Reserviläistoimintaa tsunamissa 26.12.2004

Kannattaa huomata, että cv:n esiintuomat kantahenkilöt toimivat SIITÄ HUOLIMATTA, että olivat tuolla yksilöinä. Heistä löytyi hlökoht. ytyä ilman turvallisen organisaation selustatukeakin....hlökoht. käsitykseni on, että kapiaisista löytyy munkkelia enemmän kuin miesväestöstä keskimäärin, joten ei tämä minua yllätä.

Moni asia on murroksessa, yksi on se, että yksilöiden on kyettävä ottamaan enemmän vastuuta kuin on totuttu. Jossain vaiheessa valtiovallan on vaan sitten löysättävä ohjaksista ja todettava, että "näin on hyvä, tätähän on ajettu jo piiiiitkään". Yhtälö, jossa yksilö on suittu ja ruunattu, mutta häneltä vaaditaan vastuunottoa, on kafkamainen, siinä on skitsofrenian piirteitä, se on kestämätön. Mutta se on sitä vallankäyttöä ja kansan johtamista.

Esille nostettu -kenttäarmeija- on juuri siksi niin luja peli, että siinä vaikuttaa aikuisia miehiä. Jos näillä on tahto, taito, välineet jne. niin ei moni kansa meidän kintuille kriisissä kuseksi. Mutta vaikeampi johdettava se kenttäarmy on kuin varusmieskomppania viikolla 3.
 
baikal kirjoitti:
Moni asia on murroksessa, yksi on se, että yksilöiden on kyettävä ottamaan enemmän vastuuta kuin on totuttu. Jossain vaiheessa valtiovallan on vaan sitten löysättävä ohjaksista ja todettava, että "näin on hyvä, tätähän on ajettu jo piiiiitkään". Yhtälö, jossa yksilö on suittu ja ruunattu, mutta häneltä vaaditaan vastuunottoa, on kafkamainen, siinä on skitsofrenian piirteitä, se on kestämätön. Mutta se on sitä vallankäyttöä ja kansan johtamista.

Esille nostettu -kenttäarmeija- on juuri siksi niin luja peli, että siinä vaikuttaa aikuisia miehiä. Jos näillä on tahto, taito, välineet jne. niin ei moni kansa meidän kintuille kriisissä kuseksi. Mutta vaikeampi johdettava se kenttäarmy on kuin varusmieskomppania viikolla 3.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tällaista tekstiä olisi ilo lukea useamminkin ja mielellään poliittiselta tasolta alkaen. Yksilön vastuu on usein esille nouseva käsite, joka maistuu monen kollektiiviseen yhteiskuntateoriaan uskovan poliittisen broilerin ja virkamiehen suussa kirosanalta, mutta mikä myös symboloi vapautta sekä kansalaisen ja yhteiskunnan molemminpuolista luottamussuhdetta. Henget kertoivat, että aika on pian kypsä yksilön vastuun nykyistä laajemmalle soveltamiselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän hetken tarkempi ajankohta on vielä hienoisessa astraalisumun peitossa, mutta se koittaa vihdoinkin viimeistään silloin kun holhoamisen moolokinkidan ahnaasti tarvitsema velkaraha on lopullisesti käytetty loppuun. Taloudelliset realiteetit eivät puraise vain Putinia, vaan ne pakottavat myös Suomen yhteiskunnallisiin uudistuksiin.

Eräs suomalaisen poikkeusolojen kenttäarmeijan tärkeimmistä vahvuuksista on nimenomaan sen koostuminen aikuisista suomalaisista miehistä. Se ei pääosin koostu lapsukaisista tai vasta hiljattain masturboinnin kiehtovaan maailmaan vihkiytyneistä teinipojista, vaan aikuisista miehistä, jotka toimivat ja käyttäytyvät kuten aikuiset miehet. Se on arvokas resurssi ja järjestelmän siunaus.

Suomalainen aikuinen mies tai raavainkaan äijä ei ole vaikea johdettava. Häntä on vain johdettava niin kuin aikuista suomalaista miestä johdetaan. Hänelle on lisäksi suotava se ihmisarvo ja kunnioitus, joka aikuisen suomalaisen miehen arvolle on vähintäänkin sopiva. Sitten tartutaan toimeen ja alkaa tapahtumaan. Sillä samalla tarmolla ja määrätietoisuudella on koko Suomen yhteiskunta ja hyvinvointi rakennettu.

Jos tätä yksinkertaista asiaa ei kykene ymmärtämään tai muutenkaan hahmottamaan, niin törmäyskurssille joutuu kerta toisensa jälkeen ja automaattisesti.
 
