RES & RUL: Vetoomus eduskunnalle ja reserviläisjohtajille

[pstsika]

Kertausharjoituksiin kutsutaan tänä vuonna ennätysvähän reserviläisiä. Lahden puolustus ja turvallisuus -messujen yhteydessä kokoontuneet Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton hallitukset ovat tilanteesta syvästi huolestuneina päättäneet vedota eduskuntaan ja reserviläisjohtajiin julkilausumalla.

Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton julkilausuma

Kolmen seuraavan vuoden aikana kertausharjoituksiin kutsutaan vain noin 2.200 reserviläistä vuosittain. Määrä on murto-osa todellisesta tarpeesta. Vielä viime vuonna kertaamassa kävi 27.000 reserviläistä.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kenttäkelpoisuuden ja osaamisen ylläpito on lähivuodet pitkälti reserviläisjärjestöjen toiminnan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksen varassa. Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto edellyttävät, että tälle työlle varataan riittävästi resursseja valtion ensi vuoden talousarviossa.

Valtioneuvoston talousarvioesityksessä vuodelle 2013 maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen on varattu 1.878.000 euroa, josta valtaosa menee MPK:lle. Kokonaismääräraha on 150.000 euroa kuluvaa vuotta pienempi. Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto vetoavat eduskuntaan määrärahan säilyttämiseksi vähintään nykyisellä tasolla, koska lähivuosina vapaaehtoistoiminnan rooli korostuu reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpitämisessä.

Vetoomus reserviläisjohtajille

Puolustusbudjetin leikkaukset ja kertausharjoitusten raju alasajo herättävät oikeutetusti tyytymättömyyttä monissa reserviläisissä. Jokaisen reserviläisen tulee tässä tilanteessa pitää itse huolta omasta kenttäkelpoisuudestaan ja osaamisestaan. Erityisesti tämä koskee reservin upseereita ja aliupseereita, joiden tulee valmiutta kohotettaessa kyetä kouluttamaan ja johtamaan omia joukkojaan.

Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto vetoavat jäsenistöönsä, jotta jokainen reserviläinen pitäisi huolta omasta kenttäkelpoisuudestaan ja osaamisestaan. Oman yhdistyksen tai kerhon liikunta- ja ampumavuorot ovat hyviä tapoja ylläpitää kenttäkelpoisuutta. Sotilaallisia tietoja ja taitoja voi hankkia myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutukseen osallistumalla.

Suomen puolustus pohjautuu laajaan, hyvin koulutettuun ja kenttäkelpoiseen reserviin. Näinä taloudellisesti niukkoina aikoina meidän reserviläisjohtajien on panostettava normaalia enemmän Suomen turvallisuuden hyväksi.

http://www.reservilaisliitto.fi/index.phtml?s=7&137_m=21784

Tälläistä tänään. Jos modet näkevät, että tämä sopii paremmin tuonne Reserviläistoiminta- kohtaan niin saa siirtää.

Ja itse julkilausumasta: Miehistö "unohdettiin" mainita. Ihan hanurista tuollainen. Muuten ihan hyvä, että tuosta pidetään edes vähän mölyä, vaikka suhtaudunkin aika skeptisesti tuohon. Hyvä kuitenkin, että yritystä on.

 

[baikal]

Inkkarit eivät ole olleet koskaan Laitoksen toiminnan ydinaluetta. Tai jos on ollut, niin se on taitavasti kätketty. Sitten ihmetellään, että "miks miehistöö ei niiku nappaa....." ohhoijjaa.

 

[pstsika]

RUL on koko historiansa ajan ollut eristäytynyt pelkästään upseereille, vaikka paikallistasolla yhteistoiminta onkin kitkatonta.
RES (ex-RAUL) taas on pystynyt vastaamaan haasteeseen ja ottaa avosylin vastaan myös miehistön, vaikkakin suurin osa jäsenistä taitaa olla aliupseereita. Minä näkisin mieluiten RUL:n ja RES:n toiminnan yhdistyvän kokonaisuudessaan saman lipun alle, mutta eihän upseerien sovi veljeillä pahaisten aliupseerien ja miehistön kanssa…

 

[pstsika]

vaikkakin suurin osa jäsenistä taitaa olla aliupseereita.

