Raketit ja ohjukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kratoksen uusi, kompakti ja tuotantokustannuksiltaan todella edullinen risteilyohjus osuu kyllä sellaiseen markkinarakoon, johon löytynee lähes loputon kysyntä mikäli tuote vastaa lähellekään luvattuja ominaisuuksia ja toimii häirityssä ilmatilassakin.

Vähintään näistä syntyy kilpailua, joka itsessään auttaa painamaan ohjusten kappalehintaa alemmas.

 
Kratoksen uusi, kompakti ja tuotantokustannuksiltaan todella edullinen risteilyohjus osuu kyllä sellaiseen markkinarakoon, johon löytynee lähes loputon kysyntä mikäli tuote vastaa lähellekään luvattuja ominaisuuksia ja toimii häirityssä ilmatilassakin.

Vähintään näistä syntyy kilpailua, joka itsessään auttaa painamaan ohjusten kappalehintaa alemmas.

Ragnarök osuu aika hyvin nykyisten droonien ja risteilyohjusten välimaaastoon. Netistä raavittua:

Ragnarök LCCM on Kratos Defense & Security Solutionsin kehittämä edullinen risteilyohjus. Se on suunniteltu laukaistavaksi ilmasta esimerkiksi XQ-58A Valkyrie miehittämättömältä ilma-alukselta. Tekniset tiedot:
  • Valmistaja: Kratos Defense & Security Solutions
  • Tyyppi: halpa risteilyohjus (LCCM)
  • Kantama: ~900 km
  • Hyötykuorma: ~36 kg
  • Lentokorkeus: ~11 km
  • Matkanopeus: > 0,7 mach
  • Hinta: ~150 k$ (100 kappaleen satsi = 15 M$)
  • Rakenne: hiilikuitukomposiittirunko ja taittuvat siivet
  • Yhteensopivuus: 14-tuumainen standardikisko
 
Hollantiin ollaan kaavailemassa AMRAAM tuotantoa. Raytheon ja hollantilaiset firmat etsivät yhteistyöratkaisua, jossa voitaisiin lisätä kapasiteettia ja luoda sitä nimenomaan Eurooppaan. Tuohon saattaa liittyä mukaan belgialaisia yrityksiä sillä niillä on ollut tänä vuonna jo aikaisemmin vastaavia keskusteluja. Molemmilla mailla tulee olemaan isosti käyttöä AMRAAMille sekä lentävässä että IT-kalustossa, toki laajemmin Euroopassa todella monella maalla.

 
Saksan yksi valinnoista droonitorjuntaan on MBDAn miniohjus, joita saa Skyrangerin yhteydessä 9 tai 12 kaseteissa. Maksimi kantama 6 km, joka täydentää hyvin tykin 2 km kantamaa.

Kokonaishankinta noin puolisen miljardia, tässä ei avata mitä sillä rahalla sitten saa.

 
Kiinan A2A ohjus on jäänyt ehjänä intialaisten käsiin ja nyt sitä kopioidaan täysillä. Eikä varmasti ole ainoastaan intialaiset, jotka tuota ovat tutkineet.




Turkin kahdesta A2A ohjuksesta juttua hiljattain tehdyn kokeen jälkeen.

Molemmista on videoitu lähtö ja osumat.

Vakuuttavan näköiset osumat. Toki maalilennokki kyseessä, vastatoimien sietokyky punnitaan toisin, mutta en näe, miksi Turkki ei voisi onnistua. He ovat menneet sotilasteknologian saralla vauhdilla eteenpäin.
 
Britannian oman ballistisen ohjuksen hankkiminen etenee. Joulukuussa on tarkoitus julkistaa kilpailu, johon sitten tarjokkaat saavat tuotteitaan tuoda vertailtaviksi.

Suurinpiirtein näillä spekseillä ohjuksia on tarkoitus hankkia ja ilmeisesti paljon. Tuohon voinee päästä mukaan muitakin halukkaita myöhemmin ja niitä epäilemättä Euroopan itälaidalla riittää.

Ohjuksessa ei saa olla riippuvuuksia ulkomaisista komponenteista ja sopimuksesta tuotannon aloitukseen pitää päästä alle 1.5 vuodessa eli tuo karsii kyllä monet pienet yritykset pois koska rahkeet eivät vain riitä.

