Realistinen hankintabudjetti 2020-luvulle

StmSvejk

Respected Leader
Eli unohdetaan taikaseinät ja liittoutuminen. 2020-luvulla nykytrendien mukaan käytössä on noin 600mE hankintamäärärahoja vuodessa. Ohitan inflaation ja kallistumisen tässä, oletetaan siis epärealistisesti 2020-luvulla käytössä olevan käytössä kokonaisuudesssaan siis noin 6mrdE rahaa. Miten tämä raha jaettaisiin maa-, meri- ja ilmavoimien kesken?

Itse jakaisin rahat n. 3mrd ilmapuolustuksen rakentamiseen, 2mrd maavoimille, 1mrd merivoimille.
 
Viimeksi muokattu:
Eli unohdetaan taikaseinät ja liittoutuminen. 2020-luvulla nykytrendien mukaan käytössä on noin 600mE hankintamäärärahoja vuodessa. Ohitan inflaation ja kallistumisen tässä, oletetaan siis epärealistisesti 2020-luvulla käytössä olevan käytössä kokonaisuudesssaan siis noin 6mrdE rahaa. Miten tämä raha jaettaisiin maa-, meri- ja ilmavoimien kesken?

Itse jakaisin rahat n. 3mrd ilmapuolustuksen rakentamiseen, 2mrd maavoimille, 1mrd merivoimille.

Ensin otetaan päältä 50% yleishyödyllisiin hankintoihin. Jäljelle jäisi 3 miljardia joista mervoimille 20% maavoimille saman verran ja ilmavoimille 60%. Näin se on muistaakseni ollut Pv:n kelmuilla.( karkeasti )

Eli mervoimien siivu on vuodesta 2016 lähtien vuosikymmenen ajan noin 10%. Ilmavoimat saa jatkuvasti saman verran. Maavoimat on painopisteenä 2017-2025 saaden vuosittain 25%. 20-luvun lopulla maa- ja ilmavoimien siivut kääntyvät toisin päin. Ja puolustushaaroille korvamerkitty osuus on siis vuosittain vain noin 50% kokonaisuudesta mikä helposti johtaa harhaan lukuja pyöritellessä.

Eli realistisemmalla 500m€ per vuosi budjetilla merivoimille 500 m€ maavoimille 500m€ ja ilmapuolustukseen 1,5 miljardia. Muihin Pv:n hankintoihin menisi sitten 2,5 miljardia.
 
Eli realistisemmalla 500m€ per vuosi budjetilla merivoimille 500 m€ maavoimille 500m€ ja ilmapuolustukseen 1,5 miljardia. Muihin Pv:n hankintoihin menisi sitten 2,5 miljardia.

Aika karultahan tuo vaikuttaa, mutta realistiselta. Uskon ja toivon, että pv:n sisällä tehdään tulevaisuuden suunnitelmia myös tällaisten lukujen pohjalta eikä oikeasti uskota taikaseinään.
 
Aika karultahan tuo vaikuttaa, mutta realistiselta. Uskon ja toivon, että pv:n sisällä tehdään tulevaisuuden suunnitelmia myös tällaisten lukujen pohjalta eikä oikeasti uskota taikaseinään.

Eiköhän siellä asia ymmärretä ja hankkeita luokitella sen mukaan. Liian moni periaatteessa elintärkeä hanke jää listojen ulkopuolelle mutta näinhän se on aina ollut. Eikä kukaan varmaan ylläty vaikka tulisi jatkossakin olemaan.

Itse hämmästyn aina uudestaan kun näen jonkun kalvoesityksen jossa vaikkapa maavoimien rahoitusosuus on 20-25% vaikka se on julkisuudessa määritelty vahvaksi painopisteeksi. 100-150m€ vuodessa ei ole kummoinen painopiste mutta selittää kyllä tehokkaasti hankintojen todellisuutta.
 
Jarmo Linbergin powerpointti vuodelta 2014. Sisältää käppyrän vuosien 2013-2025 rahoitussiivuista

Ja vuoden 2004 selonteko jossa esitetty vastaavalla tavalla menneen ajan ( 2005-2012 ) suunnitelmia sivulla 112.

Kiitoksia näistä linkeistä.
Tuota linbergin juttua kun luki niin ainakin näin amatööristä hyvältä kuulostaa ja luo uskoa että rahat jaetaan juurikin oikein.
Ainahan sitä haluaisi saada reserville ja maavoimille suuremman määrän rahaa vaan kun se ei ole mahdollista muutakuin budjettia reilusti kasvattamalla niin näillä mennään
 
Eli unohdetaan taikaseinät ja liittoutuminen. 2020-luvulla nykytrendien mukaan käytössä on noin 600mE hankintamäärärahoja vuodessa. Ohitan inflaation ja kallistumisen tässä, oletetaan siis epärealistisesti 2020-luvulla käytössä olevan käytössä kokonaisuudesssaan siis noin 6mrdE rahaa. Miten tämä raha jaettaisiin maa-, meri- ja ilmavoimien kesken?

