Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Edelliseen viestiin viitaten: mikäli jokainen, siis jokainen, äänestyskelpoinen päättäisi äänestää juuri sitä puoluetta, jonka käytännön poliittiset linjaukset vastaisivat kunkin äänestäjän omaa käytännön ajatusmaailmaa, niin yksi puolue (PS) saisi murskavoiton.
Harmi vaan että kyseinen puoluekkin vaikuttaa olevan täynnä kaikenmaailman kylähulluja. Maahanmuuttoa huudetaan ratkaisuna kaikkiin ongelmiin, mutta nähtäväksi jää mitä politiikkaa oikeasti ajetaan jos hallituspaikka taas avautuisi..
 
Harmi vaan että kyseinen puoluekkin vaikuttaa olevan täynnä kaikenmaailman kylähulluja. Maahanmuuttoa huudetaan ratkaisuna kaikkiin ongelmiin, mutta nähtäväksi jää mitä politiikkaa oikeasti ajetaan jos hallituspaikka taas avautuisi..
Pitäisi ottaa toiseksi teemaksi "ilmasto". Ihan vaan todeta hallituksen suuntaan että "te ootte yksiä saatanan hulluja"
 
Edelliseen viestiin viitaten: mikäli jokainen, siis jokainen, äänestyskelpoinen päättäisi äänestää juuri sitä puoluetta, jonka käytännön poliittiset linjaukset vastaisivat kunkin äänestäjän omaa käytännön ajatusmaailmaa, niin yksi puolue (PS) saisi murskavoiton.
Niin kuin sanoin persut lukeutuvat tähän ei mahdolisuuksia joukkoon koska kukaan ei haluaisi olla missään tekemisissä heidän kanssaan ja lopuilla puolueilla joilla voisi olla jotain vaikutus mahdollisuuksia on selkäranka mädäntynyt jo aikoja sitten tai rahalla/viralla on saatu lahjottua mukaviksi...
 
autoileva kansalainen .... Ei meitä ole enää olemassa poliittisella kentällä - se pitäisi autoa käyttävien ihmisten hahmottaa ja tehdä johtopäätöksiä äänestyskopissa tai sen ulkopuolella.
En vaan ymmärrä nykyään Suomea johtavia poliitikkoja. Millä perusteella ne luulee että ihmiset tulee toimeen arjessaan ilman autoa?
Voisi heittää sellaisen hahmotelman että kuinka moni kansalainen autoilee (sähköllä) ja kuinka moni poistaa auton käytöstään (koska bensa tai diesel pitää hakea apteekista) ??

Miten hallitus hoitaa autottomien arjen tällaisessa maassa?
Saatanan tunarit.
.
 

SDP:n eläkeavaukselle rajua arvostelua – Mäkynen ja Malm perääntyvät​

SDP:n varapuheenjohtajat Matias Mäkynen ja Niina Malm sanovat, etteivät he kannata pienten työeläkkeiden nostamista eläkerahastojen tuotoilla.
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen korostaa, että hän vain haluaa saada vastaukset esitettyihin kysymyksiin.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen korostaa, että hän vain haluaa saada vastaukset esitettyihin kysymyksiin. KAISA VEHKALAHTI
Tekijän kuva
Hanna Gråsten-Lahtinen
[email protected]
Eilen klo 21:51

  • Pääministeripuolue SDP:n 23 kansanedustajaa jätti kirjallisen kysymyksen pienten työeläkkeiden korottamisesta.
  • Kysymys ja siinä esitetyt väitteet ovat saaneet osakseen laajaa arvostelua.
  • SDP:n Matias Mäkynen ja Niina Malm sanovat, että he haluavat saada vastaukset kysymyksiin, vaikka he eivät itse kirjallisessa kysymyksessä esitettyjä asioita kannatakaan.