Amerikkalaiset puhuu Grossmanin johdolla sheepdogeista. Minun mielestäni on erittäin positiivinen asia, että me täällä voimme puhua vielä aikuisista suomalaisista miehistä vastuunkantajina ja TEKIJÖINÄ kun tilanne on päällä - olipa tilanne mikä tahansa.

Olipa taustalla varusmiespalvelu, sivarius tai ammattiura sotilaallisessa organisaatiossamme ei välttämättä ole merkityksellistä toimintakyvyssä kun onnettomuus osuu kohdalle, mutta sillä on merkitystä että kulttuurissamme on vahva mieheyden käsite. En halua mitenkään dissata naisia, sankareita on heissäkin, normiarjessa varmasti enemmänkin kuin miehissä, mutta niistähän ei kukaan puhu.

Sotilaskoulutuksen saaneilla lienee kuitenkin oletettavasti parempi kyky ottaa vastaan ja toteuttaa tehtäviä paineen alla, tämä edellyttää toki sitä että joku ottaa tilanteen haltuun ja käskee mitä pitää tehdä.

edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Ollaanpa nyt taas niin äijjää yhteiskuntakriitikkoa.

Fakta on että Suomen evakuointikone laskeutui toisena katastrofialueelle. Ensimmäinen evakuointikone oli Israelista. Muut tulivat perässä.

Ruotsin sähläys oli megasähläystä, eikä ihmekään, että siellä tuolit heiluivat. Syylliset tosin eivät saaneet kenkää, vaan kaikki olivat unohtaneet kaiken selvityksissä, joten seuraamuksia ei voitu poliittisen tason ohi langettaa.

Että taas ollaan positiivisia.
 
"Vastuullisuus" voi koostua pienistä asioista. Tässä joudun nyt kehumaan itseäni. Eilen kävin uimarannalla mittaamassa jään paksuutta. 48 mm. Huomasin siinä mittaillessa, että joku oli rikkonut kaljapullon jäälle lasten uimapaikalla. Jää oli täysin lumetonta ja parin tunnin päästä on tulossa kova lumisade. Soitinko viranomaisille, että tulevat siivoamaan? En. Hain tikkaat ja konttasin niiden kanssa puoli tuntia jäällä sirpaleita keräten. Ihan pieni keissi, mutta ajattelin lähimmäisten parasta keräämällä vaaran aiheuttajan pois. Pullon rikkoja ei toiminut vastuullisesti, minä toimin.

No olipa siinä eilen toinenkin tapaus jota pitää kehua. Kylätien varressa asuu ihmisarka erakoitunut mies. Vaimoni teki hänelle taas pienen joulupaketin jossa oli herkkuja ja lahjakortti paikalliseen myymälään jossa tämä mies käy (ja jossa ei myydä kaljaa). Vaimoni toimi vastuullisesti. Pakettia viedessä huomasin jäljistä, että naapurimme oli käynyt viemässä traktorikuorman klapeja liiteriin. Tuskinpa teki sitä maksua vastaan. Olipa vaan luvannut aikanaan tämän erakon äidille huolehtivansa miehestä.
 
Yle päästi tänään Erkki Tuomiojan selittelemään telkkariin. "Ihmisten pitää tällaisissa tilanteissa keksiä syyllisiä ja siihen sopi ulkoministeriö", muotoili Erkki mutta tunnusti samalla, ettei tapaninpäivänä ja juuri seuraavanakaan tiennyt mistään mitään.

Suomen Kuvalehti perkasi aikanaan koko toiminnan, jonka mukaan ulkoministeriössä oli alemmalla tasolla ulkoministeriössä kyllä tietoa, samoin eri organisaatioissa hajautettuna. Ilman Volasen päätöskykyä ei olisi kuitenkaan oltu niin nopeita. Otan siitä otteen:


Valtioneuvoston linnan neuvotteluhuone 1016 sijaitsee kivijalassa hissien takana. Rappukäytävän toisella puolella kolistelevat raitiovaunut pitkin Aleksanterinkatua.

Huone on pitkä kammio, jossa on valkoiset holvikaaret, seitsenmetrinen tammiviiluinen pöytä ja kaksikymmentä mokkanahkaista tuolia. Pöydän päässä puheenjohtajan takana on seinälläOskari Tokoin muotokuva.

Kokous alkoi kello 8.30.

Pöydän ääressä istui kaksikymmentä vakavaa miestä. Kahvitarjoilua ei ollut.

