Pykriitti

miheikki

Greatest Leader
Onkohan PV tutkinut kyseistä seosta (86% jäätä ja 14% sahajauhoa). Raaka-ainetta Suomessa on riittävästi ja olosuhteetkin sopivat. Esim. linnoittaminen ja majoitteet.

http://en.wikipedia.org/wiki/Pykrete

Toisessa maailmansodassa Britit suunnittelivat rakentavansa lentotukialuksen pykriitistä.

http://takkirauta.blogspot.com/2010/03/projekti-habakkuk.html
http://vekotus.org/wp/2008/11/05/habbakuk/
 
Myytinmurtajissahan tuosta rakensivat veneen. Tosin korvasivat sahajauhon sanomalehdillä.
Varsinaisesti tieteellisistä testeistä en löytänyt heti kotimaasta mitään, mutta eiköhän joku ole joskus jonkinmoista pienimuotoista kokeellista toimintaa harrastanut, kun aikanaan Suomessa lunta ja jäätä säilöttiin sahanpuruun sisään, niin rajapintaan on itsestään muodotunut pykriittiä.
 
noska kirjoitti:
Myytinmurtajissahan tuosta rakensivat veneen. Tosin korvasivat sahajauhon sanomalehdillä.
Varsinaisesti tieteellisistä testeistä en löytänyt heti kotimaasta mitään, mutta eiköhän joku ole joskus jonkinmoista pienimuotoista kokeellista toimintaa harrastanut, kun aikanaan Suomessa lunta ja jäätä säilöttiin sahanpuruun sisään, niin rajapintaan on itsestään muodotunut pykriittiä.

Kyllä sen huomasi että ainakin se on kovaa kun keväällä lumet alkaa sulaa ja jäätyä ja juuri purukasojen eteen muodostui sellainen kova jäätikkö. Toki eihän sitä tajunnut että se on just se sahanpuru vaan sitä piti vain jonkinlaisena erittäin kovana teräsjäänä joka yksinkertaisesti kertyy, sulaa, jäätyy ja polkeuttuu erittäin tiukkaan.

Mikähän kaikki tuohon soveltuu? Lienee kaikki kuituinen silputtu tavara? Esim tuo myytinmurtajien idea muodosti kovempaa kamaa kuin se perinteinen sahanpuru-kaava. Ainakin jos uskomme wikipediaa.
 
Lähtökohtaisesti selluloosaa ja siihen perustuvia kuituja tuossa on käytetty.
 
Kyseessähän on pohjimmiltaan komposiittimateriaali, jossa kahden materiaalin hyvät puolet yhdistämällä saadaan 1+1=3 vaikutus. Suomessa vastaavaa on joskus käytetty jääteitä rakennettaessa. Metsätöistä on raahattu risut jäälle ja vettä perään. Tulee tukeva tie, vaikka jää ei olekkaan kovin paksu.
 
Ja samaa ideaa käytettiin siihen aikaan kun hevosella tukkeja metsästä kiskottiin. Nyt ei tule heti mieleen miksi sitä uraa kutsuttiin. Olikos sekin jäätie?
 
IL:
Maailman suurimpaan jääkupoliin jonotetaan Juuassa


Lauantai 18.1.2014 klo 13.22

Juukaan Pohjois-Karjalaan on noussut maailman tähän asti suurin jääkupoli.


Jääkupoliin oli tunkua avajaispäivänä lauantaina (JUUKA)

Maailman suurin jääkupoli valmistui Juukaan. (BART VAN OVERBEEKE/PYKRETEDOME)
LINKKI
Web-kamera jääkupolilta

Lisää kuvia jääkupolista (Bart van Overbeeke /PYKRETEDOME)

Kupolin rakensivat Hollannin Eindhovenin teknillisen yliopiston tutkijat. Jääkupoli on läpimitaltaan 30 metriä, ja sen korkeus on 10 metriä. Muottina toimi valtaisa ilmapallo.

Lauantaina Juuassa järjestettiin avajaistapahtuma, jossa yleisö pääsi tutustumaan kupoliin.

