JR49
Respected Leader
A-tarvikkeiden varastointiin panostetaan, hitaasti mutta tasaisesti.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1450583941322
Armeija säilyttää tuhansia kiloja räjähteitä vastoin lakia
Puolustusvoimien räjähdesuojien korjaus viivästyy taas vuosilla
Kotimaa 21.12.2015 2:00
Uudentyyppisen varaston betonikuoren päälle tulee 60 sentin maakerros. Sen tehtävänä on pysäyttää mahdolliset lentävät räjähdepalaset.
Puolustusvoimien käytössä on edelleen ainakin sata isoa räjähdevarastoa, jotka eivät täytä laissa määriteltyjä turvallisuusvaatimuksia. Eri puolille maata sijoitetuissa varastoissa säilytetään kymmeniätuhansia räjähdekiloja. Jokaisessa isossa riskisuojassa on yleensä vähintään neljä tonnia räjähteitä.
Puolustusvoimat ja puolustusministeriö vakuuttavat, että riskisuojista ei aiheudu ulkopuolisille vaaraa.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana ongelmaa on yritetty saada aisoihin, mutta urakka on haastava sekä mittasuhteiltaan että vuosikymmenten aiemman räjähdekertymän ja huonon hoidon takia”, kertoo hallintopoliittisen osaston ylijohtaja Teemu Penttilä puolustusministeriöstä.
Riskisuojat toimivat pääesikunnan antaman poikkeuspäätöksen nojalla. Suurin osa poikkeuspäätöksistä liittyy varaston liian lyhyeen etäisyyteen toisesta räjähdevarastosta.
Onko ketjureaktio mahdollinen, jos viereinen varasto räjähtää? Forcitin Vihtavuoren räjähdetehtaan lähialue jouduttiin evakuoimaan vuonna 2013 ketjureaktiovaaran vuoksi.
”Ulkopuolisille ei aiheudu mitään varaa näistä varastoista. Se on varmistettu. Varastot sijaitsevat syrjäisillä alueilla, ja ne on vartioitu laajalta alueelta. Jatkossa myös huomioidaan puolustusvoimien sisäinen työturvallisuus entistä paremmin”, Penttilä vakuuttaa.
Puolustusvoimat on uusinut vanhoja peltivarastoja 2000-luvulta alkaen. Vuosina 2008–2012 maapeitteisiä suojia rakennettiin 70 kappaletta. Maapeitteinen suoja on betonirunkoinen rakennus, jonka päällä on maata vähintään 60 sentin kerros. Maakerros pysäyttää tehokkaasti räjähdyksessä lentäviä palasia.
Vuoden 2013 lopussa noin puolet suojista oli uudistustyöstä huolimatta säännösten vastaisia. Armeijalla on nykyään noin tuhat räjähdevarastoa.
Suurimmissa varastoissa on kymmeniätuhansia kiloja räjähteitä. Varastojen sijaintia ei kerrota julkisuuteen, mutta suuria varastoja sijaitsee muun muassa Keuruulla, Haapajärvellä ja Parkanossa.
Puolustusvoimat kertoo nyt, että riskisuojien määrää on saatu vähennettyä viimeisten kolmen vuoden aikana kolmanneksella. Puolustusvoimat ei halua kertoa jäljellä olevien korjattavien varastojen tarkkaa määrää.
Uusien varastojen rakentamisen lisäksi kymmeniä vanhoja peltivarastoja pitää peruskorjata rakentamalla suojavalleja.
Lainvastaiset suojat piti korjata alunperin jo vuoteen 1999 mennessä. Nyt korjaukset saadaan valmiiksi vasta ehkä vuonna 2023.
”Viimeiseen suunniteltuun määräaikaan, vuoteen 2017, ei valitettavasti päästä syystä, että uudistuksille ei ole saatu rahoitusta. Saimme esimerkiksi nyt syksyllä tiedon, että Senaattikiinteistöt, joka omistaa ja rakennuttaa suojat, ei ole saanut tätä varten riittävää rahoitusta”, Puolustusvoimien räjähdeturvallisuuspäällikkö Kosti Nevala kertoo.