Paikalla oli Volasen lisäksi virkamiehiä lähes kaikista ministeriöistä, sisä- ja ulkoministeriöstä useampia. Asiantuntijoiksi oli kutsuttu Aurinkomatkojen kaupallinen johtaja Salama, Finnmatkojen tuotepäällikkö Peik Martin ja Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtajaHannu-Pekka Laiho, joka oli SPR:n pääsihteerin sijainen.

Siitä kokouksesta ja seitsemästä seuraavasta on olemassa poikkeuksellisen yksityiskohtaiset tiedot. Sihteerinä toiminut turvallisuus- ja puolustusasiain komitean pääsihteeri Tapani Hyötyläinen kirjoitti Volasen pyynnöstä muistiinpanojensa pohjalta selonteon, jossa kerrotaan kokousten kulku lähes minuutin tarkkuudella.

Asiakirjaa ei ole nähty julkisuudessa, ennen kuin Volanen antoi siitä kopion Suomen Kuvalehdelle.

Muistiosta välittyy kuva hämmennyksestä ja eripurasta mutta myös päättäväisyydestä. Jos joku virkamiehistä oli tullut maanantaiaamun kokoukseen katastrofin laajuutta vähätellen, hän ei enää epäillyt tilanteen vakavuutta neuvonpidon päättyessä kaksi tuntia myöhemmin.

Suomalaisia oli menehtynyt. Se tuli heti selväksi.

”Suomalaisista kuolleista ei ole saatu varmaa tietoa, mutta kateissa on useita kymmeniä”, muistio siteeraa ulkoministeriön Pekka Hyvöstä.

Volanen jakoi puheenvuoroja pöydän ympäri. Tunnelma oli vakava mutta tyyni. Lopulta matkatoimistojen edustajat pääsivät ääneen.

”Salama totesi, että heillä on kateissa 70 ihmistä eikä heillä ole voimavaroja kateissa olevien etsimiseen”, muistio kertoo.

”Finnmatkoilla on [Phuketin alueella] noin 870 asiakasta, joista 70% on tavoitettu ja 30% on vielä tavoittamatta. […] Khao Lakissa toiminut henkilökunta ei ole vastannut yhteydenottoihin.”

Muut kuuntelivat järkyttyneinä.

Puhe kääntyi rahaan. Kokoukseen osallistuneet muistelivat myöhemmin haastatteluissa, ettei kustannuksista missään vaiheessa kiistelty. Muistion mukaan asia ei ollut aivan näin yksinkertainen. Ulkoministeriön edustajien mielestä evakuoinnissa oli noudatettava konsulipalvelulakia, jonka mukaan ihmisten ”tulee joko maksaa matkansa tai allekirjoittaa maksusitoumus ennen evakuointikoneeseen nousemista”.

”Jokainen kansalainen vastaa itse kustannuksistaan”, Hyvönen tiivisti.

Volanen keskeytti pallottelun.

”Puheenjohtaja totesi, että tässä tilanteessa ei kyllä jätetä ketään pois evakuointilennolta vaan Suomen valtion on hoidettava asia.”

Hetki oli ratkaiseva. Sitä ennen kokouksessa oli puhuttu vain yhdestä valtion maksamasta lennosta. Nyt Volanen päätti, että kaikki tuhoalueilla olleet suomalaiset oli tuotava kotiin.

”Suomen valtio pitää huolen evakuoinnista aiheutuvista lisäkustannuksista”, sihteeri merkitsi pöytäkirjaan.

Kun kokous oli ohi, Volanen ajoi hissillä linnan kolmanteen kerrokseen ja käveli työhuoneeseensa.

Hänen sydäntään kylmäsi. Hän tiesi, ettei valmiuspäällikkökokouksella ollut valtuuksia tehdä päätöksiä eikä euroakaan päätösten toteuttamiseen. Hän oli omin päin luvannut käynnistää miljoonia maksavan ja tuhansia työllistävän operaation, jolla yritettäisiin muutamassa päivässä lennättää kotiin lähes 3 000 ihmistä.

”Soitin Kalliomäelle ja Vanhaselle”, Volanen muistelee. ”Kerroin, että saattaa tulla laskua.”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...ain-suomalaiset-evakuoitiin-tsunamirannoilta/
 
Viimeksi muokattu:
Vonka kirjoitti:
Viranomainen, joka kääri hihat:

(Video on Suomen Punaisen Ristin)

Klikkaa laajentaaksesi...
Painoin "tykkää"-nappia kolme kertaa.

Antaa uskoa sille, että kyllä meiltä löytyy tahtoa ja kykyä hoitaa asiat kun aika on. Erkki täytyy tietysti ohittaa, mutta luotan siihen että löytyy joku joka laittaa hänet tarvittaessa vaikka rautoihin.
 