SDP:n eduskuntaryhmän enemmistön eli 23 kansanedustajan jättämä kirjallinen kysymys pienten eläkkeiden korottamisesta on saanut myrskyisän vastaanoton.
Esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder torppasi avauksen ”suorastaan vastuuttomaksi eläkepopulismiksi”, ja keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kuvasi kyseessä olevan ”eläkevarojen ryöstäminen”.
Arvostelua on tullut demareiden sisältäkin. Esimerkiksi demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto moittii avausta ”irtopisteiden hakemiseksi eläkejärjestelmän kestävyyden kustannuksella”.
Perholehto on huolissaan etenkin siitä, että SDP:n varapuheenjohtajat Matias Mäkynen ja Niina Malm ovat allekirjoittajien joukossa.
Mäkynen ja Malm sanovat nyt Iltalehdelle, etteivät he kannata sitä, että pienten työeläkkeiden nostaminen rahoitettaisiin eläkerahastojen tuotoilla.
Tämä on hieman yllättävää siksi, että Mäkysen ja Malmin allekirjoittamassa kirjallisessa kysymyksessä todetaan keinoista korottaa alle 1400 euron työeläkkeitä 100 eurolla nettona näin:
”Eläkkeiden nostamisen kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa, mikä toteutettaisiin käyttämällä siihen pientä osaa eläkerahastojen tuotoista.”
Molemmat sanovat vastustavansa myös sitä, että taitettu indeksi korvattaisiin puoliväli-indeksillä.
Malm sanoo allekirjoittaneensa kysymyksen, koska hän haluaa herättää keskustelua pienituloisten eläkeläisten tilanteesta. Malm ei kannata eläkkeiden korotusten rahoittamista eläkerahastojen tuotoilla.
– Sosiaalidemokratiassa lähtökohta on se, ettei vastusteta rikastumista, vaan vastustetaan köyhtymistä. Tämä ei ole mikään aloite, vaan ainahan voi kysyä, Malm sanoo.

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm korostaa halunneensa herättää keskustelua pienituloisten eläkeläisten tilanteesta.

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm korostaa halunneensa herättää keskustelua pienituloisten eläkeläisten tilanteesta. KAISA VEHKALAHTI

Mäkynen: ”Hyvä, että punnitaan rinnakkain”​

Kirjallisessa kysymyksessä viitataan muun muassa Kimmo Kiljusen (sd) jättämään lakialoitteeseen puoliväli-indeksin palauttamisesta työeläkkeisiin. Käytännössä työeläkkeiden indeksikorotukset sidottaisiin seuraamaan enemmän nykyistä palkkakehitystä.
Allekirjoittajat kysyvät, voitaisiinko puoliväli-indeksin palauttamista työeläkkeisiin selvittää ”lakialoitteessa esitetyllä tavalla”. Ehdotettu muutos tulisi voimaan kymmeneksi vuodeksi.
SDP:n puoluekokous ei tukenut vuonna 2017 Kiljusen aloitetta puoliväli-indeksiin siirtymisestä. Tuolloin ehdotusta moitittiin tuloeroja kasvattavaksi.
– Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu konkreettiseen lakialoitteeseen. Herää huoli, onko puoluejohto nyt edistämässä asiaa, joka ei ole puolueen virallinen linja, demarinuorten Perholehto sanoo.
Mäkynen korostaa, ettei hän ole missään nimessä sitä mieltä, että puoliväli-indeksin käyttöönotto olisi hyvä asia. Malmkaan ei pidä ehdotusta realistisena.
Mäkynen ja Malm korostavat, että he allekirjoittivat kirjallisen kysymyksen, jossa peräänkuulutetaan asian selvittämistä rinnakkain hallitusohjelman kirjauksen kanssa.
– Minusta on hyvä, että kahta vaihtoehtoa punnitaan rinnakkain, ja ministeri antaa siitä vastauksen. Ennakoin vastauksen olevan, että indeksimuutokset on tehoton ja epäoikeudenmukainen vaihtoehto, ja euromääräiset muutokset on parempi vaihtoehto. Nekin ovat hyvin vaikeita ilman painetta eläkemaksujen korotuksiin, Mäkynen sanoo.
Mäkysen mielestä pieneläkeläisten käytettävissä olevia tuloja on tarkasteltava myös asumiskulujen, palvelumaksujen ja lääkekulujen muodossa.
Hallitusohjelmassa on luvattu selvittää keinoja alle 1400 euron työeläkkeiden nostamiseksi 100 eurolla nettona työeläkemaksuja nostamatta. Kyseessä on Antti Rinteen lupaama ”vappusatanen”, joka ei ole kokonaisuudessaan toteutunut.

Sukupolvisota?​

Mäkynen sanoo ymmärtävänsä, että kirjallisen kysymyksen perusteella syntyy käsitys, että sen allekirjoittajat kannattavat pienten eläkkeiden korottamista eläkerahastojen tuotoilla sekä puoliväli-indeksiin siirtymistä. Hän pitää ”turhana lähteä moittimaan tulkintoja”.

