Lähettääkö Puolustusvoimat nyt enemmän kutsuja kertausharjoituksiin? Vastausta ei tiedetä, ja asiantuntijan mukaan hyvä niin
Suomessa reserviläisten merkitys maanpuolustuksessa on ratkaiseva. Kertausharjoituksia voidaan käyttää puolustusvalmiuden tehostamiseen.
Noin 19 000 reserviläistä käy vuosittain kertausharjoituksessa. Kaakko 19 -harjoituksessa oli mukana sekä varusmiehiä että reserviläisiä. Kuva: Yle/Mikael Kokkola
Timo Keränen,
Anniina Luotonen
5.2. 08:00
Puolustusvoimat on kertonut tehostaneensa valmiuttaan, mutta odottaako nyt yhä useampaa kutsu kertausharjoituksiin tai lähetetäänkö reserviläisille
vastaavanlainen kirje kuin muutama vuosi sitten?
Tästä on vaikea saada tietoa.
Suomen armeijan sodanaikainen vahvuus on 280 000 sotilasta. Näistä yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Sodanajan joukkojen upseereista yhdeksän kymmenestä on reserviläisiä.
Normaalisti reserviläisiä käsketään aika ajoin kertausharjoituksiin vähintään kolmen kuukauden varoitusajalla. Lisäksi reservissä on noin 870 000 muuta asepalveluksen suorittanutta henkilöä. Jokaisesta varusmiespalveluksen suorittaneesta tulee reserviläinen. Asevelvollisuus siis jatkuu sen vuoden loppuun saakka, jolloin henkilö täyttää 60 vuotta.
Miksi sitten Puolustusvoimat ei kerro, onko reserviläisiä kutsuttu harjoituksiin valmiuden kohottamiseksi?
Sektorijohtaja, everstiluutnantti
Petteri Tammi pääesikunnan koulutusosastolta vetoaa siihen, että tiedot Puolustusvoimien valmiudesta eivät ole muutenkaan julkisia. Lisäksi hän muistuttaa, että Puolustusvoimilla on monia muitakin keinoja kohottaa valmiutta kuin reserviläisten käyttö.
Joka tapauksessa ilman tehokasta reserviä Suomella ei olisi Puolustusvoimia, Tammi myöntää.
– On ilman muuta selvää, että reservin merkitys on ratkaiseva.
Avoimuutta vaatinut asiantuntija: Reserviläisten kontaktoinnista ei tarvitsekaan kertoa
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija
Charly Salonius-Pasternak on patistanut Puolustusvoimia lisäämään avoimuutta, mutta reserviläisten kontaktointi on hänen mielestään asia, josta kansalaisten ei tarvitsekaan tietää.
On hänen mukaansa hyvin mahdollista, että reserviläisiä, joilla on erityistä osaamista on kontaktoitu kiristyneen turvallisuustilanteen takia. Tämä voi riippua myös henkilön sodanajan tehtävistä.
– Yksittäisiä ihmisiä, joilla on jokin erityinen osaaminen, on hyvin voitu pitää informoituina tai pyytää epävirallisesti apua. Laitan tämän kuitenkin ehdottomasti kategoriaan, ei tarvitse tietää yleisistä turvallisuussyistä, mutta ei myöskään reserviläisten henkilöturvan näkökulmasta, Salonius-Pasternak sanoo.
Reserviläisten kontaktoinnista on hänen mukaansa hyvä pysyä vaiti, jotta julki ei tule tietoa siitä, mihin ja milloin Puolustusvoimat reserviläisiä tarvitsee. Tieto harjoituksista antaisi ammattilaisille jo turhaa ymmärrystä.
Pääesikunta kertoi edellisviikolla tehostaneensa valmiuttaan kiristyneen tilanteen takia, mikä on päätös, jonka Puolustusvoimat voi tehdä itse, ilman poliittisia päättäjiä.