Kyllähän Suomesta on aina löytynyt tarvittaessa toimijoita hätätilanteessa katsomatta siihen onko viranomainen, ammattilainen vai ihan sivullinen.

Se on vain äkkiseltään aika shokeeraavaa jos sitä ei tee työkseen.
 
Viimeksi muokattu:
Nämä kymmenvuotismuistelot voi pian unohtaa hetkeksi, mutta lopuksi Risto Volasen oma melko tuore kirjoitus. Hän ei näytä olevan tyytyväinen kehitykseen:

Keski-Uusimaa on nyt Ilta-Sanomien jälkeen toinen media, joka on käsitellyt 2004 tsunamin suomalaisia pelastustoimia. Valtamedia on tähän asti piilottanut sekä oman hitautensa että sitä nopeamman hallituksen. Neloskanavan ohjelmakokonaisuus on vielä kesken. Suomen Kuvalehti toimi jo joitakin vuosia sitten.

Oikealla tiedolla olisi sinänsä arvoa, mutta suuri ongelma on se, ettei maan kriisijohtamisen järjestelmän puutteita haluta nytkään avata. Edistystä on tapahtunut erityisesti tilannekuvatoiminnassa, josta eduskunnassa on nyt lakiesitys. Samoin Vanhasen II hallituksen aloittamasta kyberturvllisuudelle välttämättömästä Turvaverkosta on lakiesitys. Myönteinen askel oli myös viime kesän asetustasoinen valtioneuvoston ohjesäännön tarkistus, joka toteaa valtioneuvoston kanslian tehtävän häiriötilanteiden hallinnan yleisessä yhteensovittamisessa.

Takaiskuiksi voi sanoa valtioneuvoston kansliassa toteutumassa olevan byrokratian, jossa turvallisuusyksikkö siirretään ministeriöiden uuden yhteisen hallintoyksikön alimpaan portaaseen - kun se aikaisemmin on ollut operatiivisissa tilanteissa suoraan pääministerin ja hänen valtiosihteerinsä alaisuudessa. Mainittakoon, että sama virhe tehtiin aikoinaan sisäministeriössä kun Suojelupoliisi siirrettiin Poliisihallituksen alimpaan kerrokseen. Sitä ollaan nyt korjaamassa.

Merkittävämpi takaisku ovat Tilannekeskusta koskevan lain perustelut. Valtioneuvoston kanslia on siitä päätellen kohdannut toimivaltaisten ministeriöiden ja virastojen vastarinnan ja joutunut antamaan periksi. Perustelut korostavat jälleen toimivaltaisten ministeriöiden ja viranomaisten toimia ilman suuremmissa kriiseissä välttämätöntä pääministerin vastuunottoa - eikä pääministeriä edes mainita. Merkittävin ongelma on jatkuvasti, ettei ole olemassa erityistä lainsäädäntöä toimivaltasuhteista useita hallinnonaloja koskevissa, laajoissa kriisitilanteissa. Kataisen hallituksenkin aikanakin on törmätty tämän suomalaisen putki-teräskatto -hallinnon vaarallisuuteen esimerkiksi alkuajan joulumyrskyissä, Thor Libertyn tapauksessa sekä erityisesti Talvivaarassa.

Tästä seuraa, että myös tulevaisuudessa 2004 tsunamia vastaavassa tai pienemmässäkin kriisissä pääministeri joutuu kohtaamaan toimivaltansa suojiin piiloutuvat viranomiset, ottamaan vastuun ilman erityislainsäädäntöä - ja samalla varautumaan siitä seuraavaan mahdolliseen oikeudelliseen, taloudelliseen ja poliittiseen tuomioon.


Saatoin silloin kymmenen vuotta sitten koko ajan aavistaa pääministeri Vanhasen huikean yksinäisyyden, kun muu poliittinen johto katsoi miten miehen käy - eikä vieläkään ole tullut esiin kohtuudella odotettavilla sanamuodoilla.

Tuleville pääministereille voi suositella vastuuvakuutusta, sillä he voivat joutua ottamaan kriisitilanteissa vastuita ja siitä seuraavia riskejä, joista tavallisilla omakotitalojen omaisuuksilla ei selviä.

http://www.ristovolanen.fi/11830291...on-aavistuksella-pääministerin-valtuutuksella
 
Vanhanen on kertonut jotain siitä kuinka hän toivoi presidentin apua ja ulostuloa tuolloin. Sitä ei Arvojohtajalta irronnut ihan heti. Jos lie ollut tärkeämpääkin tekemistä, ei sillä, mutta kyllähän se Tarskin tekemiset ja arvojohtamiset panee erikoiseen valoon.....
 
