kanssa.

Ylipäätään terveydenhuollon ja opetustoimen työpaikat ovat julkisen sektorin työpaikoista ylivoimaisesti suurin osuus. Ehkä pitäisi yksityistää koululaitos ja terveydenhuolto, niin olisivat the veronmaksajat tyytyväisiä. Tai sitten tuplata luokkakoot ja puolittaa sairaanhoitajien määrä. Turhaa ylellisyyttähän se on.
 
Kuten tässä on jo tuotu esiin: pako maaseudulta johtuu lopunviimein siitä, että siellä ei ole nuoria naisia, joten nuoret miehet kirmaavat isoihin asutuskeskuksiin nuorten naisten perässä.

Miksi nuoret yleensä lähtevät "maalta"?
- Opiskelujen takia.

Jos landella olisi kouluja, niin tuota väestönsiirtymää pystyttäisiin varmaan jossain määrin muuttamaan. Itse olen sitä mieltä, että tietyt osat Helsingin Yliopistosta voisi karkoitt... siirtää esimerkiksi Ilomantsiin. Sisäministeriön alaisen AAHY:n toimipaikaksi tulisi Lieksa.

Win-win tilanne.

P-Karjala saisi uusia asukkaita sekä työpaikkoja ja Tsadista lähtisi kasa punikkeja pois. Aluepolitiikkaa parhaimmillaan.
 
pstsika kirjoitti:
Jos landella olisi kouluja, niin tuota väestönsiirtymää pystyttäisiin varmaan jossain määrin muuttamaan. Itse olen sitä mieltä, että tietyt osat Helsingin Yliopistosta voisi karkoitt... siirtää esimerkiksi Ilomantsiin. Sisäministeriön alaisen AAHY:n toimipaikaksi tulisi Lieksa.

Win-win tilanne.

P-Karjala saisi uusia asukkaita sekä työpaikkoja ja Tsadista lähtisi kasa punikkeja pois. Aluepolitiikkaa parhaimmillaan.

Johan siellä Ilomantsin Mekrijärvellä on yliopiston sivutoimipiste.
 
skärdis kirjoitti:
noska kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Meillä on aivan saatanasti väkeä töissä ja "töissä" julkisella puolella, sitä on kantokykyyn nähden jumalattomasti.

Tämä pitää paikkaansa. Enemmän kuin joka kolmas suomalaien on töissä julkisella sektorilla.

Tuota päivitellessä kannattaa muistaa esim. sairaanhoitajien olevan Suomessa valtaosaltaan julkisen sektorin työntekijöitä. Joissakin muissa maissa terveyspalvelut on järjestetty muutoin, jolloin nämä työpaikat eivät "rasita" julkista sektoria. Samoin on opettajienkin kanssa.

Ylipäätään terveydenhuollon ja opetustoimen työpaikat ovat julkisen sektorin työpaikoista ylivoimaisesti suurin osuus. Ehkä pitäisi yksityistää koululaitos ja terveydenhuolto, niin olisivat the veronmaksajat tyytyväisiä. Tai sitten tuplata luokkakoot ja puolittaa sairaanhoitajien määrä. Turhaa ylellisyyttähän se on.

Suomalaisen terveydenhuollon syöpä on massiivinen byrokratia. Terveyskeskuksissa ja erilaisissa sairaaloissa, puhumattakaan sairaanhoitopiireistä, löytyy jos jonkinlaista toimistopöydän hoitajaa. Se kusessa makaava mummo ei hyödy heistä, tarvitaan hoitotyötä tekevä hoitaja auttamaan häntä. Byrokraattien suurin synti ei ole rasittaa terveydenhuoltojärjestelmää olemassa olollaan, vaan se, että he levittävät syöpäänsä myös oikeiden hoitajien joukkoon, siirtäen heidän työaikaansa pois hoitotyöstä. Yksityisellä puolella tämä on jätetty pois ja kas kummaa, palveluita tuotetaan halvemmalla.

