KEPU kiristi kohtuuttoman tuen turvealalle . Tieteeltä leikataan kun Turveministeri Saarikko syytää miljoonia katoavaan ja kuolevaan toimialaan . Näin etelän media ja kulttuuriväki kauhistelee.
HS vertaili tukipaketteja: Turvealan vihreää siirtymää vauhditetaan poikkeuksellisen suurella tuella
Hallitus päätti 70 miljoonan euron tuesta turveyrittäjien ahdingon helpottamiseksi. Lisäksi tulevat tuet EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.
Turvesuo Kauhajoen Lamminmaalla. Turpeen tuotannossa ja kuljetuksessa toimii runsaat 500 yritystä, joista pääosa on pieniä.KUVA: TIMO AALTO
Jarno Hartikainen HS
2:00 | Päivitetty 6:23
TURVEALA on saamassa poikkeuksellisen suuret tuet pehmentämään iskua, joka johtuu turpeen polton nopeasta vähenemisestä.
HS kävi tätä juttua varten läpi tukipaketteja, joita Suomessa on myönnetty viime vuosien massairtisanomisissa. Vertailu osoittaa, että vaarassa olevia työpaikkoja kohti laskettuna turvealan tukipaketista on tulossa ennätyksellisen suuri.
Hallitus päätti huhtikuun lopun puoliväliriihessä osoittaa valtion budjetista turvealan rakennemuutoksen tukemiseen 70 miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Perustelu on se, että muun muassa päästöoikeuksien hinnannousun vuoksi turpeen energiakäyttö Suomessa vähenee ennustettua nopeammin, joten alan yritysten varautumisaika elinkeinon loppumiseen on jäämässä lyhyeksi.
Valtaosa 70 miljoonasta eurosta on tarkoitus käyttää helpottamaan alan yrittäjien siirtymistä muille aloille. Arviolta joitain miljoonia euroja summasta menee energiaturpeen verovapauden laajentamiseen, millä puolestaan on tarkoitus hidastaa turpeen polton hiipumista ja näin helpottaa alan yritysten tilannetta.
Lisäksi ala on saamassa tukea EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), josta Suomelle on tulossa runsaan 400 miljoonan euron tuet. Kun vielä lasketaan JTF-rahaston edellyttämä kansallinen rahoitusosuus, kasvaa jaossa olevan rahan määrä tämänhetkisen arvion mukaan 600–700 miljoonaan euroon. Tällä rahalla tuetaan myös yleisemmin aluetalouksien uudistumista, eikä ole tiedossa, kuinka iso osa summasta menee turvealan toimijoille.
ALAN kokoon nähden tukipaketti on mittava.
Turpeen tuotannossa ja kuljetuksessa toimii runsaat 500 yritystä, joista pääosa on pieniä. Osalla yrityksistä on myös muita tulonlähteitä kuin turvetuotanto. Pellervon taloustutkimuksen mukaan turvetoimialan suora työllisyysvaikutus on 1 400 henkilötyövuotta. Turvetuotanto on kausiluonteista, ja työllisten määrä on suurin kesällä.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä arvioi, että valtakunnallisesti turpeen käytön puolittuminen johtaa 1 250 henkilötyövuoden vähentymiseen.
Tukea riittää 70 miljoonasta eurosta runsaat 50 000 euroa jokaista uhattuna olevaa työpaikkaa kohti.
Summa on suuri, jos sitä vertaa tukipaketteihin, joilla Suomessa on tuettu muita rakennemuutoksen kynsiin joutuneita alueita tai aloja.
Suomessa on 2000-luvulla nähty lukuisia massairtisanomisia, joilla on ollut merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Näille niin sanotuille äkillisen rakennemuutoksen alueille on ohjattu lisävaroja valtion budjetista ja EU-rahastoista.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteenvedon mukaan vuosina 2007–2013 määriteltiin 28 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja niillä työnsä menetti 17 000 ihmistä. Näille alueille kohdistettiin tukia yhteensä 260 miljoonaa euroa eli noin 15 300 euroa per menetetty työpaikka. Summa sisältää kansalliset ja EU-tuet.
Pohjois-Karjalan prikaatin Kontiorannan varuskunta lakkauttiin vajaat kymmenen vuotta sitten.KUVA: ARTTU KOKKONEN
YHTENÄ vertailukohtana turvealan saamille tuille voidaan pitää telakkateollisuutta, jonka saamat tilaukset romahtivat finanssikriisin seurauksena ja joka vuonna 2010 nimettiin äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Ennen finanssikriisiä alalla toimi noin 900 yritystä, joiden leivissä oli noin 20 000 työntekijää.
Meriteollisuus sai valtiolta noin 4 miljoonan euron tuet ja lisäksi 6 miljoonaa euroa EU-rahastoista. Tällä tuettiin alan yritysten uudistumista.
Vuosina 2013 ja 2014 Puolustusvoimat lakkautti kuusi varuskuntaa, mikä vei eri puolilta Suomea 2 200 työpaikkaa. Valtio varasi entisten varuskuntapaikkakuntien tukemiseen välittömästi 15 miljoonaa euroa eli lähes 7 000 euroa per menetetty työpaikka.
Vertailukohtana voi käyttää myös Nokia-klusterin romahduksen vuoksi myönnettyjä tukia. Nokian työntekijöiden määrä Suomessa on vähentynyt noin 17 000:lla vuoden 2008 jälkeen, ja lisäksi tulevat sen alihankkijoiden ja klusterin muiden yritysten irtisanomiset. Jätti-irtisanomisia on nähty esimerkiksi Joensuussa, Oulussa, Salossa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Vaikutuksia on pehmennetty Suomessa sekä kansallisilla että EU-tuilla.
Usein tukea on haettu EU:n globalisaatiorahastosta. Rahaston käyttötilastojen mukaan Nokia-klusterista irtisanottujen tukemiseen on käytetty Suomessa kansallisia ja EU-varoja vuoden 2007 jälkeen yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Tästä noin puolet oli peräisin Suomen valtion budjetista.
Summa tulee lähelle turvealan tukipakettia mutta jakautuu useiden vuosien ajalle ja paljon suuremmalle määrälle menetettyjä työpaikkoja: globalisaatiorahaston tukemissa tilanteissa työnsä menetti yli 10 000 ihmistä, eli työpaikkaa kohti tuki oli runsaat 5 000 euroa.
www.iltalehti.fi
www.kansalaisaloite.fi