Reservin merkitys korostuu lähivuosina entisestään, kun Maavoimien organisaatiota uudistetaan. Alueellisista joukoista luovutaan ja Maavoimissa keskitytään operatiivisiin ja paikallisjoukkoihin. Kuva: Yle, MOT
Normaalisti määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolmen kuukauden varoitusajalla. Viime vuosina reagointikykyä on parannettu siten, että asevelvolliset ovat voineet vapaaehtoisesti sitoutua nopeampaan harjoitusaikatauluun. Näin voidaan tarvittaessa kohottaa valmiutta joustavasti ilman valmiuslakien hyväksymistä.
Kuinka nopeasti vapaaehtoisten pitää olla palveluspaikassa, on jätetty Salonius-Pasternakin mukaan ehkä tarkoituksellakin hämäräksi.
– Venäjällä on kyky siirtää joukkoja hyvin nopeasti ja toteuttaa operaatioita. Sen takia Puolustusvoimien ajatus, että kolme kuukautta on liian pitkä aika, on järkevä. Ongelman ratkaisu on ollut vapaaehtoiset reserviläiset.
Juuri nyt Ukrainassa hyökkäyksen uhka on kestänyt kuukausia, mutta tilanne oli eri vuonna 2014 Venäjän miehitettyä yllättäen Krimin.
Näin reserviläisiä kutsutaan harjoituksiin
- Puolustusvoimat järjestää kertausharjoituksia vuosittain yli 19 000 reserviläiselle. Pääosa näistä harjoituksista on joukkojen kertausharjoituksia.
- Osa reserviläisistä on vapaaehtoisesti suostunut tulemaan harjoitukseen tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla.
- Suostumussopimuksen antaneet ovat esimerkiksi erikoiskoulutuksen saaneita henkilöitä tai reservin upseereita, joita voidaan käyttää joustavasti puolustusvalmiuden tehostamiseen. Päätöksen tekee puolustusvoimain komentaja. Päätös ei ole julkinen.
- Poikkeuksellisen vakavassa tilanteessa reserviläisiä voidaan määrätä valmiudelliseen kertausharjoitukseen ilman kolmen kuukauden varoitusaikaa (KHV), ylimääräiseen palvelukseen (YP) tai liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen (LKP). Näistä kaikista päätöksen tekee tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esityksestä.
Valmiutta voidaan tehostaa eri tavoin
Puolustusvoimat on viime aikoina julkistanut näyttäviä kuvia Ilmavoimien harjoituksista. Yhdessä kuvassa ammutaan JDAM-pommi Hornetista maakohteeseen harjoitusalueella.
Entinen puolustusministeri
Jussi Niinistö arvioi, että Puolustusvoimat on järjestänyt viime aikoina yllätysharjoituksia.
– Etenkin Ilmavoimissa on toteutettu harjoituksia, joista sanotaan, että ne ovat ennalta suunniteltuja. Kaikkia näitä harjoituksia ei kuitenkaan löydy julkisista lähteistä.
Niinistö sanoo, että hänellä ei ole tietoa lisääntyneistä kertausharjoituksista reserviläisille.
Suomessa reserviläisiä koulutetaan käyttämään myös raskasta kalustoa. Ilmatorjunnan entinen tarkastaja, eversti evp.
Ahti Lappi sanoo, että reserviläiset osasivat aikoinaan käyttää neuvostoliittolaisia Buk-ilmatorjuntaohjuksia ja osaavat käyttää nykyistä Nasams-järjestelmää.
Myös kantahenkilökunnan ja varusmiesten kykyä nopeaan toimintaan on tehostettu, kun Maavoimiin perustettiin viime vuosikymmenellä valmiusyksiköt. Näihin kuuluu sekä palkattua henkilöstöä että vapaaehtoisia varusmiehiä. Nimensä mukaisesti yksiköt ovat nopeasti käytettävissä, jos turvallisuustilanne muuttuu.
Reservin merkitys korostuu lähivuosina entisestään, kun Maavoimissa luovutaan alueellisista joukoista ja keskitytään operatiivisiin ja paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukot ovat pääosin reserviläisiä.
Paikallisjoukkojen tehtävä on muun muassa puolustaa strategisesti tärkeitä kohteita. Puolustusvoimat kertoo vielä tämän kevään aikana, kuinka uudistusta viedään eteenpäin.
https://yle.fi/uutiset/3-12297242#