– Kyllähän kirjallisen kysymykseen nimen laittamisen voi tulkita niin, että tässä kannatetaan kaikkea siihen laitettua. Minusta kannatettavin asia on saada vastaus asioihin, joita kysyimme, Mäkynen sanoo.
Demarinuorten Perholehto arvostelee kirjallisen kysymyksen allekirjoittajia siitä, että ”tällaiset avaukset ovat omiaan sytyttämään sisäisiä sukupolvisotia”.
Mäkynen puolestaan näkee, että kirjallinen kysymys on tapa saada indeksikeskustelulle loppu, kun ”jälleen kerran osoitetaan, että indeksimuutokset eivät ole kestävä tie”.
– Turha tässä on mitään sukupolvisotaa lietsoa. SDP:n linja on selkeä. Eläkejärjestelmän kestävä rahoitus on meille todella tärkeä asia, ja rahoituksen näkökulmasta työllisyysaste on tärkein. On tärkeää huolehtia, että eläkevaroja sijoitetaan turvaavasti ja tuottavasti, Mäkynen sanoo.

ETK: Virheellisiä väitteitä​

Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kautto huomauttaa, että useat kirjallisessa kysymyksessä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa.
Kysymyksessä kuvaillaan Suomen eläkejärjestelmän varjopuolena olevan ”eläkkeensaajien elintason lasku ja köyhtyminen”. Kautto huomauttaa, että nykyiset indeksikorotukset takaavat sen, ettei työeläkkeiden ostovoima heikkene.
– Tulotaso ei nouse ihan yhtä paljon suhteessa siihen, mitä yleinen ansionkehitys on, mutta työeläkkeiden taso nousee, ja kukaan ei absoluuttisesti köyhdy, Kautto toteaa.
Puoliväli-indeksin palauttaminen työeläkkeisiin johtaisi Kauton mukaan suurituloistenkin eläkkeiden korotuksiin ”köyhyyden torjumisen varjolla”.
– Miksi pitäisi 1,5 miljoonan eläkeläisen tuloja nostaa, jos huolena on pientä eläkettä saavien tilanne?
Kautosta kustannustehokkaampi parempi tapa auttaa pienituloisimpia eläkeläisiä olisi tehdä kohdennettuja toimia esimerkiksi asumistukijärjestelmän tai asiakasmaksujen kautta.

”Nuoremmat maksaisivat enemmän”​

Kautto huomauttaa, että kirjallisessa kysymyksessä mainittu 700 miljoonan euron kustannus pienten työeläkkeiden korotuksille olisi vasta ensimmäisen vuoden kustannus, ja kustannukset kasvaisivat vuosittain.

– Tämä loisi miljardiluokan vuosikustannuksia tulevaisuudessa, Kautto arvioi.
Jo nyt Suomen eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksellisessa kestävyydessä on haasteita. Näin totesi tanskalaisprofessori Torben M. Andersen ETK:lle tekemässään raportissa. Syynä tähän ovat muun muassa noussut elinikä ja alhainen syntyvyys.
Kirjallisessa kysymyksessä perustellaan pienten työeläkkeiden korottamista rahastojen tuotoilla sillä, että eläkerahastojen reaalituotot ovat olleet viime vuosina selvästi korkeammat kuin mitä rahastojen pitkän aikavälin tuotto-oletukset ovat.
Kautto muistuttaa, ettei kukaan tiedä tässä vaiheessa, millaisia tulevien vuosien ja vuosikymmenten tuotot ovat.
– Jos ajatus on se, että oletettua parempien tuottojen aikana pitää nostaa eläkkeitä, olisiko loogista ajatella, että eläkkeitä pitää laskea, kun on huonompia tuottoja? hän vertaa.
Kautto korostaa, että ennen kaikkea kyse on oikeudenmukaisuudesta. Hän huomauttaa, että nyt eläkkeellä olevat ovat maksaneet eläke-edustaan vähemmän kuin nuoremmat sukupolvet.
Jos työeläkerahastoista otettaisiin rahat nyt eläkkeellä olevien työeläkkeiden korottamiseen, tämä loisi Kauton mukaan pidemmällä aikavälillä paineen nostaa työeläkemaksuja.
– Nuoremmat sukupolvet maksaisivat siis enemmän, Kautto toteaa.

