Ohisalosta tullu persu? Eka sosiaalietuudet pois ja nyt
Ohisalo on valmis ajamaan kovia keinoja: jengirikollisuus muuttui vuoden aikana – ”Meillä on uusi ilmiö käsillä”
Sisäministeri Ohisalo on valmis kiristämään rangaistuksia ja muuttamaan aselainsäädäntöä, jotta päätään nostanut jengiytyminen saataisiin Suomessa hallintaan.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoo keskustelleensa Ruotsin kollegansa Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia jengiytymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
Päivi Lakka
6:00
SISÄMINISTERI, vihreiden puheenjohtaja
Maria Ohisalo on valmis ajamaan kovia keinoja, jotta Suomessa päätään viimeisen vuoden aikana nostanut jengiytyminen saataisiin pysymään aisoissa.
Poliisi on erityisesti kuluneen syksyn aikana kerännyt tietoa jengiytymisestä, minkä myötä käsitys ilmiön yleisyydestä on Suomessa nyt muuttunut aikaisemmasta.
– Jengirikollisuus on saanut vuoden aikana uusia, huolestuttavia muotoja, ja mukana on aiempaa vahvemmin aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta, Ohisalo sanoo.
– Näitä jengejä on tunnistettu ja tiedetään, että niihin osallistuneet ovat tehneet rikoksia erityisesti huumeiden ja väkivallan, toisaalta myös liikenneturvallisuuden rikkomisen puolella. Mutta myös aseiden puolella löytyy toimintaa, joka on päätynyt poliisin tietoon.
Ohisalo puhuukin ennaltaehkäisevän työn puolesta, mutta olisi valmis myös tiukentamaan rangaistuksia ja ampuma-aselainsäädäntöä.
– Jotta saadaan rikoskierre katki ja osoitetaan, että pahimmassa tapauksessa tulee vankeutta, jos lähtee tähän toimintaan mukaan.
ERITYISESTI nuorten miesten päätyminen jengitoimintaan on vahvasti Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun ongelma. Jengit vaikuttavat olevan enemmän paikallinen ilmiö ja ne muodostuvat usein tietyn kaupunginosan ympärille.
– Pääkaupunkiseudun jengeissä on enemmän kyse pienemmistä ja paikallisista porukoista. Toki on järjestäytyneempiäkin rikollisliigoja, jotka saattavat osin houkutella jengiporukkaa mukaansa. Niillä on kytköksiä, mutta ne eivät välttämättä ole samoja porukoita.
– Jengiytyminen on vähemmän hierarkkista ja vähemmän organisoitunutta kuin kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, Ohisalo sanoo.
Ruotsin sosiaalidemokraattien uusi puheenjohtaja
Magdalena Andersson nosti viime viikonloppuna linjapuheessaan esille Ruotsin jengit, jotka ovat nousseet julkisuuteen jälleen viime viikkoina muun muassa rapmusiikkitähti Einárin eli
Nils Grönbergin lokakuisen murhan myötä.
IS vieraili viime viikolla Hammarbyn kaupunginosassa, jonne ihmiset olivat tuoneet kynttiköitä ja kukkia Einárin muistoksi.KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS
Lue lisää:
Einár pakeni murhaajiaan luotisateessa – uutta tietoa räppärin viimeisistä hetkistä
Lue lisää:
IS Tukholmassa: Mikael Hakola kuuli kuusi terävää laukausta – Suomen armeijan käynyt mies tiesi heti, mistä oli kyse
Anderssonin mukaan jengien jäsenet seisovat avoimesti koulujen ulkopuolella ja rekrytoivat lapsia mukaan. Ohisalon mukaan Suomessa ei ole viitteitä vastaavasta ainakaan kouluihin liittyen.
– Verkko mahdollistaa kuitenkin ihan kaikkialla rekrytointia. Myös populaarikulttuuri tietyllä tavalla linkittyy meilläkin jossain määrin jengeihin, hän sanoo.
JENGIYTYMISTÄ ja ryhmäytymistä rikollisuuden piirissä on seurattu Suomessa jo pidemmän aikaa, eikä kyse ole täysin uudesta ilmiöstä.
Kun sisäisen turvallisuuden selonteko annettiin toukokuussa eduskuntaan, ei ilmiötä siinä kuitenkaan vielä juurikaan huomioitu. Selonteossa
todetaan lähinnä, että asuinalueiden eriytyminen on voimistunut suurimmissa kaupungeissa, mikä voi vahvistaa muun muassa jengiytymistä.
Ohisalon mukaan selonteko kuitenkin valmistui jo alkuvuodesta, jolloin viranomaisten tilannekuva oli vielä varsin erilainen kuin nyt.
Hän kertoo juuri käyneensä läpi viimeisintä tilannekuvaa poliisihallituksen, Keskusrikospoliisin sekä sisäministeriön poliisiosaston kanssa.
