Rannikkotykistöstä kysymystä ja pohdittavaa

Onhan tuossa se näkökulma, että nuo rannikkolinnotteiden kurmottamiseen vaaditut resurssit ovat tietysti poissa muista operaatioista.
Silloin jos niiden tuhoaminen vaatii vihollisen parasta kaluistoa ei se riitä kaikkialle.

Mutta onko näin on toinen juttu, eli millainen kyky RuAF:lla on tarkkoihin iskuihin.

Sellaisia arvioita on omiin silmiin osunut että jossain vaiheessa 2020-lukua Venäjältäkin voisi alkaa löytyä merkityksellisessä määrin kykyä täsmäpommituksiin. Asejärjestelmät ovat pääosin vielä kehitteillä. Tähän mennessä kehitettyjä täsmäaseita ei edes aiota hankkia merkittäviä määriä. Näistä on ollut juttua Ilmatorjunta-lehden Venäjä-katsauksissa.
 
Epäilen vahvasti, etteikö rannikkolinnakkeita voisi suojata aivan riittävän hyvin nykyäänkin pienehköllä panostuksella. Ei täysin, mutta ei mitään voi suojata täysin. Mutta niin hyvin, että ne muodostaisivat viholliselle hankalan ja aikaa vievän esteen, sekä estäisivät kaikenlaiset äkkinäiset peliliikkeet vihollisen puolelta melkoisella varmuudella.

  1. Vesisumutus ja savutus ip:n ja näkyvän valon spektrin suojaksi. Halpa, tehokas, voidaan ylläpitää vaikka kuinka pitkään, kunhan polttoainetta pumppuihin ja savuverhoon riittää. Kriisitilanteessa tietysti koko perkeleen rannikkolinnake voidaan verhota vesisumutusverhoon vaikka 24/7, evvk, vesi ei maksa mitään ja pumput on halpoja. Hyökkäyksen uhan tullessa voidaan savutuskin hoitaa aina.
  2. Yksittäiset tykit voidaan varustaa panssarivaunuissakin käytössä olevilla savu/ip-savu/silppu/soihtu-sirottimin. Kun hyökkäys on tulossa päälle ja kohti tykkiä, nämä voidaan laukaista tai laukoa niitä sattumanvaraisesti sieltä ja täältä muutenkin hyökkäyksen ollessa päällä. Juu, maksaahan nämä härvelit, mutta eivät mielipuolisia summia kuitenkaan. Laservaroitin tai vastaava voidaan kanssa laittaa, ehkä mm-alueen tutkanpaljastinkin, joka laukaisee nuo jos semmoinen signaali havaitaan lähellä.
  3. GPS-jammerit maan pinnalle aiheuttavat sen verran häiriötä, että ihan pilkun tarkka osuminen ei onnistu. Ilmoihin nostettuna tarvittaessa ilmalaivalla, sääpallolla tai lennokilla nostavat häiriöiden määrää sen verran, että osuminen vaikeutuu jo huomattavasti.
  4. Vihollisen kaikki tutkat (millimetrialueen ohjusten kärjissä olevat tutkat, SAR-tutkat tiedusteluun ja normitutkat maalinosoitukseen) voidaan häiritä linnakkeille laitettavien häirintälähettimien avulla. Nämä tulisi asentaa kallion sisälle vedettäviin tolppiin tms. jotta HARM-tyyppisten ohjusten uhkalta voidaan suojautua edes jotakuinkin tarpeen vaatiessa. Toki riittävän hyvä häirintälaite on semmoinen, ettei HARM pysty siihen edes lukittumaan kunnolla.
  5. 130mm tornikanuunat omaavat kohtuullisen panssaroinnin, en tiedä, miten iso miina/sirpalepommi miltä etäisyydeltä ne kestävät, osaako joku sanoa? 152mm Canetit vaatisivat suojauksen lisäämistä, jotta painesuojaus ja etenkin sirpalesuojaus paranisi, tämä ei ole ylivoimainen tehtävä.
  6. NASAMS-lavetteja voidaan pistää rannikkolinnakkeille tai niiden läheisyyteen. Voidaan niiden eteenkin, mutta silloin ovat alttiina vihollisen erikoisjoukkojen toimille jne. jos niitä ei suojata ja jos ylipäätään jotain luotoja vielä sieltä rannikkolinnakkeiden edustalta löytyy. Paremmalla ohjuksella niillä saadaan tarpeeksi kantamaa pitämään ryssän lentokoneet normaaleiden täsmäaseiden ampumamatkojen ulottumattomisssa. Plussana on, että saadaan kauas rannikon eteenkin ilmasuojaa, eikä ilmatorjunnan tarvitse alkaa vasta rannan tuntumasta. Yksi lavetti per rannikkolinnake ei ole paha investointi jos haluttaisiin se tehdä.
  7. Älykkäät valemaalilaitteet tekevät osumisesta vielä haastavampaa. Pelkkä muovikopio ei kelpaa, vaan pitää lisätä muita efektejä uskottavan valemaalin saamiseksi aikaan. Vaikka valemaali ei tiedustelua ehkä voi hämätä, se voi pystyä hämäämään ohjusta, joka osuukin siihen sen sijaan, että osuisi 50m päässä olevaan oikeaan tykkiin.
Vaikka kaikkia rannikkolinnakkeita ei varustettaisi noin kattavasti, osa voitaisiin varustaa. Vaikka kaikkia linnakkeita ei varustettaisi juuri mitenkään, niitä voisi silti käyttää joukkojen tukikohtina ja tukeutumisalueina, sekä eteen työnnettyinä vartiopisteinä ja harmaassa vaiheessa pitää ne miehitettyinä nopean maihinnousuyrityksen tms. torjuntaan. Strategisessa iskussa vihollisella ei mitenkään riitä resursseja sekä iskemään pääkaupunkiseudun kohteisiin että rannikkolinnakkeisiin pääkaupunkiseudun alueella ja jos riittää, jokainen pommi joka pistetään rannikkolinnakkeisiin on poissa pääkaupungista joka tapauksessa.