Kyseessä oli tutkimushanke, jossa tutkittiin pykriitin eli sahanpuru-vesiseoksen käyttöä rakentamisessa. Aiemmin ei pykriitistä ole tehty rakennuksia.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011817944702_uu.shtml
 
Löyty suoraan Wikistä että: The above image shows a 50 mm (2 inch) thick 50% mixture (by volume using shredded wood mulch) hit by a single 7.62 x 39 mm rifle round (lower impact mark) fired from 10 m (30 feet) which bounced off the surface. It took an additional 7 rounds (upper penetration mark) of 7.62 x 39 mm fired from 5 m (15 feet) to penetrate the block.

Eli 50mm paksu laatta, eka ammuttu 7,62 yksi laukaus kymmenestä metristä joka kimposi pois(alempi jälki). Sitten ammuttu 7 laukausta 5m että menee varmasti läpi. Tuo on tehty 50/50 suhteessa purukatteesta(puusilppu?) ja vedestä.

Image_0010.JPG


Pikaseen ajateltuna tuohan olisi loistava materiaali meijän erikoisoloihin, varsinkin talvella. Mitä vaan purua, sanomalehtee yms kuituista ja vettä. Jos 5 sentin kerros kestää rynkyn ampua kymmenestä metristä niin 150-200mm varmaan kestää jo sirpaleet ja 14,5mm kookoon. Halvempaa ja helpompaa tuo taitaa olla ku betoni?
 
En olisi ihan niin varma tuosta 14.5 millisestä, ne kun tuppaavat usein olemaan AP kuteja ja niiden kanssa tuollainen materiaali ei välttämättä toimi niin hyvin. Mutta sirpaleet se kyllä pysäyttää vähemälläkin. Sitä mietin, että mitä tapahtuisi, jos tuohon lisäisi kiveä sekaan, niin siinä olisi sellainen kovempikin elementti mukana.

Mutta isoin ongelma tuossa on, että onko sopivia materiaaleja käytettävissä juuri silloin. Niin ja se jäätymisaika, mutta jos homma tehtäisiin vaika sanomalehdellä, niin olisi helppo tehdä se tuollaisina laattoina, jotka oletettavasti jäätyy kohtuu ajassa.
 
Tottakai tämä markkinoitiin uutena juttuna. Ruotsalaiset tekivät näitä jo -80-luvulla pohjoisessa ja sovelsivat kokeilumielessä sotilastoimintaan. Eihän näissä muuta reunaehtoa ole kuin se pakkanen. Sitä tarvitaan. Tykkilumesta on tehty myös jänniä juttuja.
 
Kenttäolosuhteissa tuo taitaisi olla kuitenkin vähän työläs tehtävä, ja materiaaleja ei tosiaan ole välttämätä saatavilla riittäviä määriä isompiin rakennelmiin. Toisaalta voisi kuvitella että varsin minimaalisella panostuksella tuota voisi kuitenkin käyttää hyödyksi. Jossain pistää 'tehtaan' pystyyn ja esivalmistaa sopivia elementtejä joita voisi kuskata paikan päälle. Tuollainen kupoli tai vastaava voisi myös olla sopiva paikka esim. pienelle kenttäsairaalalle tai johtokeskukselle. Alkutalvesta kun tekee niin kestää kuukausia, ainakin pohjoisempana. Lumi kun sataa päälle niin ei ilmastakaan niin helposti erotu.
 