Viranomaiset ovat Ohisalon mukaan ottaneet viimeisen vuoden aikana tilannetta paremmin haltuun. Poliisi on erityisesti syksyn aikana kerännyt tietoa, joka on muuttanut käsitystä ilmiön yleisyydestä Suomessa.
– Tilannekuva sanoo nyt sen, että meillä on uusi ilmiö käsillä. Sisäministeriöön välittynyt kuvaa, että tämä on sinänsä uusi kokonaisuus. Meillä on selkeästi nähtävillä nuorten mukanaoloa jengeissä, mihin linkittyy vahvasti myös aseet ja väkivalta.
OHISALON mukaan sisäministeriössä onkin nyt ryhdytty haarukoimaan keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin puuttua.
Yksittäiset toimet eivät hänen mukaansa riitä, vaan keinoja tarvitaan laaja paletti. Sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että kovempia rangaistuksia.
Lue lisää:
HU: KRP huolissaan kansainvälisten katujengien rantautumisesta Helsinkiin – jopa 13-vuotiaita liikkuu huolestuttavassa seurassa
Jengeihin kuuluvia nuoria yhdistää usein se, että koulutus ei ole kunnossa, eikä työpaikkaa näköpiirissä.
– Ei käydä koulussa tai kiinnitytä normaaleihin arjen kuvioihin, vaan haetaan rikolliselta puolelta mahdollisesti rikastumisen mahdollisuuksia tai huumekaupan kautta löydetään toimeentuloa, jota ei muuten ehkä ole.
– Me tiedämme, että osa jengeissä mukana olevista nuorista on saattanut käydä läpi ennaltaehkäisevän polun. Eli matkan varrella on ollut mukana nuorisotyötä, sosiaalitointa, poliisi ja koulua. Mutta nuoria ei ole saatu haaviin sielläkään.
Ennaltaehkäisevää työtä tulee hänen mukaansa tehdä jo aikaisessa vaiheessa, vaikka se ei onnistuisikaan poimimaan joka ikistä nuorta.
Ohisalo kertoo pyytäneensä myös selvittämään nuorisorikoskoordinaattorin tehtävän perustamista. Koordinaattori seuraisi päätyönään aktiivisesti nuorten tilannetta ja keräisi tietoa yhteen.
Hän mainitsee myös alueellisen segregaation vaarat. Kun toimeentulo, asumisen hinta ja hyvinvointi jakautuvat epätasaisesti eri asuinalueille, voi tämä olla omiaan vahvistamaan jengiytymistä.
– Tiedämme maailmalta esimerkkejä, että kun on vain ja ainoastaan tietyille sosioekonomisille ryhmille asuinpaikkoja, niin valitettavasti siellä eivät kohtaa ihmiset erilaisista todellisuuksista.
Rangaistuksien tiukentaminen on Ohisalon mielestä yksi keino ilmiön kitkemiseksi. KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
ENNALTAEHKÄISEVIEN toimien lisäksi tarvitaan Ohisalon mukaan kuitenkin myös pelotetta.
– Me tarvitsemme kovempia rangaistuksia. Pelotetta siitä, että tällaisiin jengeihin ja järjestäytyneen rikollisuuden maailmaan ei pidä lähteä.
Hän kertoo keskustelleensa poliisin kanssa myös rikoslain muuttamisesta.
– Sisä- ja oikeusministeriön kesken olisi keskusteltava siitä, miten laittomien ampuma-aseiden ja räjähteiden hallussapitoon voitaisiin tiukemmin puuttua.
Ohisalon mukaan esimerkiksi Ruotsissa ampuma-aselainsäädäntö on selvästi Suomea tiukempaa.
– Muutokset kannattaisi tehdä myös Suomessa jo nyt. Koska jengeistä nähdään, että etenkin laittomat aseet näkyvät nuorillakin rikoksissa ja niitä löydetään nuorten hallusta.
Oikeusministeriössä lainvalmisteluputki on tällä hetkellä hyvin ruuhkautunut, mutta Ohisalo toivoo edes asian esiselvittelyn käynnistämistä.
Hän antaa tukensa myös uudelle rikostiedustelulainsäädännölle, jonka tarvetta poliisi on viime aikoina nostanut esille.
– Komppaan poliisin ajatusta, että tällainen rikostiedustelulainsäädäntö pitää saada, koska sillä päästäisiin kiinni ilmiöihin hieman aikaisemmassa vaiheessa.
OHISALO kertoo keskustelleensa aiheesta myös Ruotsin sisäministerikollegansa
Mikael Dambergin kanssa pari viikkoa sitten. Dambergin keskeinen kehotus oli toimia heti.
– Ajatus on se, että kannattaisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttua kaikkeen. Hän sanoi, että kun meillä tilanne ei ole samalla tavalla riistäytynyt käsistä kuin heillä, niin toimikaa mahdollisimman nopeassa aikataulussa.
– Ja nyt ollaan vielä sellaisessa vaiheessa, että kannattaa toimia, kun signaaleja alkaa tulla vahvemmin, Ohisalo sanoo.