Monilla näistä byrokraateista on hoitoalan tutukinto, heidät voisi ja pitäisi siirtää hoitotyöhön. Näin saataisiin työvoimaa hoitotyöhön, ilman kulujen kasvua. Rehellisyyden nimissä täytyy epäillä, eivät monet tietysti suostuisi tähän, mutta vapaassa maassa on vapauksia. YT pystyyn ja henkilöstön uudelleen sijoitus, ne jotka eivät halua uutta tointa ottaa vastaan, irtisanotaan. Näin he voivat jatkaa onnen etsintää.

Anteeksi avautumiseni aiheesta.
 
noska kirjoitti:
Tässä ketjussa on kovasti murehdittu sitä ettei upseerien akateemiset puolisot saa töitä pikkupaikkakunnilla. Kuinkahan yleistä tuo on että upseeereilla on akateemisia puolisoja? Vedottiin siihen että akateemisten alojen ihmiset pariutuvat tunnetusti paljon toistensa kanssa. NIin tekevät. Opiilaitoksissa, jotka ovat poikkitieteellisiä ja pitävät suuressa määrin opiskelijakaartissaan molempia sukupuolia, jotka ovat näin ollen jatkuvassa kontaktissa toistensa kanssa ja kuinkas ollakaan siitä seurauksena pariutuvat herkemmin kuin toisistaan erillään pidetyt. Minulle osoitettiin sangen konkreettisesti aikoinaan, että nuorten upseerien vaimon ylivoimaisesti yleisin ammatti oli sairaanhoitaja ja perässä seurasi muut hoitoalan ihmiset. Sen jälkeen tosin upseeerikoulutus on muuttunut akateemiseksi (ja onhan sairaanhoitajan tutkintokin nykyään amk-tasoinen), mutten ihan ilman faktan pöytään heittämistä usko, että olis keikahtanut nuorrten kadettien naismaku ja -seuran etsimistottumukset siihen malliin tällä lyhyen akateemisen upseerikoulutuksen aikakaudella, että vallan akateemisia ihmisiä heillä puolisoinaan olisi.

No noista upseerien naisongelmista olen lukenut heidän ihan omasta lehdestään nimeltään Sotilasaikakausilehti. Henkilökohtaisesti tunnen vain kolme upseeri pariskuntaa/perhettä. Vaimojen koulutustausta: kahdella ylempi korkeakoulututkinto ja yhdellä AMK-tutkinto. Kaikkien ammatit ovat sellaisia ettei niitä pieniltä paikkakunnilta löydy tai niitä toimia aukeaa hyvin harvakseltaan.

Toki tässä on se, että nuo kaikki kolme upseeria ovat todennäköisesti ikäluokkansa parhaimmistoa ja ovat melko sivistyneitä & teräviä miehiä. Sontatunkio kylien prikaateihin sitten päätyy niitä murretta mongertavia hiihtäjä/suunnistajia joiden laskupää ei sitten riittänyt edes AMK-inssi opintoihin. Juurikin niitä sinun suuresti ihailemia "kenttäupseereita" jotka sitten junttimajureina häpäisevät ulkomankomennuksilla itsensä ja puolustusvoimat.
 
Muistan -90 luvulla joskus ihmetelleeni eräälle kadetille miksi ilmatorjunta oli niin suosittu aselaji valinta kadettikoulussa. Vastaus tuli heti, suurten kaupunkien lähellä olevat varuskunnat.
 
kimmo.j kirjoitti:
Muistan -90 luvulla joskus ihmetelleeni eräälle kadetille miksi ilmatorjunta oli niin suosittu aselaji valinta kadettikoulussa. Vastaus tuli heti, suurten kaupunkien lähellä olevat varuskunnat.