Tarkistin asian.

Reserviläisliiton 36.000 jäsenestä 61 prosenttia on aliupseereita, 26 prosenttia kuuluu miehistöön, 10 prosenttia on armeijan käymättömiä henkilöitä ja kolme prosenttia upseereita. Naisia Reserviläisliiton jäsenistä on noin neljä prosenttia.

http://www.reservilaisliitto.fi/liitto/historia

 

[adam7]

ihan totta, miksi tarvitaan erilliset järjestöt?

luulisi että elvistely ei vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta pitäisi olla mukana.

 

[pstsika]

Olisihan se paljon tehokkaampaa jos Reserviupseeriliiton (28 000 jäsentä) ja Reserviläisliiton (36 000 jäsentä) sijaan olisi yksi liitto, jossa olisi 64 000 jäsentä.

RUL

TOIMINNAN ARVOT

Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat:
• Isänmaallisuus
• Hyvä johtajuus
• Veteraanien perintö
• Yleinen asevelvollisuus

KESKEISET TEHTÄVÄT

Suomen Reserviupseeriliitto
• Ylläpitää ja kehittää reserviupseerien sotilaallisia tietoja, taitoja ja kenttäkelpoisuutta sekä kykyä toimia erilaisissa poikkeusolojen ja kriisiajan tehtävissä.
• Vaikuttaa maanpuolustusedellytysten parantamiseksi sekä kohottaa kansalaisten maanpuolustustahtoa ja – tietoutta.
• Toimii reserviupseerien etujärjestönä.
• Kehittää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.
• Toimii reserviupseerien, reserviupseeriyhdistysten ja -piirien yhdyssiteenä sekä tukee yhdistysten jäsenhankintaa ja – huoltoa.
• Vaalii sotiemme veteraanien henkistä perintöä sekä osallistuu heidän tukitoimintaansa.
• Vaalii upseeriperinteitä ja ylläpitää reserviupseerihenkeä.
• Osallistuu kansainväliseen reserviupseeritoimintaan.


RES

Reserviläisliiton arvot

Isänmaallisuus

Reserviläisliitto kantaa oman vastuunsa Suomen maanpuolustuksesta tänään ja tulevaisuudessa. Liitto nojaa tässä työssä menneiden sukupolvien työhön maamme rakentajina ja kehittäjinä sekä tekee tähän liittyen työtä korkean maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi huomispäivän Suomessa.

Samanarvoisuus

Reserviläisliitto korostaa kaikessa toiminnassaan jokaisen jäsenensä samanarvoista asemaa osana koko kansan maanpuolustusjärjestelmää.

Luotettavuus

Reserviläisliitto on luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta perustuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Uskottavuus

Reserviläisliitto on uskottava järjestö. Uskottavuus perustuu osaamiseen, jota kehitetään jatkuvasti kaikilla toiminnan tasoilla.



Reserviläisliiton tehtävät

Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.

Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Lähes puolet MPK:n kouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä.


* Ammunta
* Maastotoiminta
* Liikunta
* Maanpuolustustahto
* Naiset
* Veteraanituki
* Kansainvälinen toiminta

Tähdellä merkityt ovat linkkejä liiton sivuilla ja ne kertovat kustakin aiheesta laveammin.


Aika paljon päällekkäisyyksiä… Todellinen syy sille, että nuo liitot eivät yhtenevistä tavoitteistaan ja päämääristään huolimatta ole sulautuneet yhteen taitaa olla luokkaero ja se, että kaikki eivät voi silloin olla ties mitä päälliköitä ja puheenjohtajia, vaan niiden määrä puolittuisi. Se olisi etu.

 

[Peiper]

ihan totta, miksi tarvitaan erilliset järjestöt?

luulisi että elvistely ei vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta pitäisi olla mukana.

Samaa sopisi kysyä myös monesta ammattiliitosta, mutta se ihmisen perusluonne katos