Ohisalo: ”Hallituksessa ei tulla edistämään”​

SDP:n kansanedustajat jättivät kirjallisen kysymyksen torstaina. Sen ovat torpanneet useat asiantuntijat ja poliitikot.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kommentoi avausta maanantaina Twitterissä näin:
– Tässä hallituksessa ei tulla edistämään sellaisia toimia, joilla siirretään eläkejärjestelmän maksutaakkaa enemmän nuorten harteille. Vain oikeudenmukaiseksi koettu eläkejärjestelmä voi kestää tulevaisuuteen, Ohisalo kirjoitti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kutsui avausta tiedotteessaan ”eläkeläisten huijaamiseksi katteettomilla lupauksilla”.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mielestä ”demareiden kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta”.
SDP:n konkarikansanedustaja Erkki Tuomioja perusteli sunnuntaina Facebookissa, miksi hän ei allekirjoittanut kirjallista kysymystä.
– On perusteltua ja tarpeen, että sd-kansanedustajat kysyvät sen perään, miten voidaan estää eläkeläisköyhyyttä. Sitä ei kuitenkaan voi eikä pidä tehdä työeläkejärjestelmän kestävyyttä vaarantavalla tavalla, Tuomioja kirjoitti.
STTK:kin vastustaa ehdotusta, koska se on STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan ”työeläkejärjestelmän periaatteiden vastainen ja sen myötä unohdettaisiin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus”.

 
En vaan ymmärrä nykyään Suomea johtavia poliitikkoja. Millä perusteella ne luulee että ihmiset tulee toimeen arjessaan ilman autoa?
Voisi heittää sellaisen hahmotelman että kuinka moni kansalainen autoilee (sähköllä) ja kuinka moni poistaa auton käytöstään (koska bensa tai diesel pitää hakea apteekista) ??

Miten hallitus hoitaa autottomien arjen tällaisessa maassa?
Saatanan tunarit.
.

Ei mitenkään. Kuten kirjoitin, ei autoilevilla ihmisillä ole poliittista edustusta, joten hätähuuto on evvk. Kun kilometriverotus on valmis, tulee autoilusta kallista ja epävarmaa luksusta. Km hintaa voidaan säädellä vaikka päivittäin ja kalleimmat ajot tietysti suosituimpiin aikoihin.

Tähän yhdistettynä yksityisautoilun vastainen ideologia tarkoittaa sulkavalaisille muuttamista Joensuuhun, Mikkeliin tai Kuopioon.

EDIT: Toisaalta Sulkavan kaltaiset kunnat voivat markkinoida itseään laittamalla km hinnan minimiin kunnan alueella. Tulee riippumaan poliittisesta ilmapiiristä, mutta seurantaan perustuvassa mallissa tämä olisi teknisesti mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:
ei autoilevilla ihmisillä ole poliittista edustusta,

TÄMÄ. Tavallaan irvokasta että elokapinoitsijoilla on selkeä siihen toimintaan kannatusta myöntäviä poliitikkoja, mutta autoa tarvitseville kansalaisille ei ole edunvalvojaa.
Oletan että autoilijoita kurittavat poliitikot eivät itse kärsi millään tavalla siitä kun bensan hinta nousee.

Bensan ja dieselin litrahinta pitää säilyttää maltillisena - kuten ministeri Timo Harakka julkisuudessa lupasi.
Autoilun kilometrimäärää saa puolestani kyllä rajoittaa jollain periaatteella. Enemmän kilometrirajaa mitä päästävämpi auto. Tällainen välimuoto olisi ok ja siirtyminen päästöttömään liikenteeseen voisi kansalaisen tasolla tapahtua vähemmän kivuliaasti.

Tämä rahastaminen ja autoilijan yleinen kiusaaminen on se juttu, mistä Sanna Marin & Co pitää laittaa tilille.
.
 
En vaan ymmärrä nykyään Suomea johtavia poliitikkoja. Millä perusteella ne luulee että ihmiset tulee toimeen arjessaan ilman autoa?
Voisi heittää sellaisen hahmotelman että kuinka moni kansalainen autoilee (sähköllä) ja kuinka moni poistaa auton käytöstään (koska bensa tai diesel pitää hakea apteekista) ??

Miten hallitus hoitaa autottomien arjen tällaisessa maassa?
Saatanan tunarit.
On kolme eri ryhmää mitä tulee autoilun tarpeeseen:
1) Ne ihmiset joille ei ole muita realistisia kulkutapoja kuin autoilu
2) Ne ihmiset joille sekä autoilu että muut liikennemuodot ovat realistisia
3) Ne ihmiset joille vain muut liikennemuodot ovat realistisia

Autoilun verotusta kannattaisi painottaa niihin jotka kuuluvat ryhmään numero 2.
 