Tulipa pitkä kirjoitus. Mutta tämmöisiä tuli näin yön tunteina mieleen. :)
 
2) Laser varoitinta tuskin tarvitaan, jos käytössä on tuo sumutus. Käsittääkseni sen isoin tarkoitus oli aiheuttaa laser säteen siroutumista, joten laser maalinosoittimet eivät toimi. Beamrider ohjukset eivät tietenkään sumusta välitä, mutta eivät välttämättä edes laukaise sitä varoitintakaan, kun ovat heikompi tehoisia. Samalla ampuva kone/heko tarvitsee LOS:n maaliin, joten nuo savut/sumut hoitanevat sen puolen ja parantavat valemaalien tehoa.

3) Nuo lienee välttämättömyys nykyään, vai voisiko noiden GPS pommien tarkkuus olla niin heikko, että ilmankin selvittäisiin? Mutta nuo tuskin ovat kynnyskysymys.

4) Tiedustelu lienee jo tehty ja käsittääkseni tutkaohjaus maamaaleja vastaan ei ole erityisen suosittua, joten lieneekö ensimmäinen prioriteetti? Tietenkin joku hellfire MMW olisi ilkeä.

5) Canetit ovat vissiin jo historiaa. Nyt on poistettu suurin osa 130 millisistä tornikanuunoista ja vissiin kaikki 100mm:n TK:t.

6) Eiköhän siellä ole jo katsottu paikat noille laveteille. Mahdollisesti piuhatkin vedetty, jos olemassa olevista piuhoista ei löydy kaistaleveyttä noille laveteille jo valmiiksi. Ja väittäisin, että noita lavetteja vietäisiin saariin, oli siellä rannikkojoukkoja tai ei. Se on kuitenkin aika tärkeää, että niitä lavetteja saadaan vihollisen oletetulle reitille mahdollisimman kauas maalista.

7) No, ne tykit lienee jo valmiiksi paikannettu, joten valemaalien tarkoitus olisi lienee jallittaa niitä, jotka eivät kerkeä kunnolla vertaamaan maalin ja aiotun maalin koordinaatteja toisiinsa.
 