Huonokuntoiset suojat voivat olla haitallisia räjähteiden säilyvyydelle. Osa räjähdemateriaaleista vaatii tasalämpöisen säilytystilan, jollaisia vanhat peltirakennukset eivät ole. Siitä, miten paljon räjähteitä on jouduttu hävittämään varasto-olosuhteiden takia, ei ole arviota.
”Huonokuntoisia räjähteitä on hävitetty runsaasti 2000-luvun alusta alkaen. Nyt räjähteiden kuntoa seurataan säännöllisesti”, Nevala sanoo.
Vuosittain tuhotaan jopa 500 tonnia räjähteitä, lähinnä vanhentuneita.
Puolustusvoimien teknisen tarkastusosaston entinen päällikkö Olli-Pauli Sarvaranta jätti viime viikolla varastointiin liittyvän kantelun oikeusasiamiehelle. Hän nostaa ketjureaktioriskin lisäksi huolenaiheeksi sabotaasin sekä mahdolliset varkaudet. Suojien turvajärjestelmät ovat olleet huonolla tolalla.
”Turvatekniikan tasoa on nostettu viime vuosina esimerkiksi uusilla aidoilla ja sähköisillä valvontajärjestelmillä. Minun tiedossani ei ole yhtään varkautta”, Nevala sanoo.
Lainvastaisen varastoinnin lisäksi Sarvaranta moittii kantelussaan puolustusvoimia ja ministeriötä katteettomien lupausten antamisesta sekä muun muassa puutteellisesta valvonnasta.
”Minun on vaikea nähdä asiassa laiminlyöntejä. Ministeriö on vuosittain kiinnittänyt asiaan huomiota sekä kannustanut ja patistanut Puolustusvoimia. Tärkeintä on, ettei uudisrakentaminen seisahtuisi”, Penttilä sanoo.
Puolustusvoimat painottaa, että se on tehnyt viimeisten kahden vuoden aikana runsaasti parannustöitä.
”Toivottavasti kantelusta ei tule väärää kuvaa, sillä me olemme tehneet resurssien puitteista paljon parannuksia”, Kosti Nevala sanoo.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1450583941322
Armeija säilyttää tuhansia kiloja räjähteitä vastoin lakia
Puolustusvoimien räjähdesuojien korjaus viivästyy taas vuosilla
Kotimaa 21.12.2015 2:00
Uudentyyppisen varaston betonikuoren päälle tulee 60 sentin maakerros. Sen tehtävänä on pysäyttää mahdolliset lentävät räjähdepalaset.
Puolustusvoimien käytössä on edelleen ainakin sata isoa räjähdevarastoa, jotka eivät täytä laissa määriteltyjä turvallisuusvaatimuksia. Eri puolille maata sijoitetuissa varastoissa säilytetään kymmeniätuhansia räjähdekiloja. Jokaisessa isossa riskisuojassa on yleensä vähintään neljä tonnia räjähteitä.
Puolustusvoimat ja puolustusministeriö vakuuttavat, että riskisuojista ei aiheudu ulkopuolisille vaaraa.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana ongelmaa on yritetty saada aisoihin, mutta urakka on haastava sekä mittasuhteiltaan että vuosikymmenten aiemman räjähdekertymän ja huonon hoidon takia”, kertoo hallintopoliittisen osaston ylijohtaja Teemu Penttilä puolustusministeriöstä.
Riskisuojat toimivat pääesikunnan antaman poikkeuspäätöksen nojalla. Suurin osa poikkeuspäätöksistä liittyy varaston liian lyhyeen etäisyyteen toisesta räjähdevarastosta.
Onko ketjureaktio mahdollinen, jos viereinen varasto räjähtää? Forcitin Vihtavuoren räjähdetehtaan lähialue jouduttiin evakuoimaan vuonna 2013 ketjureaktiovaaran vuoksi.
”Ulkopuolisille ei aiheudu mitään varaa näistä varastoista. Se on varmistettu. Varastot sijaitsevat syrjäisillä alueilla, ja ne on vartioitu laajalta alueelta. Jatkossa myös huomioidaan puolustusvoimien sisäinen työturvallisuus entistä paremmin”, Penttilä vakuuttaa.