No ei hätää ilmatorjunta oli ennen maavoimien aselaji johon hakeutui puolustushaaran lahjakkaimmat upseerit. Tulevaisuudessa se on ilmavoimien toimiala johon hakeutuvat ne ilmavoimien upseerit jotka eivät muuhun kelpaa.:a-cry:

Tai kuten eräs insinööri täällä on väittänyt- ei ilmatorjunnan kouluttamiseen ja johtamiseen tarvita muuta taitoa kuin lentotaito!:a-rolleyes:
 
skärdis kirjoitti:
noska kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Meillä on aivan saatanasti väkeä töissä ja "töissä" julkisella puolella, sitä on kantokykyyn nähden jumalattomasti.

Tämä pitää paikkaansa. Enemmän kuin joka kolmas suomalaien on töissä julkisella sektorilla.

Tuota päivitellessä kannattaa muistaa esim. sairaanhoitajien olevan Suomessa valtaosaltaan julkisen sektorin työntekijöitä. Joissakin muissa maissa terveyspalvelut on järjestetty muutoin, jolloin nämä työpaikat eivät "rasita" julkista sektoria. Samoin on opettajienkin kanssa.

Ylipäätään terveydenhuollon ja opetustoimen työpaikat ovat julkisen sektorin työpaikoista ylivoimaisesti suurin osuus. Ehkä pitäisi yksityistää koululaitos ja terveydenhuolto, niin olisivat the veronmaksajat tyytyväisiä. Tai sitten tuplata luokkakoot ja puolittaa sairaanhoitajien määrä. Turhaa ylellisyyttähän se on.

Näinhän se on, Mutta ei se kantokyky kohoa lainkaan, vaikka tuon tietääkin. Eikös vaan. Loputtomasti voidaan perustella jokaisen "tarpeellisuus" ravintoketjussa, mutta ravintoketjun tuottaja ei voi tuottaa määräänsä enempää sittenkään.

Ja vaikka kuinka asiaa selitetään taas siten, että jokainen on tarpeellinen ja lähes korvaamaton, niin byrokratiaa on edelleen mielettömästi. Sitä on kaikilla hallinnonaloilla. Ja toiseksi: hankintoja hoidetaan kuin vähäjärkiset, aivan kuin raha kasvaisi puussa.

Yksi keino asettaa julkinen sektori vastaamaan kantokykyä on iskeä suonta eduista ja palkoista. Ja jos en aivan pieleen tulkitse maaiman merkkejä niin sekin nähdään vielä tässä maassa.
 
Ministeriö esittää puolustusvoimien palvelukeskusta Kouvolaan tai Joensuuhun
yle Kotimaa 25.5.2012 klo 12:13

Puolustusvoimien ajatus Tuusulasta näyttää hautautuvan.

Puolustusministeriö esittää puolustusvoimien kannasta poiketen, että puolustusvoimien palvelukeskuksen sijaintipaikaksi tulee joko Kouvola tai Joensuu. Paikkakuntavertailussa korostuivat aluetaloudelliset vaikutkset. Armeija itse oli päätynyt Tuusulan kannalle; alun perin ehdolla oli myös Jyväskylä.

Kouvolan vahvuus on ministeriön mukaan se, että paikkakunnalla on jo muuta merkittävää puolustusvoimien toimintaa. Joensuussa taas toimii jo valtion palvelukeskus Palkeet, jonka kanssa puolustusvoimien palvelukeskus voisi tehdä yhteistyötä.

Ministeriön ehdotus sisältää mahdollisuuden, että joitain palvelukeskuksen toimintoja voi sijoittua muualle kuin pääkeskukseen.

Ministeriön esitys menee seuraavaksi valtioneuvoston asettaman alueellistamisen koordinaatioryhmän eli AKO:n käsittelyyn. AKO puoltaa jompaakumpaa sijoituspaikkakuntaa, minkä jälkeen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) tekee asiassa hallinnollisen päätöksen.