Miksei tämmöisiä harjoitella ja opeteta intissä sotilaille? Etenkin pioneereille? Luulisi tuollaisen rakennustavan olevan mitä ekologisin ja tehokkain vaikka talvileireillä tms. Äkkiä noita rakentaisi linnoitteiksi kun pakkasta piisaa. Koska tavara on puusilppua, sen voi jättää huoletta luontoon kun sillä ei enää ole käyttöä eikä sitä jakseta siirrellä muualle. Onko tämä vaan liian epätekninen materiaali, että sitä ei voi käyttää, kun pitäisi käyttää jotain perkeleen kalliita lujitemuovisia tai komposiittisia rakenteita mukamas? Toisaalta, voisihan lujitemuovista tehdä vaikka juurikin tuollaisia 1x1x0,05m kokoisia "muotteja"/"säiliöitä", jotka olisi sitten helppo täyttää vedellä ja puusilpulla. Tällöin materiaalian voisi vaikka pinota suoraan paikoilleen vaikka ennen kuin se on edes jäätynyt. Samalla voisi laittaa kiinnikkeet nippusiteillä tai vastaavilla ja rakennella noista helposti vaikka mitä systeemeitä, isojakin tarpeen vaatiessa. Sellaisiin paikkoihin, mihin noita "säiliöitä" ei tarvitse, voisi tuon materiaalin potkaista irti sieltä säiliöstä ja käyttää säiliön/muotin jossakin muussa paikassa tai vain tuollaisten palojen tekoon helposti ja tehokkaasti.

Sotatilanteessa tuosta saisi halvalla tehokkaan luotisuojauksen vaikkapa ottoteitse hankittuihin kuormureihin, pakettiautoihin jne. Tuollaisia 1x1m kokoisia paloja kun laittaisi vaikka kuormurin oviin, keulaan ja kylkiin, niin antaisi aika hyvää suojaa etenkin käsiaseiden tulta vastaan sekä toki sirpaleita vastaan. Hinta käytännössä nolla euroa. Samalla voisi rakentaa telttojen viereen noista metrin korkean "vallin" antamaan suojaa sirpaleita jne. vastaan äkkitilanteiden varalle. Nopeasti ja helposti tulisi valmista ja suoja olisi mitä parhain. Puhumattakaan, että tuollainen olisi ideaali - mikäli potero saadaan tehtyä jäiseen maahan, poteron kanneksi! Pysyy kasassa, helppo siirtää ja materiaalia on saatavilla helposti, eikä tarvitse alkaa maa-aineksen ja ties minkämoisten viritysten kanssa pelleilemään. Uskomatonta, että tuota ei hyödynnetä koulutuksessa ja sotatilanteessa ilmeisesti mitenkään, vaikka meillä on kuitenkin pakkasta yleensä useita kuukausia vuodessa!
 
Kun nyt keretään edes kaivaminen ja säkittäminen/suursäkittäminen opettamaan... Neljän vuodenajan maassa tuo on kiva mutta sivuraidejuttu.
 
@hessukessu Tuo mainitsemasi viisi senttiä paksu ja neliömetrin peittävä levy painaa lähemmäs 50 kiloa kappale (50 kiloa veden tiheydellä laskettua, jää painaa vähemmän ja pykriitti oletettavasti vieläkin vähemmän, mutta ei merkittävästi), joten pakettiautoja ei oikein voi ruveta suojaamaan, kun kantokyky menee siinä. Muissa ajoneuvoissa se ehkä olisi mahdollista, mutta siinäkin paino tulee vastaan. Telttojen suojana tuo on oikein hyvä idea ja jos jätetään telttaan ilmarakoa, niin se maanrajan osalta parantaa naamiointia ja myöskin teltan lämpöisyyttä (jos ei muuten, niin tuulensuojana). Poteron katteena myös, kuten kaikissa asemien vahvistuksina tuo varmaankin toimisi.

En kuitenkaan suuremmin alkaisi noiden kanssa näppäilemään vm. koulutuksessa, kun tuon ei pitäisi olla vaikea oppia, jos alkujaankaan on aikaa noihin hommiin, se kun ei oikein sovellu mihinkään liikkuvaan touhuun. Lisäksi keskittyisin enemmän paperin käyttöön tuossa tarkoituksessa, se kun uskoakseni on kestävämpää ja sitä löytyy helpommin, ellei aleta noita elementtejä valmistamaan teollisesti, jolloin hommaan järjestettäisiin joku saha tms. alunalkaenkin. Tarkoitan siis sitä, että paperia löytää joka ikinen taistelija melkein joka talosta tai jätekatoksesta ja arvaisin, että sotilasosasto tuottaa paperijätettä itsekin ainakin jonkin verran. Jostakin puuliiteristä ei paljon purua tai sellaista kuoripölyä löydy.