2) Laser varoitinta tuskin tarvitaan, jos käytössä on tuo sumutus. Käsittääkseni sen isoin tarkoitus oli aiheuttaa laser säteen siroutumista, joten laser maalinosoittimet eivät toimi. Beamrider ohjukset eivät tietenkään sumusta välitä, mutta eivät välttämättä edes laukaise sitä varoitintakaan, kun ovat heikompi tehoisia. Samalla ampuva kone/heko tarvitsee LOS:n maaliin, joten nuo savut/sumut hoitanevat sen puolen ja parantavat valemaalien tehoa.

3) Nuo lienee välttämättömyys nykyään, vai voisiko noiden GPS pommien tarkkuus olla niin heikko, että ilmankin selvittäisiin? Mutta nuo tuskin ovat kynnyskysymys.

4) Tiedustelu lienee jo tehty ja käsittääkseni tutkaohjaus maamaaleja vastaan ei ole erityisen suosittua, joten lieneekö ensimmäinen prioriteetti? Tietenkin joku hellfire MMW olisi ilkeä.

5) Canetit ovat vissiin jo historiaa. Nyt on poistettu suurin osa 130 millisistä tornikanuunoista ja vissiin kaikki 100mm:n TK:t.

6) Eiköhän siellä ole jo katsottu paikat noille laveteille. Mahdollisesti piuhatkin vedetty, jos olemassa olevista piuhoista ei löydy kaistaleveyttä noille laveteille jo valmiiksi. Ja väittäisin, että noita lavetteja vietäisiin saariin, oli siellä rannikkojoukkoja tai ei. Se on kuitenkin aika tärkeää, että niitä lavetteja saadaan vihollisen oletetulle reitille mahdollisimman kauas maalista.

7) No, ne tykit lienee jo valmiiksi paikannettu, joten valemaalien tarkoitus olisi lienee jallittaa niitä, jotka eivät kerkeä kunnolla vertaamaan maalin ja aiotun maalin koordinaatteja toisiinsa.

Ei kai 130-millisiä tornikanuunoita ole poistettu? Jokseenkin kaikki muu tykkikalusto kylläkin. Niin liikkuva kuin kiinteäkin.
 
Ei kai 130-millisiä tornikanuunoita ole poistettu? Jokseenkin kaikki muu tykkikalusto kylläkin. Niin liikkuva kuin kiinteäkin.

Saatan olla väärässä, mutta tietääkseni suurin osa noista on poistettu, kuten edellä sanoinkin. Minä luulin, että liikkuvaa kalustoa olisi patteriston tai kahden edestä?
 
Saatan olla väärässä, mutta tietääkseni suurin osa noista on poistettu, kuten edellä sanoinkin. Minä luulin, että liikkuvaa kalustoa olisi patteriston tai kahden edestä?

Eikö lopputulema tykkien määrää ynnäiltäessä tosiaan ollut se että patteristo tai kaksi voisi vielä löytyä kokoonpanoista? Tuohan toki tarkoittaisi juuri sitä että jokseenkin kaikki olisi poistettu. Vielä kymmenen vuotta sitten moottoroitujen RT-patteristojen määrä oli tietääkseni kuitenkin toisella kymmenellä. 100TK ja 152T on poistettu kokonaisuudessaan. Se on ihan selkeästi julki lausuttu. 130TK-kaluston olen ymmärtänyt palvelevan vielä kymmenisen vuotta. Linnakkeista on kyllä enimmäkseen luovuttu mutta ei niitä kuitenkaan purettu ole. Tai näin minä olen asian ymmärtänyt.
 
Eikö lopputulema tykkien määrää ynnäiltäessä tosiaan ollut se että patteristo tai kaksi voisi vielä löytyä kokoonpanoista? Tuohan toki tarkoittaisi juuri sitä että jokseenkin kaikki olisi poistettu. Vielä kymmenen vuotta sitten moottoroitujen RT-patteristojen määrä oli tietääkseni kuitenkin toisella kymmenellä. 100TK ja 152T on poistettu kokonaisuudessaan. Se on ihan selkeästi julki lausuttu. 130TK-kaluston olen ymmärtänyt palvelevan vielä kymmenisen vuotta. Linnakkeista on kyllä enimmäkseen luovuttu mutta ei niitä kuitenkaan purettu ole. Tai näin minä olen asian ymmärtänyt.

