Reservin osaaminen uhkaa rappeutua
16.10.2012 8.47
Reserviläisjärjestöt ja MPK joutuvat lähivuosina paikkaamaan kertausharjoitusvajetta. Tämä tulee huomioida valtion ensi vuoden talousarviossa.
Turvallisuus ja puolustus 2012 -messutapahtuma kokosi syyskuun lopussa suuren määrän erilaisia turvallisuus- ja puolustusalalla toimivia yhteisöjä ja yrityksiä Lahden messukeskukseen. Yksi kuitenkin puuttui joukosta. Puolustusvoimat ei säästösyistä tuonut Lahteen juuri muuta kuin uuden esittelyvideonsa.
Kaikkien puolustusvoimat -lyhytelokuvan vetovoima ei riittänyt. Messuilla vieraili kolmen päivän aikana vain runsaat 13.000 vierasta. Alhaista osallistujamäärää selittävät myös tapahtuman aiemmasta poikkeava ajoitus (to-la) ja se, että messut järjestettiin nyt jo toistamiseen Lahdessa.
Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton hallitukset kokoontuivat messuilla sekä erikseen että yhdessä. Jälkimmäisessä kokouksessa hallitukset päättivät antaa harvinaisen yhteisvetoomuksen, jonka taustalla on kertausharjoitusten raju vähentäminen. Säästösyistä puolustusvoimat aikoo lähivuosina kutsua kertaamaan vain pari tuhatta reserviläistä vuositasolla.
RES ja RUL kehottivat reserviläisjohtajia pitämään itse huolta omasta kenttäkelpoisuudestaan ja sotilaallisesta osaamisestaan. Reserviläisjärjestöt muistuttivat, että jokaisen reservin upseerin ja aliupseerin tulee kyetä valmiutta kohotettaessa kouluttamaan ja johtamaan omia joukkojaan. Keinoiksi tarjottiin kerhojen ja yhdistysten toimintaa sekä MPK:n koulutusta. Yhdistysten kannattaa välittää tätä viestiä edelleen omille jäsenilleen.
Lisäksi vedottiin eduskuntaan, jotta se osoittaisi järjestöjen ja MPK:n tukemiseen riittävästi varoja valtion ensi vuoden talousarviossa. Kertausharjoitusten vähäisen määrän johdosta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja sotilaallisen osaamisen ylläpito kun on lähivuosina pitkälti RES ja RUL sekä yhteisen koulutusorganisaatiomme MPK:n varassa.
Valtioneuvostolla on kuitenkin toisenlaisia suunnitelmia. Maanpuolustusjärjestöjen ja MPK:n tukemiseen tarkoitettua määrärahaa esitetään leikattavaksi seitsemällä prosentilla. On vaikea ymmärtää tilannetta, jossa ei juuri järjestetä kertausharjoituksia mutta toisaalta ei haluta tukea vapaaehtoistoimintaakaan. Puolustuksemme keskeinen elementti, hyvin motivoitunut ja osaava reservi, ei tunnu olevan hallituksemme tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla sijalla.
Ensi vuoden puolustusbudjetti on 68 miljoonaa euroa tämänvuotista pienempi, koska materiaalihankintoja leikataan 113 miljoonalla eurolla. Puolustusvoimien toimintamenot sen sijaan kasvavat yli 70 miljoonalla eurolla. Tässäkin valossa on vaikea ymmärtää maanpuolustusjärjestöjen ja -koulutuksen tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen supistamista.
Kansainvälistä kriisinhallintaa leikkaukset eivät tälläkään kertaa koske. Suomi on mukana peräti seitsemässä kriisinhallintaoperaatiossa, joista aiheutuu ulko- ja puolustusministeriölle kuluja yhteensä 120 miljoonaa euroa. Lisäksi erilaiseen siviilikriisinhallintaan käytetään 17 miljoonaa euroa. Samaan aikaan molemmat ministeriöt etsivät kuumeisesti säästökohteita valtion talousarvion vahvan alijäämäisyyden johdosta.
On vaikea ymmärtää, miksi kriisinhallintaan panostetaan näin vahvasti, vaikka samaan aikaan heikennetään puolustuksemme keskeisiä osa-alueita. Suomen puolustus pohjautuu laajaan, hyvin koulutettuun ja kenttäkelpoiseen reserviin. Ilman kertausharjoituksia reservin osaaminen rapautuu ja puolustuskykymme laskee.
