Rajan miehistä ainutlaatuinen taidekokoelma

Tvälups

Ylipäällikkö
#1
Rajan miehistä ainutlaatuinen taidekokoelma
yle 18.1. klo 15:09

Kokoelma sai alkunsa vuonna 1956, kun Jouko Solonen maalasi rajakenraali Erkki Raappanan muotokuvan.

Pohjois-Karjalan rajavartiostossa vartioidaan 300 kilometriä pitkän itärajan lisäksi harvinaista kulttuuritekoa. Onttolan esikunnassa, kivisen päävartioston seinien suojassa ovat esillä taiteilija Jouko Solosen maalaamat komentajien muotokuvat. Kokoelma on syntynyt kuuden vuosikymmenen aikana.

Joensuulainen taidemaalari Jouko Solonen (1920-2008) ikuisti kankaalle 11 Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajaa. Muotokuvista yhdeksän on kotipesässään Kontiolahdella. Kaksi on muualla Suomessa. Esimerkiksi Yrjö Kärkkäisen muotokuva on Lapin rajavartiostossa.

Kokoelma kuuluu Pohjois-Karjalan rajaupseerikerholle. Puheenjohtaja, majuri Timo Keinonen kertoo, että muotokuvakokoelman syntysanat lausui jo edellä mainittu Yrjö Kärkkäinen.

- Kokoelma sai alkunsa, kun Yrjö Kärkkäinen apulaiskomentajana toimiessaan vuonna -56 halusi, että meidän pitkäaikaisesta komentajasta Erkki Raappanasta maalataan taideteos.

Keinosen mukaan ammattitaiteilijan maalaamat loistavat muotokuvat ovat rasittaneet vuosikymmenten aikana yllättävän vähän rajaupseerikerhon taloutta.

- Hinta on ollut ainakin yhdistyksen kannalta melko edullinen. Voisiko sanoa, että nämä on saatu asevelihintaan, hieman allekin, Keinonen kertoo.

Erä - ja maanpuolustushenkiselle, sodan käyneelle taiteilijalle asevelihinta oli halvimmillaan konjakkipullo. Solonen oli rajaupseerikerhon kunniajäsen.

Tarinaa ja taidetta

Joensuulainen taidemaalari Jyrki Puhakka oli Jouko Solosen kollega ja ystävä. Puhakka kertoo, että rajan miesten maalaaminen oli luonteva tehtävä Soloselle.

Solonen oli harvinaisen innokas ja tulisieluinen metsästäjä. Hän kävi metsällä eri seuroissa ja monessa seurassa. Usein jahtikavereina oli rajavartioston tai puolustusvoimien porukkaa.

Solonen oli myös tunnettu ja tunnustettu tarinaniskijä. Puhakka uskoo, että esimerkiksi rajavartioston komentajien maalaaminen oli myös oiva tapa päästä tarinoimaan herrasmiesten kanssa luonnosta, koirista ja metsästyksestä.

Murroksen aika

Jyrki Puhakan mukaan Solosella oli harvinainen karaktäärin taju. Niinpä Solonen on tehnyt erittäin hyviä muotokuvia.

Ammattilaisen silmissä ainutlaatuiseksi komentajien muotokuvakokoelman tekee se, että siinä näkyy ajan vaihtuminen ja taiteilijan tyylin kehitys.

- Varhaisimmat työt ovat klassisempia. Sitten ekspressiivisempi tyyli, luonnosmaisuus ja muodon rakentaminen väreillä, tulee tässä murroksessa esille.

Rajan miesten kuvissa Solosen murros ajoittuu 70- ja 80-lukujen vaihteeseen. Vuonna 1978 maalattu Eero Naapuri on ehtaa klassista, mutta 1987 tehty Teuvo Paanila onkin jo ekspressionismia.

Viimeinen taulu

Mannerheim-ristin ritarista, rajakenraali Raappanasta alkanut erikoisen pitkä urakka päättyy Tero Kaakisen muotokuvaan. Kaakinen siirtyi vuoden 2010 lopussa Pohjois-Karjalasta komentajaksi Kaakkois-Suomeen.

Jouko Solonen viimeisteli työn kuolinvuoteellaan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa joulukuussa 2007. Hän pyysi poikaansa Jukka Solosta tuomaan sairaalaan taulun ja tuubin napolinkeltaista.

Isä ei jaksanut nousta enää sängystä, joten poika piti taulua.

- Hän otti siitä tuubista sitä napolinkeltaista sormenpäähän. Ei mitään sivellintä tarvinnut. Pariin kohtaan ehkä pisti vielä sitä väriä ja sanoi, että nyt se on valmis.

- Hänen savottansa päättyi siihen. Seuraavana päivänä en saanut häneen enää minkäänlaista yhteyttä. Työ oli tehty, Jukka Solonen kertoo.