Mikäli Wallin ei haulaisi noudattaa AKO:n linjausta asiassa, päätös pitäisi viedä valtioneuvoston yleisistuntoon.
 
Stefan vetää Vappuhatustaan Mustan Hevosen ja esittää Mustasaarta tahi ihan suoraan ja häpeilemättä Draksvikia.
 
pstsika kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että tietyt osat Helsingin Yliopistosta voisi karkoitt... siirtää esimerkiksi Ilomantsiin. Sisäministeriön alaisen AAHY:n toimipaikaksi tulisi Lieksa.

Ainakin kaikki humanistiset laitokset.
 
Mosuri kirjoitti:
noska kirjoitti:
Tässä ketjussa on kovasti murehdittu sitä ettei upseerien akateemiset puolisot saa töitä pikkupaikkakunnilla. Kuinkahan yleistä tuo on että upseeereilla on akateemisia puolisoja? Vedottiin siihen että akateemisten alojen ihmiset pariutuvat tunnetusti paljon toistensa kanssa. NIin tekevät. Opiilaitoksissa, jotka ovat poikkitieteellisiä ja pitävät suuressa määrin opiskelijakaartissaan molempia sukupuolia, jotka ovat näin ollen jatkuvassa kontaktissa toistensa kanssa ja kuinkas ollakaan siitä seurauksena pariutuvat herkemmin kuin toisistaan erillään pidetyt. Minulle osoitettiin sangen konkreettisesti aikoinaan, että nuorten upseerien vaimon ylivoimaisesti yleisin ammatti oli sairaanhoitaja ja perässä seurasi muut hoitoalan ihmiset. Sen jälkeen tosin upseeerikoulutus on muuttunut akateemiseksi (ja onhan sairaanhoitajan tutkintokin nykyään amk-tasoinen), mutten ihan ilman faktan pöytään heittämistä usko, että olis keikahtanut nuorrten kadettien naismaku ja -seuran etsimistottumukset siihen malliin tällä lyhyen akateemisen upseerikoulutuksen aikakaudella, että vallan akateemisia ihmisiä heillä puolisoinaan olisi.

No noista upseerien naisongelmista olen lukenut heidän ihan omasta lehdestään nimeltään Sotilasaikakausilehti. Henkilökohtaisesti tunnen vain kolme upseeri pariskuntaa/perhettä. Vaimojen koulutustausta: kahdella ylempi korkeakoulututkinto ja yhdellä AMK-tutkinto. Kaikkien ammatit ovat sellaisia ettei niitä pieniltä paikkakunnilta löydy tai niitä toimia aukeaa hyvin harvakseltaan.

Toki tässä on se, että nuo kaikki kolme upseeria ovat todennäköisesti ikäluokkansa parhaimmistoa ja ovat melko sivistyneitä & teräviä miehiä. Sontatunkio kylien prikaateihin sitten päätyy niitä murretta mongertavia hiihtäjä/suunnistajia joiden laskupää ei sitten riittänyt edes AMK-inssi opintoihin. Juurikin niitä sinun suuresti ihailemia "kenttäupseereita" jotka sitten junttimajureina häpäisevät ulkomankomennuksilla itsensä ja puolustusvoimat.

Ja ne amk-inssin tutkinnon sivuopintoina hankkineet "sivistyneet" stadin arskat sitten kohottavat siellä suomikuvaa yli kaiken kun osaavat kirjoittaa hienoja raportteja ja piirreellä kalvoja ja tehdä powerpoint-shown, mutteivät uskalla mennä kymmentä kilometriä lähemmäs sitä hankalana paikkana tunnettua kylää, kun siellä viime viikolla yks pikkupoika näytti keskaria ja mummo lähti tulemaan kohti karahka kädessä?
Jostain syystä ei ministeriö nähnyt perusteita samalla tavalla kuin pv ja TUusula jää ilman virastoa.
 
Back
Top