Kun lukee tuota Vonkan linkittämää SK:n juttua ensimmäisestä viikosta katastrofin jälkeen niin puseroon hiipii häivähdys epätoivoa. Jos Tsunamievakuonnin kohdalla tulee napinaa kustannuksista niin mikähän olisi uljaiden johtajiemme reaktio ajatukseen edes osittaisesta liikekannallepanosta? UM:n edustajan ajatus siitä että katastrofiuhreilla olisi pitänyt kuittauttaa maksusitoumus ennen evakuointilennolle päästämistä on kyllä helmi omalla alallaan.
 
lepinkäinen kirjoitti:
Amerikkalaiset puhuu Grossmanin johdolla sheepdogeista. Minun mielestäni on erittäin positiivinen asia, että me täällä voimme puhua vielä aikuisista suomalaisista miehistä vastuunkantajina ja TEKIJÖINÄ kun tilanne on päällä - olipa tilanne mikä tahansa.

mutta sillä on merkitystä että kulttuurissamme on vahva mieheyden käsite.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä on hyvä pointti, mikä nostaa framille suomalaisen Miehen ja samalla asettaa hänet samalle viivalle muiden länsimaalaisten miesten kanssa, jotka ovat keskimäärin suomalaista useammin täysin munattomia lapasia. Tämän ominaispiirteen huomaa helposti jos on jossain tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Usein länsimaalaiset miehet ovat suomalaisesta näkökulmasta hieman feminiisiä, vaikka toki heidänkin joukostaan äijiä löytyy.

Seuraava sosioloogian ja kulttuuriantropoloogian näkökulmasta tarkasteltava aihe onkin, mistä suomalainen mieheyden käsite on peräisin, miten se on muodostunut ja mistä johtuu, että samanlaista käsitettä ei ole esimerkiksi Keski-Euroopassa? Ovatko länsimaalaiset miehet olleet aina lapasia vai onko heidät viime vuosikymmenien aikana kasvatettu sellaisiksi sukupuoliroolimalleja muuttamalla ja perinteistä ns. sukupuolineutraalimman kasvatuksen avulla?

Suomi toki on perinteisesti vahvojen miesten ja naisten maa, josta voinemme olla syystäkin ylpeitä. Kaikesta huolimatta vielä tänäänkin.
 
Poikkeuksellisessa tilanteessa päätöksenteko keskittyy luonnostaan (ainakin jos halutaan saada aikaiseksi järkeviä, normaalitoiminnasta poikkeavia pelilikkeitä). Jos poikkeustilanteeseen valmistavat järjestelyt eivät tätä täysimääräisesti tunnusta ja tue, niin on vain luotu yksi uusi hidaste muutenkin vaikeaan hetkeen.

Onko pääministeri esikuntineen sitten oikea johtoelin - kuten joillakin tuntuu olevan odotus? Tuskin operatiivisesti, mutta jos johto ei ole suoraan VNK kyljessä, niin taas aikaa ja tehoa valuu hukkaan.

Tällaisissa asioissa tämä syvä ja pitkä rauhan tila rapauttaa sitä viimeistä tahtoa valmistautua.
 
koponen kirjoitti:
Onko pääministeri esikuntineen sitten oikea johtoelin - kuten joillakin tuntuu olevan odotus? Tuskin operatiivisesti, mutta jos johto ei ole suoraan VNK kyljessä, niin taas aikaa ja tehoa valuu hukkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Operatiivinen ja poliittinen johto pitää saada lähituntumaan. Operatiiviselle kaikki valtuudet ja poliittinen tuki.

Jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu. Menee pipertämiseksi, jossa lohkot tutkivat pelokkaina pykäliään ja papereitaan kuin Rautakorven varikon hoitaja.

Kyllähän brittien johtaja kriisissä on pääministeri, kuten vaikka Thatcher oli. Sama se kuka, mutta jonkun on johdettava ja otettava nopean päätöksenteon kokonaisvastuu.

Virkamiehiä ei saa päästää vastuun pallotteluun.
 
Vielä päätöksenteosta. Poliiittisen vastuun kantajaksi pitäisi saada aina päätöksentekokykyinen henkilö. Hitonko hyötyä siitä on, onko hierarkia selkeä, jos ylimmässä virassa on nolla?

Kun Halonen oli presidentti, halusin kaiken päätäntävallan pääministerille. Nyt kun on Niinistö, jonka tiedän kykenevän myös toiminnallisiin päätöksiin, haluaisin kriisien johtovastuun hänelle.

Kunhan vastuuta ei hajauteta toimimattomaksi matriisiksi.

:)
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top