130TK kalustoa on kyllä käytössä myös minun tietääkseni, mutta tiedä sitten, että kuinka monta on yhä käyttökunnossa.
 
130TK kalustoa on kyllä käytössä myös minun tietääkseni, mutta tiedä sitten, että kuinka monta on yhä käyttökunnossa.

Julkisten lähteiden mukaan niitä on alkujaan ollut muistaakseni 8 patteria joista pääosa nelitykkisiä. Nuo on äkkiä poistettu jos sille tielle lähdetään.
 
130TK kalustoa on kyllä käytössä myös minun tietääkseni, mutta tiedä sitten, että kuinka monta on yhä käyttökunnossa.

130 53 TK kalusto on kokonaisuudessaan käytössä edelleen. 100 56 TK poistot aloitettiin joskus 2007-2008 ja viimeiset 4 PTRI vuonna 2012. 152 50 T (Canet) ei ole ollut käyössä enää varmaan yli 20 vuoteen. 100 TKn osalta tykit on poistettu asemistaan Kuivasaarta lukuunottamatta (museo), mutta esim 152 T kalusto on paikallaan (deaktivoitu?) osa jopa siviilikohteissa.

Jokainen voi käydä vaikka Google Earthillä kattomassa pystyykö erottamaan valetykit oikeista. Kokeilkaa vaikka Isosaarta.
 
130 53 TK kalusto on kokonaisuudessaan käytössä edelleen. 100 56 TK poistot aloitettiin joskus 2007-2008 ja viimeiset 4 PTRI vuonna 2012. 152 50 T (Canet) ei ole ollut käyössä enää varmaan yli 20 vuoteen. 100 TKn osalta tykit on poistettu asemistaan Kuivasaarta lukuunottamatta (museo), mutta esim 152 T kalusto on paikallaan (deaktivoitu?) osa jopa siviilikohteissa.

Jokainen voi käydä vaikka Google Earthillä kattomassa pystyykö erottamaan valetykit oikeista. Kokeilkaa vaikka Isosaarta.

Kiitokset täsmennyksistä. Kirjoittamasi vastaa hyvin sitä käsitystä jonka olen Rannikon puolustaja-lehdestä vuosien varrella saanut. Muistelisin että 152 50 T olisi ollut ainakin pienimuotoisesti käytössä vielä 2000-luvun alkuvuosina. Hyvän aikaa sitten se on joka tapauksessa kokonaan poistunut. Tykkimalliin voi käydä tutustumassa ainakin Kuuskajaskarin saarella. Ilmeisesti Kuivasaarikin olisi tutustumisen arvoinen paikka. Saatan olla siellä joskus käynytkin mutta silloin ei kerennyt ihailla maisemia. :D
 
Epäilen vahvasti, etteikö rannikkolinnakkeita voisi suojata aivan riittävän hyvin nykyäänkin pienehköllä panostuksella. Ei täysin, mutta ei mitään voi suojata täysin. Mutta niin hyvin, että ne muodostaisivat viholliselle hankalan ja aikaa vievän esteen, sekä estäisivät kaikenlaiset äkkinäiset peliliikkeet vihollisen puolelta melkoisella varmuudella.