Vaihtoehtoiset materiaalit mitä tulee mieleen: Omakotialueilta voisi katsoa leivinuuneista tuhkat ja kokeilla sitä mahdollisesti sahajauhojen seassa. Lattiamatot lattialta ja vesisoikkoon jonkinlaisessa muovikelmussa. Ja se hiekoitus-sorapussi mikä löytyi jostakin talon eteisen nurkasta voisi myöskin olla kokeilun arvoinen.

Tai oikeastaan, miksi ei kokeilla samantien myös hiekkasäkkiä?
 
Linnoitteiden vahvistuksia voisi myös tehdä esim ajoneuvopoteroihin.
@hessukessu Tuo mainitsemasi viisi senttiä paksu ja neliömetrin peittävä levy painaa lähemmäs 50 kiloa kappale (50 kiloa veden tiheydellä laskettua, jää painaa vähemmän ja pykriitti oletettavasti vieläkin vähemmän, mutta ei merkittävästi), joten pakettiautoja ei oikein voi ruveta suojaamaan, kun kantokyky menee siinä. Muissa ajoneuvoissa se ehkä olisi mahdollista, mutta siinäkin paino tulee vastaan. Telttojen suojana tuo on oikein hyvä idea ja jos jätetään telttaan ilmarakoa, niin se maanrajan osalta parantaa naamiointia ja myöskin teltan lämpöisyyttä (jos ei muuten, niin tuulensuojana). Poteron katteena myös, kuten kaikissa asemien vahvistuksina tuo varmaankin toimisi.

En kuitenkaan suuremmin alkaisi noiden kanssa näppäilemään vm. koulutuksessa, kun tuon ei pitäisi olla vaikea oppia, jos alkujaankaan on aikaa noihin hommiin, se kun ei oikein sovellu mihinkään liikkuvaan touhuun. Lisäksi keskittyisin enemmän paperin käyttöön tuossa tarkoituksessa, se kun uskoakseni on kestävämpää ja sitä löytyy helpommin, ellei aleta noita elementtejä valmistamaan teollisesti, jolloin hommaan järjestettäisiin joku saha tms. alunalkaenkin. Tarkoitan siis sitä, että paperia löytää joka ikinen taistelija melkein joka talosta tai jätekatoksesta ja arvaisin, että sotilasosasto tuottaa paperijätettä itsekin ainakin jonkin verran. Jostakin puuliiteristä ei paljon purua tai sellaista kuoripölyä löydy.

Vaihtoehtoiset materiaalit mitä tulee mieleen: Omakotialueilta voisi katsoa leivinuuneista tuhkat ja kokeilla sitä mahdollisesti sahajauhojen seassa. Lattiamatot lattialta ja vesisoikkoon jonkinlaisessa muovikelmussa. Ja se hiekoitus-sorapussi mikä löytyi jostakin talon eteisen nurkasta voisi myöskin olla kokeilun arvoinen.

Tai oikeastaan, miksi ei kokeilla samantien myös hiekkasäkkiä?

Ajoneuvopoteroihin, ammuspinojen seiniksi.

Keräyspaperipaaleja on tiettävästi suunniteltu sirpalesuojiksi ihan sellaisenaan paalattu paperi suojaa sirpaleilta ja palaa huonosti, kastuttuaan vielä huonommin. Paperia on suomessa saatavilla toimivan keräyssysteemin vuoksi 20 km säteellä riittämiin, eli modulitehtaan perustamiseksi tarvitaan laite joka silppuaa paperin, muotti, paino, vettä ja pakkasta. Kokeilemalla voisi testata modulille optimi muodon joka tekee erilaisten rakenteiden tekemisen helpoksi (neliö/kuusikulmio/suoraseinäinen vai ns holvitiili)

Itse aloittaisin ehkä neliölaatalla jossa on vastakkain kaksi suoraa ja kaksi holvattua sivua. Pinoamalla niitä vastakkain siksakkia saadaan rakennettua suoraa seinää ja holvaamalla igluja.
 