Itse jakaisin rahat n. 3mrd ilmapuolustuksen rakentamiseen, 2mrd maavoimille, 1mrd merivoimille.

Aika selvästi on niin, että joku noin 25 vuoden jakso on se, joka armeijan pitää hallita. Puolustusmateriaalin omaisuusmassa on kaiketi tällä hetkellä noin 15 mrd euroa. Kamppeiden elinkaaret vaihtelevat ja on melkoista taiteilua hallita asiat sillä tavoin, että tietty tasapaino säilyy koko jakson ajan. Ei helppoa.
 
Aika selvästi on niin, että joku noin 25 vuoden jakso on se, joka armeijan pitää hallita. Puolustusmateriaalin omaisuusmassa on kaiketi tällä hetkellä noin 15 mrd euroa. Kamppeiden elinkaaret vaihtelevat ja on melkoista taiteilua hallita asiat sillä tavoin, että tietty tasapaino säilyy koko jakson ajan. Ei helppoa.

25-30 vuotta toistuu aika monen laitteen elinkaarena ainakin meri-ja ilmavoimissa. Niitä kehitetäänkin isoilla projekteilla. Maavoimat on sitten enemmänkin prosessi joka etenee siellä seassa sen mukaan kuin resursseja on. Homma toimii hyvin jos rahaa on liikkeellä mutta lopputulemaa tarkastellessa löytyy kokonaisuudesta melkoisia aukkoja.

Siitäkin voi sitten olla montaa mieltä olisiko firman pitänyt pystyä parempaan niillä rahoilla joita se on budjeteissa saanut. Maallikon on aika hankala muodostaa perusteltua mielipidettä siitä onko pyhä henkilöstö-hankinnat-toiminta -kolmiyhteys nyt balanssissa eli saataisiinko vaikka vähemmillä kokeilla isompi taikina.
 
25-30 vuotta toistuu aika monen laitteen elinkaarena ainakin meri-ja ilmavoimissa. Niitä kehitetäänkin isoilla projekteilla. Maavoimat on sitten enemmänkin prosessi joka etenee siellä seassa sen mukaan kuin resursseja on. Homma toimii hyvin jos rahaa on liikkeellä mutta lopputulemaa tarkastellessa löytyy kokonaisuudesta melkoisia aukkoja.

Siitäkin voi sitten olla montaa mieltä olisiko firman pitänyt pystyä parempaan niillä rahoilla joita se on budjeteissa saanut. Maallikon on aika hankala muodostaa perusteltua mielipidettä siitä onko pyhä henkilöstö-hankinnat-toiminta -kolmiyhteys nyt balanssissa eli saataisiinko vaikka vähemmillä kokeilla isompi taikina.

Armeijan vahvuudet ovat tietysti jotain muuta kuin luovuus ja ennakkoluuloton innovointi. Ei varmasti ole olemassa vain yhtä tapaa päätyä johonkin lopputulokseen. Näin muodoin on tietysti oltava ihan tyytyväinen nykyisiin tuloksiin ja vilpittömästi niin olenkin. Ja on ilman sarvia ja hampaita todettava sekin, että Suomen armeija ei ole rypenyt rahassa. Jo vertaus Norjaan tai Ruotsiin panee mietteliääksi, kun ottaa tarkastelujaksoksi vaikkapa 20 edellistä vuotta.
 
Aika selvästi on niin, että joku noin 25 vuoden jakso on se, joka armeijan pitää hallita. Puolustusmateriaalin omaisuusmassa on kaiketi tällä hetkellä noin 15 mrd euroa. Kamppeiden elinkaaret vaihtelevat ja on melkoista taiteilua hallita asiat sillä tavoin, että tietty tasapaino säilyy koko jakson ajan. Ei helppoa.

Ei toki. Olisi vaan mielenkiintoista nähdä jonkinlaisia realistisia hankintakaavailuja esim. ilmapuolustuksen uusimiseen nyt esitettyjen sijaan
 
Ei toki. Olisi vaan mielenkiintoista nähdä jonkinlaisia realistisia hankintakaavailuja esim. ilmapuolustuksen uusimiseen nyt esitettyjen sijaan

Realismia on ainakin se että hävittäjäkoneisiin voi jonkinlaista korotettua budjettia olla mahdollista saada. Ilmatorjuntaohjusten hankintaan sellaista ei varmasti tipu. Sen verran hyvin on homma päättäjien mieliin iskostettu. Eli valittu toimintamalli saattaa vaikuttaa jopa ratkaisevasti käytettävissä olevan rahan määrään.
 
Ei toki. Olisi vaan mielenkiintoista nähdä jonkinlaisia realistisia hankintakaavailuja esim. ilmapuolustuksen uusimiseen nyt esitettyjen sijaan

No sijoita itse 8-10 mrd:n hankinta noin 20 vuoden ajalle, ehkä lusikoidaan jopa 15 vuoden aikana se kakku. Ja arvioi, mitä muuhun tuolloin jää.
 
Back
Top