  1. Vesisumutus ja savutus ip:n ja näkyvän valon spektrin suojaksi. Halpa, tehokas, voidaan ylläpitää vaikka kuinka pitkään, kunhan polttoainetta pumppuihin ja savuverhoon riittää. Kriisitilanteessa tietysti koko perkeleen rannikkolinnake voidaan verhota vesisumutusverhoon vaikka 24/7, evvk, vesi ei maksa mitään ja pumput on halpoja. Hyökkäyksen uhan tullessa voidaan savutuskin hoitaa aina.
  2. Yksittäiset tykit voidaan varustaa panssarivaunuissakin käytössä olevilla savu/ip-savu/silppu/soihtu-sirottimin. Kun hyökkäys on tulossa päälle ja kohti tykkiä, nämä voidaan laukaista tai laukoa niitä sattumanvaraisesti sieltä ja täältä muutenkin hyökkäyksen ollessa päällä. Juu, maksaahan nämä härvelit, mutta eivät mielipuolisia summia kuitenkaan. Laservaroitin tai vastaava voidaan kanssa laittaa, ehkä mm-alueen tutkanpaljastinkin, joka laukaisee nuo jos semmoinen signaali havaitaan lähellä.
  3. GPS-jammerit maan pinnalle aiheuttavat sen verran häiriötä, että ihan pilkun tarkka osuminen ei onnistu. Ilmoihin nostettuna tarvittaessa ilmalaivalla, sääpallolla tai lennokilla nostavat häiriöiden määrää sen verran, että osuminen vaikeutuu jo huomattavasti.
  4. Vihollisen kaikki tutkat (millimetrialueen ohjusten kärjissä olevat tutkat, SAR-tutkat tiedusteluun ja normitutkat maalinosoitukseen) voidaan häiritä linnakkeille laitettavien häirintälähettimien avulla. Nämä tulisi asentaa kallion sisälle vedettäviin tolppiin tms. jotta HARM-tyyppisten ohjusten uhkalta voidaan suojautua edes jotakuinkin tarpeen vaatiessa. Toki riittävän hyvä häirintälaite on semmoinen, ettei HARM pysty siihen edes lukittumaan kunnolla.
  5. 130mm tornikanuunat omaavat kohtuullisen panssaroinnin, en tiedä, miten iso miina/sirpalepommi miltä etäisyydeltä ne kestävät, osaako joku sanoa? 152mm Canetit vaatisivat suojauksen lisäämistä, jotta painesuojaus ja etenkin sirpalesuojaus paranisi, tämä ei ole ylivoimainen tehtävä.
  6. NASAMS-lavetteja voidaan pistää rannikkolinnakkeille tai niiden läheisyyteen. Voidaan niiden eteenkin, mutta silloin ovat alttiina vihollisen erikoisjoukkojen toimille jne. jos niitä ei suojata ja jos ylipäätään jotain luotoja vielä sieltä rannikkolinnakkeiden edustalta löytyy. Paremmalla ohjuksella niillä saadaan tarpeeksi kantamaa pitämään ryssän lentokoneet normaaleiden täsmäaseiden ampumamatkojen ulottumattomisssa. Plussana on, että saadaan kauas rannikon eteenkin ilmasuojaa, eikä ilmatorjunnan tarvitse alkaa vasta rannan tuntumasta. Yksi lavetti per rannikkolinnake ei ole paha investointi jos haluttaisiin se tehdä.
  7. Älykkäät valemaalilaitteet tekevät osumisesta vielä haastavampaa. Pelkkä muovikopio ei kelpaa, vaan pitää lisätä muita efektejä uskottavan valemaalin saamiseksi aikaan. Vaikka valemaali ei tiedustelua ehkä voi hämätä, se voi pystyä hämäämään ohjusta, joka osuukin siihen sen sijaan, että osuisi 50m päässä olevaan oikeaan tykkiin.
Vaikka kaikkia rannikkolinnakkeita ei varustettaisi noin kattavasti, osa voitaisiin varustaa. Vaikka kaikkia linnakkeita ei varustettaisi juuri mitenkään, niitä voisi silti käyttää joukkojen tukikohtina ja tukeutumisalueina, sekä eteen työnnettyinä vartiopisteinä ja harmaassa vaiheessa pitää ne miehitettyinä nopean maihinnousuyrityksen tms. torjuntaan. Strategisessa iskussa vihollisella ei mitenkään riitä resursseja sekä iskemään pääkaupunkiseudun kohteisiin että rannikkolinnakkeisiin pääkaupunkiseudun alueella ja jos riittää, jokainen pommi joka pistetään rannikkolinnakkeisiin on poissa pääkaupungista joka tapauksessa.

