vehamala
Kenraali
Armeijaa vaivaa osaajakato
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Armeijaa+vaivaa+osaajakato/1135263253513
Kymmenet osaavat upseerit eroavat Puolustusvoimien palveluksesta vuosittain. Vuonna 2008 eronneita oli 28 ja vuonna 2009 30 ihmistä. Viime vuonna upseereita erosi 28 kappaletta.
Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu noin sata upseeria vuodessa, joten eroajia on lähes kolmannes valmistuneiden määrään verrattuna.
Edellisen kerran reilu upseerikato koettiin 2000-luvun taitteessa, kun monet lentäjät siirtyivät yksityiselle puolelle.
Nyt mitään yksittäistä piikkiä ei ole nähtävissä, vaan upseereita eroaa eri aselajeista.
Siviilipuolella upseerit kelpaavat kuitenkin haastaviin tehtäviin.
Koulutuspäällikkö Jukka Kiuru vaihtoi Maanpuolustuskorkeakoulun opetusryhmän johtajan tehtävät syksyllä K-Instituuttiin, joka järjestää kaikki K-ryhmän koulutukset. ”Nyt oli sopiva hetki ikäni ja urani puolesta saavuttaa jotakin yritysmaailmassa,” 34-vuotias Kiuru kertoo.
Henkilöstöyhtiö Barona Solutionsin toimitusjohtaja Lassi Määttä puolestaan valmistui viestiupseeriksi vuonna 1999, mutta hän lähti käytännössä heti siviilitehtäviin.
"Tarkastelin silloin tulevaisuutta ja pidin Puolustusvoimien uranäkymiä liian rajoittuneina sekä ennustettavina", Määttä kertoo.
Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund tunnistaa ongelman.
"Olemme tutkineet asiaa, ja suurin syy upseereiden häipymiseen on se, etteivät he pääse riittävän nuorina tarpeeksi vaativiin tehtäviin."
Puolustusvoimien mukaan joidenkin mielestä etenemisvauhti on liian hidasta.
Armeijassa eteneminen haastavampiin tehtäviin kulkee kuitenkin palvelusvuosien ja eri palveluspaikkojen kautta.
Osaajakadon ratkaisemiseksi on perustettu virkamiesten ja Upseeriliiton yhteinen työryhmä, joka antaa mietintönsä tilanteesta helmikuun loppuun mennessä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Armeijaa+vaivaa+osaajakato/1135263253513
Kymmenet osaavat upseerit eroavat Puolustusvoimien palveluksesta vuosittain. Vuonna 2008 eronneita oli 28 ja vuonna 2009 30 ihmistä. Viime vuonna upseereita erosi 28 kappaletta.
Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu noin sata upseeria vuodessa, joten eroajia on lähes kolmannes valmistuneiden määrään verrattuna.
Edellisen kerran reilu upseerikato koettiin 2000-luvun taitteessa, kun monet lentäjät siirtyivät yksityiselle puolelle.
Nyt mitään yksittäistä piikkiä ei ole nähtävissä, vaan upseereita eroaa eri aselajeista.
Siviilipuolella upseerit kelpaavat kuitenkin haastaviin tehtäviin.
Koulutuspäällikkö Jukka Kiuru vaihtoi Maanpuolustuskorkeakoulun opetusryhmän johtajan tehtävät syksyllä K-Instituuttiin, joka järjestää kaikki K-ryhmän koulutukset. ”Nyt oli sopiva hetki ikäni ja urani puolesta saavuttaa jotakin yritysmaailmassa,” 34-vuotias Kiuru kertoo.
Henkilöstöyhtiö Barona Solutionsin toimitusjohtaja Lassi Määttä puolestaan valmistui viestiupseeriksi vuonna 1999, mutta hän lähti käytännössä heti siviilitehtäviin.
"Tarkastelin silloin tulevaisuutta ja pidin Puolustusvoimien uranäkymiä liian rajoittuneina sekä ennustettavina", Määttä kertoo.
Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund tunnistaa ongelman.
"Olemme tutkineet asiaa, ja suurin syy upseereiden häipymiseen on se, etteivät he pääse riittävän nuorina tarpeeksi vaativiin tehtäviin."
Puolustusvoimien mukaan joidenkin mielestä etenemisvauhti on liian hidasta.
Armeijassa eteneminen haastavampiin tehtäviin kulkee kuitenkin palvelusvuosien ja eri palveluspaikkojen kautta.
Osaajakadon ratkaisemiseksi on perustettu virkamiesten ja Upseeriliiton yhteinen työryhmä, joka antaa mietintönsä tilanteesta helmikuun loppuun mennessä.