On kolme eri ryhmää mitä tulee autoilun tarpeeseen:
1) Ne ihmiset joille ei ole muita realistisia kulkutapoja kuin autoilu
2) Ne ihmiset joille sekä autoilu että muut liikennemuodot ovat realistisia
3) Ne ihmiset joille vain muut liikennemuodot ovat realistisia

Autoilun verotusta kannattaisi painottaa niihin jotka kuuluvat ryhmään numero 2.
Vaan miten tämän ryhmän sitten kohdennat? Tällä hetkellä tämän on katsottu toimivan alueellisesti, mutta olen siitä aikalailla eri mieltä. Asuinpaikka ei todellakaan määrittele muiden liikennemuotojen realistisuutta. Alueellisuuden perusteella minulla ei saisi olla autoa, mutta jos tarkastelee "muiden liikennemuotojen realistisuutta" liikkumistarpeita vastaan, niin yhtälö vain ei toimi millään laskukaavalla. Todennäköisemmin pihtiputaan pappa pärjää paremmin ilman autoa sillä pari kertaa päivässä ohi menevän dösän avulla. Kaikella sillä autoon jo menneellä rahalla olisin saanut paljon kaikkea muuta ja ennenhän käytin vain ja ainoastaan julkista liikennettä ja vielä auton hankittuakin vuosikausia (siihen tuli stoppi kun lyhinkin matka muuttui vähintään puolituntiseksi kiitos jatkuvasti heikentyvien linjajärjestelyiden).
 
Esimerkki Kehä 1 sisäpuolelta: työmatka autolla suuntaansa 25 minuuttia. Sama matka julkisilla vaihtoineen tunnista tuntiin ja varttiin. Jos poikittaisliikenne toimisi sen verran, että selviäisi alle 45 minuuttia suuntaansa, niin vaihtaisin julkisiin ja käyttäisin autoa vain sukulointiin yms pidempiin matkoihin.
 
Aika ristiriitaista on Suomen liikennepolitiikka.
Kehotetaan asuttamaan koko maa, mutta samanaikaisesti kuritetaan bensa/diesel hinnoilla porukkaa joka yrittää selvitä ilman kaupunginomaista julkista liikennettä.
Aivan sekopäistä touhua.
.
 
Esimerkki Kehä 1 sisäpuolelta: työmatka autolla suuntaansa 25 minuuttia. Sama matka julkisilla vaihtoineen tunnista tuntiin ja varttiin. Jos poikittaisliikenne toimisi sen verran, että selviäisi alle 45 minuuttia suuntaansa, niin vaihtaisin julkisiin ja käyttäisin autoa vain sukulointiin yms pidempiin matkoihin.
Oikeastaan koskee kaikkea jopa Kehä 3 sisälläkin. Sen myötä kun on rakennettu kiskoille, on bussilinjoja vähennetty. Tai oikeastaan keskitetty vain "liityntäliikenteeseen", eli melkein mihin vaan menet niin yhden välipysähdyksen taktiikalla junan kautta kohteeseen.
Tässä kehityksessä poikittaiset ihmisvirrat on pudotettu pois. En paljon käytä julkista, mutta tuon tyyppistä narinaa siitä useimmin kuulee.
.
 
Bensan ja dieselin litrahinta pitää säilyttää maltillisena - kuten ministeri Timo Harakka julkisuudessa lupasi.
Mennäänkö kieltämään öljy-yhtiöiltä raakaöljyn hinnoittelu? Siitähän nämä hinnankorotukset johtuvat kun mitään veronkorotuksia ei niihin ole tehty, lämmitysöljyä lukuunottamatta. Kannatan kyllä auliisti polttoaineiden verotuksen keventämistä, mutta en usko sitä tapahtuvan, oli sitten hallituksessa mikä puolue tahansa.
 
Mennäänkö kieltämään öljy-yhtiöiltä raakaöljyn hinnoittelu? Siitähän nämä hinnankorotukset johtuvat kun mitään veronkorotuksia ei niihin ole tehty, lämmitysöljyä lukuunottamatta. Kannatan kyllä auliisti polttoaineiden verotuksen keventämistä, mutta en usko sitä tapahtuvan, oli sitten hallituksessa mikä puolue tahansa.
Aijaa? https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/verotus-2020/#4727971a
Sitä nostettiin, kun öljyn hinta kävi alhaalla. Ei se sieltä mihinkään ole poistunut raakaöljyn hinnan noustessa.
 
Harmi vaan että kyseinen puoluekkin vaikuttaa olevan täynnä kaikenmaailman kylähulluja. Maahanmuuttoa huudetaan ratkaisuna kaikkiin ongelmiin, mutta nähtäväksi jää mitä politiikkaa oikeasti ajetaan jos hallituspaikka taas avautuisi..
Taitaa samalla avautua railo ja parin vuoden kohdalla porukka on jakautunut 2-4 uuteen puolueeseen. Ei kompromisseja-ihmiset sietävät huonosti kompromisseja joita on pakko tehdä niin kauan kuin kannatus on alle 50%.
 
Back
Top