Tulipa pitkä kirjoitus. Mutta tämmöisiä tuli näin yön tunteina mieleen. :)

Taas tää sama! Mä oon kuullu ett on tämmösii GPS-jammereita joten niit ois kiva olla. Linnakkeille tutkahäirintää? Ja vielä sellaista johon HARMitkaan ei lukitu??? Kaikki tää onnistuu koska mikäänhän ei maksa mitään.


Mikä on maahan sijoitetun GPS/GLONASS-härintälaitteiden teho esim. JDAMiin joka putoaa melko jyrkällä kulmalla ja sen GPS-vastaanottimen antenni sijaitsee pommin pyrstössä. Mä en ainakaan halua olla se idiootti joka kehuu kuinka tehokas häirintä meillä on ja sitten pommit iskeytyy taustalla metrien tarkkuudella maaleihinsa.
 
Kiitokset täsmennyksistä. Kirjoittamasi vastaa hyvin sitä käsitystä jonka olen Rannikon puolustaja-lehdestä vuosien varrella saanut. Muistelisin että 152 50 T olisi ollut ainakin pienimuotoisesti käytössä vielä 2000-luvun alkuvuosina. Hyvän aikaa sitten se on joka tapauksessa kokonaan poistunut. Tykkimalliin voi käydä tutustumassa ainakin Kuuskajaskarin saarella. Ilmeisesti Kuivasaarikin olisi tutustumisen arvoinen paikka. Saatan olla siellä joskus käynytkin mutta silloin ei kerennyt ihailla maisemia. :D

Eihän sitä tiedä noitten 152 T kunnosta, mutta suurin osa tykeistä edelleen asemissaan toisin kuin 100 TK. Kuuskajaskari, Katanpää ja ilmeisesti Stora Krokö (Hangosta länteen) löytyy PVn alueiden ulkopuolelta. Kuivasaaressa 4x100 TK ja sitten paljon vanhempaa kalustoa. Eiköhän Kuivasaareen taas järjestetä vierailuja ensi kesänä.
 
Taas tää sama! Mä oon kuullu ett on tämmösii GPS-jammereita joten niit ois kiva olla. Linnakkeille tutkahäirintää? Ja vielä sellaista johon HARMitkaan ei lukitu??? Kaikki tää onnistuu koska mikäänhän ei maksa mitään.


Mikä on maahan sijoitetun GPS/GLONASS-härintälaitteiden teho esim. JDAMiin joka putoaa melko jyrkällä kulmalla ja sen GPS-vastaanottimen antenni sijaitsee pommin pyrstössä. Mä en ainakaan halua olla se idiootti joka kehuu kuinka tehokas häirintä meillä on ja sitten pommit iskeytyy taustalla metrien tarkkuudella maaleihinsa.


JDAM:n tarkkuus ei taida olla "metrejä" normaalisti. Korjaan: "Specified 13 meters; Realized around 7 meters". Wiki mainitsee myös, että tarkkuus voi olla parhaimmillaan 5 metriä tai alle. Pelkällä inertia ohjauksella tarkkuus on 30 metrin luokkaa, jos vapaa pudotus on alle 100 sekuntia. Jälkimmäinen siis häirinnän takia.
 
Jälkimmäinen siis häirinnän takia.

Tai ihan vaan huonon GPS-signaalin takia!

JDAM:n tarkkuus ei taida olla "metrejä" normaalisti. Korjaan: "Specified 13 meters; Realized around 7 meters". Wiki mainitsee myös, että tarkkuus voi olla parhaimmillaan 5 metriä tai alle. Pelkällä inertia ohjauksella tarkkuus on 30 metrin luokkaa, jos vapaa pudotus on alle 100 sekuntia.

Mä en rupee väittelemään siitä onko JDAM tarkkuus 3 vai 30 m. Se on joka tapauksessa ihan riittävä ja jollain häirintälaitteilla linnakkeilla ei ole juuri mitään vaikutusta siihen. Toki jos joku löytää vaikka jonkun PDF-dokumentin tutkimuksesta jossa aukottomasti on pystytty todentamaan että suomen rannikkolinnakkeille tällaisia kannattaa hankkia niin voi yrittää muuttaa mielipidettäni asiaan.
 