Nyt aletaan taas olla kyllä puuhastelun puolella. Ballistisia suojaleyjä varastoon, kiitos, niin löytyy suojaa kesälläkin eikä tarvitse käyttää työtunteja ja kuljetuskapasitettia tämmöiseen. Aikaa ei nimittäin tule olemaan liikaa, mahd. tosipaikassa valmisteltavaa, kuljetettavaa ja harjoiteltavaa tulee olemaan niin paljon että työtunnit ovat oikeasti rajallinen resurssi.

Anteeksi kyynisyyteni...
 
Nyt aletaan taas olla kyllä puuhastelun puolella. Ballistisia suojaleyjä varastoon, kiitos, niin löytyy suojaa kesälläkin eikä tarvitse käyttää työtunteja ja kuljetuskapasitettia tämmöiseen. Aikaa ei nimittäin tule olemaan liikaa, mahd. tosipaikassa valmisteltavaa, kuljetettavaa ja harjoiteltavaa tulee olemaan niin paljon että työtunnit ovat oikeasti rajallinen resurssi.

Anteeksi kyynisyyteni...

Niin, itse en ajattelisi tätä kuin tilapäisvälineenä, mitä voidaan valmistaa "nopeasti" jos riittävästi pakkasta ja aikaa, mutta minään muuna kuin tilapäisvälineenä en tälläistä suojalevyä pitäisi.
 
aaaAARGHHH. Tottakai tämä on sivujuonne, Suomen puolustuksessa alkaa olla näitä olemattoman hyödyn sivujuonteita vaan jo kohta pelottavan paljon..... ruotsalaisten kokeet tietääkseni osoittivat muutamia seikkoja: joka talvi toistuessaan nämä tekeleet mahdollistivat tiettyjen toimintojen hajauttamisen, suojaamisen modernilta tähystykseltä, ja HUOM OBS: myös satelliiteilta opittiin menemään jemmaan. Pakkaskauden alkaessa tykitettiin rakenteet...luonto antoi lunta päälle ja hävitti jäljet. En tiedä, mitä asioita noihin kenties suunniteltiin kätkettävän, mutta edelleen tietääkseni kaikkea alkaen Viggeneistä päätyen viestikeskuksiin, komentopaikkoihin ja totta moses, tiedustelu ja tähystys oli lumen sisällä kuin riekot.

Kaikki tällainen "toissijainen" oppikin voi olla kullankallista vaikka hajautettujen joukkojen osaamisalueena. Joskus ryhmä tai partio voi tarvita kaikenlaista osaamista. Totta kai koulutuksessa täytyy priorisoida mitä tehdään. Alkaa vaan tässä nykymallissa olla kohta sellainen pelkkis jaossa, että oksat pois. Luminen metsämaa voi edelleen olla suomalaistaistelijan ystävä, mutta osaamista se kysyy. Tosin sodat käydään varmaan kesällä, kuka piru sitä talvella rupeaa, ehkä näin onkin.
 
Tulipahan mieleen: Panssariaselaji saattaa hyvinkin suosia talvea. Toki siinä on ongelmansa, mutta jos lunta ei ole liian paksulti (onko se edes mahdollista tankille?), niin ei ole paljoakaan mihin upota.
 
Velj baikal, yhtäältä olen samaa mieltä, mutta näihin _joukon_ koulutusasioihin nähden olen tullut erityisen tiukkapipoiseksi. Jos on varaa opettaa joukko olemaan "taisteluharjoituksessa" ilman että suojaa hyödynnetään ja parannetaan aina kun liike pysähtyy, on kirittävää kehittyneemmän suojan kouluttamisen suhteen liikaa.

Yhdessä harjoitteleva ja harjaantuva joukko voi tästä ja monesta muusta jutusta hyötyäkin. Tänä päivänä se tarkoittaa että kyseessä on erikoisjoukko, muu hyvin valikoitu pieni joukko/osa tai vapaaehtoisen toiminnan kautta omaa suorituskykyään ylläpitävä porukka.

Laitoin muuten viisi vadillista tekeytymään, kun on sopivat kelit. Otan mukaan ampumaradalle ja kokeilen käytännössä x39 ja x51 kokovaipoilla. Harmi kun 5,45 ei ole näppärästi saatavilla.
 
Back
Top