The Single Statement of User Need describes a ground-launched missile capable of striking beyond 500 kilometres, surviving contested electromagnetic conditions, and delivering a 200-kilogram payload with a CEP50 of five metres. The specification pushes mass production and rapid deployment timelines, with a target effector price of £500,000 excluding warhead and launcher.

As the requirement document makes clear, “The User requires a cost-effective, tactical (>500km) ballistic missile, capable of being safely ground launched from a mobile platform in a high threat tactical environment, navigating to and accurately striking a user-programmed co-ordinate.”

Speed of delivery is central to the programme. The requirement sets “an aggressive timeline of a demonstration firing in circa 9 months from any contract award and serial production approximately 3–6 months later, producing a minimum of 10 units per month.”

 
Britannian oman ballistisen ohjuksen hankkiminen etenee. Joulukuussa on tarkoitus julkistaa kilpailu, johon sitten tarjokkaat saavat tuotteitaan tuoda vertailtaviksi.

Suurinpiirtein näillä spekseillä ohjuksia on tarkoitus hankkia ja ilmeisesti paljon. Tuohon voinee päästä mukaan muitakin halukkaita myöhemmin ja niitä epäilemättä Euroopan itälaidalla riittää.

Ohjuksessa ei saa olla riippuvuuksia ulkomaisista komponenteista ja sopimuksesta tuotannon aloitukseen pitää päästä alle 1.5 vuodessa eli tuo karsii kyllä monet pienet yritykset pois koska rahkeet eivät vain riitä.

The Single Statement of User Need describes a ground-launched missile capable of striking beyond 500 kilometres, surviving contested electromagnetic conditions, and delivering a 200-kilogram payload with a CEP50 of five metres. The specification pushes mass production and rapid deployment timelines, with a target effector price of £500,000 excluding warhead and launcher.

As the requirement document makes clear, “The User requires a cost-effective, tactical (>500km) ballistic missile, capable of being safely ground launched from a mobile platform in a high threat tactical environment, navigating to and accurately striking a user-programmed co-ordinate.”

Speed of delivery is central to the programme. The requirement sets “an aggressive timeline of a demonstration firing in circa 9 months from any contract award and serial production approximately 3–6 months later, producing a minimum of 10 units per month.”

Toivottavasti tämä hankinta sujuu hieman jouhevammin kuin brittilaivaston ja -armeijan ylipitkät ja lopulta ylikalliit hankintasekoilusaagat.

Muok: Tässä itse asiassa aivan uunituore analyysi aiheesta.

Fixing UK defence procurement​


UK defence procurement routinely misses cost and schedule targets, leaving the armed forces without the equipment they need, when they need it. This is the product of five sins:

  1. Overspecification – a bias towards bespoke, over-complex projects that take on unnecessary technical risk when simpler, proven options exist.
  2. Inter-service rivalry – competition for prestige and budget between the services, driving duplicated capabilities and distorting investment decisions.
  3. Short-termism and optimism bias – persistent underestimation of cost, time and risk, reinforced by annual cash limits and frequent churn in project leadership.
  4. Weakening sovereign capability – a “feast and famine” pattern of orders and a failure to take a strategic approach to sovereignty that have hollowed out critical UK-based industrial capacity.
  5. Slowness to innovate – procurement cycles and commercial rules that favour large primes and pilots over rapid adoption of software-driven, AI-enabled capabilities.

 
BAE Systems on saanut 1.7 miljardin dollarin tilauksen APKWS II raketeista US Navylta.

Kyllä se nyt on osoittautunut toimivuutensa torjuntarakettina ja kun lavetteja on niin runsaasti niin tuotannon ylöspäin skaalaaminen on selviö tämän tilauksen myötä. Ulkomaisia tilauksia seurannee perässä sen mukaan miten myytävää riittää ja samoin niitä tullee myös USAn muilta asehaaroilta. Yksi tuotantolaitos Eurooppaan olisi tervetullut.

 
L3 Harris edelleen investoi nostaakseen rakettimoottorituotantoa, jotta GLMRS rakettien volyymia saadaan nostettua. Moottorituotannon nosto mahdollistaa 30 % lisäkapasiteetin.

 
Back
Top