Mä en rupee väittelemään siitä onko JDAM tarkkuus 3 vai 30 m. Se on joka tapauksessa ihan riittävä ja jollain häirintälaitteilla linnakkeilla ei ole juuri mitään vaikutusta siihen.
Kysyinkin tuossa jo, että miten paljon 130mm TK kestää painetta ja sirpaletta? Kuinka lähelle osunut 250kg tai 500kg pommi tuhoaa tai vakavasti vaurioittaa sitä? Jos häirinnällä saadaan pommi putoamaan 20m päähän ja se tornikanuuna kestää sen, niin ongelmaahan ei oikeastaan ole. Vihollisen pitää tällöin pudotella jokaista tykkiä ja valelaitetta kohden useita pommeja - jos pääsee edes kantaman sisäpuolelle pudottamaan niitä. Kyllä siinä on melkoinen hidaste sitten viholliselle. Etenkin verrattuna nykytilanteeseen, jossa mitään rannikkolinnakkeita ei ole ja voi suoraan ajaa vaikka Helsinkiin jos haluaa.

Toki jos joku löytää vaikka jonkun PDF-dokumentin tutkimuksesta jossa aukottomasti on pystytty todentamaan että suomen rannikkolinnakkeille tällaisia kannattaa hankkia niin voi yrittää muuttaa mielipidettäni asiaan.
Mä voin tehdä tommosen puolessa minuutissa. Mitä se todistaa? Ei mitään.
 
Etenkin jos venäläisellä ei ole määräämättömästi täsmäaseita, voi niiden haaskaaminen olla hyväkin juttu. Eivätpähän ole käytössä muualla.
Valitettavsti tuskin saamme luotettavaa arviota täsmäaseidem määrästä ja suorituskyvystä.

Wiki antaa Jenkkien M84 pommille seuraavat luvut. Läpäiseen betonia 3,4 m ja sirpalevaara on reilu 300 metriä (lethal fragmentation to a radius of 400 yards (365.8 m)).


http://en.wikipedia.org/wiki/Mark_84_bomb
 
Kysyinkin tuossa jo, että miten paljon 130mm TK kestää painetta ja sirpaletta? Kuinka lähelle osunut 250kg tai 500kg pommi tuhoaa tai vakavasti vaurioittaa sitä? Jos häirinnällä saadaan pommi putoamaan 20m päähän ja se tornikanuuna kestää sen, niin ongelmaahan ei oikeastaan ole.

Uskaltaisiko heittää, että se torni kestää ainakin yhtä hyvin kuin tankki kestää? Telakoneistoa ei vahingoittumassa tietenkään, mutta ne tornin osat mitkä voivat saada vahinkoa sirpaleista, ovat alttiina. Eli olisiko sellaiset 10-15 metriä minkä sisällä alkaa tulla vahinkoa kohtuu varmasti? Tuhoamiseen pitää olla sitten melkeimpä täysosuma.
 
Tai ihan vaan huonon GPS-signaalin takia!



Mä en rupee väittelemään siitä onko JDAM tarkkuus 3 vai 30 m. Se on joka tapauksessa ihan riittävä ja jollain häirintälaitteilla linnakkeilla ei ole juuri mitään vaikutusta siihen. Toki jos joku löytää vaikka jonkun PDF-dokumentin tutkimuksesta jossa aukottomasti on pystytty todentamaan että suomen rannikkolinnakkeille tällaisia kannattaa hankkia niin voi yrittää muuttaa mielipidettäni asiaan.


Jotenkin muistelen, että Saddamilla olisi ollut joitakin venäläisvalmisteisia GPS jammereita, jenkit sitten ilmakamppanjan alettua aikanaan ilmoittivat, että olisivat saaneet viimeisenkin häirintälaitteen tuhottua. Silloin oli huhuja JDAM pommista, joka hakeutuisi tuollaiseen häirintälaitteeseen, mutta se saattoi olla väärää tietoa.
 