Puolustusvoimat on uusinut vanhoja peltivarastoja 2000-luvulta alkaen. Vuosina 2008–2012 maapeitteisiä suojia rakennettiin 70 kappaletta. Maapeitteinen suoja on betonirunkoinen rakennus, jonka päällä on maata vähintään 60 sentin kerros. Maakerros pysäyttää tehokkaasti räjähdyksessä lentäviä palasia.
Vuoden 2013 lopussa noin puolet suojista oli uudistustyöstä huolimatta säännösten vastaisia. Armeijalla on nykyään noin tuhat räjähdevarastoa.
Suurimmissa varastoissa on kymmeniätuhansia kiloja räjähteitä. Varastojen sijaintia ei kerrota julkisuuteen, mutta suuria varastoja sijaitsee muun muassa Keuruulla, Haapajärvellä ja Parkanossa.
Puolustusvoimat kertoo nyt, että riskisuojien määrää on saatu vähennettyä viimeisten kolmen vuoden aikana kolmanneksella. Puolustusvoimat ei halua kertoa jäljellä olevien korjattavien varastojen tarkkaa määrää.
Uusien varastojen rakentamisen lisäksi kymmeniä vanhoja peltivarastoja pitää peruskorjata rakentamalla suojavalleja.
Lainvastaiset suojat piti korjata alunperin jo vuoteen 1999 mennessä. Nyt korjaukset saadaan valmiiksi vasta ehkä vuonna 2023.
”Viimeiseen suunniteltuun määräaikaan, vuoteen 2017, ei valitettavasti päästä syystä, että uudistuksille ei ole saatu rahoitusta. Saimme esimerkiksi nyt syksyllä tiedon, että Senaattikiinteistöt, joka omistaa ja rakennuttaa suojat, ei ole saanut tätä varten riittävää rahoitusta”, Puolustusvoimien räjähdeturvallisuuspäällikkö Kosti Nevala kertoo.
Huonokuntoiset suojat voivat olla haitallisia räjähteiden säilyvyydelle. Osa räjähdemateriaaleista vaatii tasalämpöisen säilytystilan, jollaisia vanhat peltirakennukset eivät ole. Siitä, miten paljon räjähteitä on jouduttu hävittämään varasto-olosuhteiden takia, ei ole arviota.
”Huonokuntoisia räjähteitä on hävitetty runsaasti 2000-luvun alusta alkaen. Nyt räjähteiden kuntoa seurataan säännöllisesti”, Nevala sanoo.
Vuosittain tuhotaan jopa 500 tonnia räjähteitä, lähinnä vanhentuneita.
Puolustusvoimien teknisen tarkastusosaston entinen päällikkö Olli-Pauli Sarvaranta jätti viime viikolla varastointiin liittyvän kantelun oikeusasiamiehelle. Hän nostaa ketjureaktioriskin lisäksi huolenaiheeksi sabotaasin sekä mahdolliset varkaudet. Suojien turvajärjestelmät ovat olleet huonolla tolalla.
”Turvatekniikan tasoa on nostettu viime vuosina esimerkiksi uusilla aidoilla ja sähköisillä valvontajärjestelmillä. Minun tiedossani ei ole yhtään varkautta”, Nevala sanoo.
Lainvastaisen varastoinnin lisäksi Sarvaranta moittii kantelussaan puolustusvoimia ja ministeriötä katteettomien lupausten antamisesta sekä muun muassa puutteellisesta valvonnasta.
”Minun on vaikea nähdä asiassa laiminlyöntejä. Ministeriö on vuosittain kiinnittänyt asiaan huomiota sekä kannustanut ja patistanut Puolustusvoimia. Tärkeintä on, ettei uudisrakentaminen seisahtuisi”, Penttilä sanoo.
Puolustusvoimat painottaa, että se on tehnyt viimeisten kahden vuoden aikana runsaasti parannustöitä.
”Toivottavasti kantelusta ei tule väärää kuvaa, sillä me olemme tehneet resurssien puitteista paljon parannuksia”, Kosti Nevala sanoo.