Jotenkin muistelen, että Saddamilla olisi ollut joitakin venäläisvalmisteisia GPS jammereita, jenkit sitten ilmakamppanjan alettua aikanaan ilmoittivat, että olisivat saaneet viimeisenkin häirintälaitteen tuhottua. Silloin oli huhuja JDAM pommista, joka hakeutuisi tuollaiseen häirintälaitteeseen, mutta se saattoi olla väärää tietoa.

Ei kuullosta ihan mahdottomalta näin maalaisjärjellä ajateltuna tuo jammerien ensivaiheen tuho. GPS kun toimii ennalta tiedetyllä taajuudella, signaalin ollessa vielä suhteellisen heikko teholtaan. Tällöin sitä häiritään lähettämällä "puppua" samalla taajuusalueella siten että puppu peittää satelliittien lähettämät signaalit. Rautalangasta väännettynä gps kuiskaa ja jammer huutaa sen yli ettei kuiskaus kuulu. No tällainen huutaja ollut helppo paikantaa koska lähettää aktiivisesti sellaisella taajuudella jota maassa normaalisti vain kuunnellaan eikä lähetetä. Menisi ainakin minun järkeeni ihan ok. Lisättäköön edelliseen että gps jammerit ja muut sofistikoituneemmat menetelmät kuin savutuksen + vesisumun tekemisen lisäksi mielestäni taloudellisesti utopiaa koska linnakkeen arvo tulevaisuudessa pienempi täsmäaseen hinnan halventuessa seuraavina vuosikymmeninä jos nykytrendi jatkuu. JDAM on ainakin itselle ollut esimerkkinä koulutuksessa jo 10 vuotta sitten miten halvalla on tehty täsmäase. Tuo 10-15m lienee aika realistinen matka mistä tuhoa alkaisi tulla, tornikanuuna kun on aina kallion sisässä poislukien torni. Ehkä joku bunkkerintuhoaja jolla parempi penetraatio kuin mainittu 3,4m betonia pistää hiljaiseksi kauempaakin mutta edellä esitetyillä spekseillä luulisin 15m olevan jo liian kaukana.
 
Ei kuullosta ihan mahdottomalta näin maalaisjärjellä ajateltuna tuo jammerien ensivaiheen tuho. GPS kun toimii ennalta tiedetyllä taajuudella, signaalin ollessa vielä suhteellisen heikko teholtaan. Tällöin sitä häiritään lähettämällä "puppua" samalla taajuusalueella siten että puppu peittää satelliittien lähettämät signaalit. Rautalangasta väännettynä gps kuiskaa ja jammer huutaa sen yli ettei kuiskaus kuulu. No tällainen huutaja ollut helppo paikantaa koska lähettää aktiivisesti sellaisella taajuudella jota maassa normaalisti vain kuunnellaan eikä lähetetä. Menisi ainakin minun järkeeni ihan ok. Lisättäköön edelliseen että gps jammerit ja muut sofistikoituneemmat menetelmät kuin savutuksen + vesisumun tekemisen lisäksi mielestäni taloudellisesti utopiaa koska linnakkeen arvo tulevaisuudessa pienempi täsmäaseen hinnan halventuessa seuraavina vuosikymmeninä jos nykytrendi jatkuu. JDAM on ainakin itselle ollut esimerkkinä koulutuksessa jo 10 vuotta sitten miten halvalla on tehty täsmäase. Tuo 10-15m lienee aika realistinen matka mistä tuhoa alkaisi tulla, tornikanuuna kun on aina kallion sisässä poislukien torni. Ehkä joku bunkkerintuhoaja jolla parempi penetraatio kuin mainittu 3,4m betonia pistää hiljaiseksi kauempaakin mutta edellä esitetyillä spekseillä luulisin 15m olevan jo liian kaukana.

Huomaa kuitenkin sellainen seikka, että betoni parhaimmillaankin on aika heppoista kamaa oikeaan kiveen verrattuna. Ja graniitti (olettaisin ainakin osan noista linnakkeista olevan graniittiin louhittu) on sitten se kestävin materiaali.
 
Back
Top