Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Kaipola käyttää raaka-aineena kierrätyspaperia (puolet Suomessa kotitalouksilta kerätystä wikin mukaan). Tämän lisäksi se tekee mekaanista massaa puusta, ainakin hioketta.

Paljon pienempi Savon Sellu myytiin aikoinaan yksityisille sijoittajille erittäin

Tämän perusteella Kaipolan pärjääminen yksittäisenä laitoksena ei olisi täysin mahdotonta. Kuitenkin, miksi UPM edes myisi sitä, kun haluaa vähentää kapasiteettia.

Paperitehdas ja sellutehdas ovat aikalailla eri asia. Paperitehdas tarvitsee sellua raaka- aineekseen ja sitä myy pari-kolme firmaa. Jos eivät myy tai pyytävät liikaa hintaa niin pysähtyy paperikoneet aika pian.

Sellutehdas ostaa raakapuuta tuhansilta ja tuhansilta metsänomistajilta, joista aina joku myy.

UPM ei tietenkään myy tehdasta kilpailijoilleen. Ei myynyt Stora-Enso Kemijärven tehdasta vaikka ostajia olisi ollut. Tarkasti romuttivat ja rikkoivat loputkin rakenteet..
 
Paperitehdas ja sellutehdas ovat aikalailla eri asia. Paperitehdas tarvitsee sellua raaka- aineekseen ja sitä myy pari-kolme firmaa. Jos eivät myy tai pyytävät liikaa hintaa niin pysähtyy paperikoneet aika pian.

Sellutehdas ostaa raakapuuta tuhansilta ja tuhansilta metsänomistajilta, joista aina joku myy.

UPM ei tietenkään myy tehdasta kilpailijoilleen. Ei myynyt Stora-Enso Kemijärven tehdasta vaikka ostajia olisi ollut. Tarkasti romuttivat ja rikkoivat loputkin rakenteet..
Jos katsot esim. Googlen ilmakuvaa Kaipolasta, niin näet kohtalaisen määrän puutavaraa säilytyksessä kuivalla maalla ja prosessiin menevää puutavaraa vedessä. Mitäs luulisit, huvikseenkö ne säilyttävät puuta tehdasalueella vai olisiko sillä joku tarkoitus?

Kuten kirjoitin, Kaipola tekee puusta mekaanista massaa. Mekaaninen massa on hioketta tai hierrettä. Kaipola valmistaa ainakin hioketta. Jämsänkoski taas tekee hierrettä. Jämsänkoskella hiertimen sähkömoottorin tyyppikilvessä lukee esim. 10 MW eli sähköä menee mukavasti näillä mekaanisilla menetelmillä.

Mekaanista massaa käytetään esim. paperin valmistamiseen sellun vaihtoehtona ja asemesta. Kaipola saattaa käyttää myös sellua tuotteensa valmistamiseen, mutta välttämätöntä se ei ole.
 
Kierrätyspaperi raaka- aineena tarvitsee aina neitseellistä kuitua sekaansa, sen taatta Kaipolassakin mekaanista massaa tehään. Tai tuodaan Jämsänkoskelta. Tai ostetaan sellupaaleina jostain.
 
Mielenkiintoinen teksti osui Facebookissa silmiini. En ehdi tarkistella, mutta ehkä joku tietää:

"Vihreät uhkaavat kävellä ulos hallituksesta, mikäli turpeen tuotantoa ei ajeta alas. Hallitus on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Mietin, mitä tämä uhkaus pitää sisällään.

Jos turve aletaan alas, sen tuottama energia pitää korvata jollakin tavalla. No, vihreiden mieleen tulee eittämättä Tuulivoima. Firman nimeltään Tuuliwatti Oy johdossa istuu Ohisalon aviomies, joka työskenteli tätä ennen ST1:ssä, jonka tytäryhtiö Tuuliwatti on. Suomen Kuvalehti raportoi, että edellä mainitun tuulifirman liikevaihto on 70 milj, eur, eikä firmassa ole yhtään palkattua työntekijää ja koko lv on tukia. Väkisinkin tulee mieleen, että 1+1 = 2. Niin ja niitä halpoja työntekijöitä varmaankin saa tuomalla heitä "työperäisesti" maahan..

Samaan aikaan Keskusta vaihtaa puheenjohtajaa. Tulee kehiin Annikka Saarikko, joka sanojensa mukaan ensimmäistä kertaa pyrkii valtaan. Keskusta on gallupsillassa, eikä uudet vaalit huvita. Saarikko on vihreä, vaikka muuta liputtaa aina välillä.

Mikä on se kompromissi ja lehmäkauppa, millä Vihreät suostuvat luopumaan turpeen alasajosta? Olisiko se, ett keskusta lupaa eduskunnan haavisto-äänestyksessä painaa vihreiden kanssa samaa nappia?? "

En löytänyt Ohisalon aviomiestä Miika Johanssonia mistään Tuuliwatin hallituksista. Olisikin ollut aika herkullinen.
 
Hyvä, että ehdit tarkistella. FB on aina FB. Minulla on käsitys, että on biopolttoainekauppias.

Itseasiassa goolettelin lisää. Kaveri on töissä St1 joka omisti tuuliwatin ja on nimikkeellä Uusituvan energian johtaja. St1 taisi nyt myydä puistonsa pois heinäkuussa ja jatkaa niiden pyörittämistä uuden omistajan puolesta. Kaikki tämä yritystuilla. Aika hurjaa kyllä.
 
Pari huomiota...

Pääkirjoitus: Konsultit vihreiden puoluejohdossa on asia, jonka pitäisi herättää keskustelua korruptiosta


"Ymmärtäväisimpiä lahjonnalle ovat vihreiden kannattajat."

 
Sääliksi käy Tuomasta. Yleensä hyvän taloustieteilijän tunnistaa punnitusta ja huolellisesta kielenkäytöstä. Asiat nähdään asioina. Nyt hän ajaa itsensä kyllä lopullisesti marginaaliin turhan mustavalkoisella kirjoittelulla.

Malinen on synkkien kuvien maalailija, kaikkein synkin, mutta lopputulema näyttää tietenkin tuloksen. Kyse on esimerkiksi metsäteollisuuden osalta oikeasta rahasta eikä lainarahasta eikä tämä nyt hyvältä näytä.

Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä nousi 20,7 prosenttiin vuonna 2018. Koko metsäteollisuuden viennin arvo oli silloin 13,2 miljardia euroa. Ihan uusimpia lukuja en tiedä. Paperin osuus on kai ollut jopa seitsemän miljardia eli se on ollut tärkein vientituote. Edelleen Suomi on siis elänyt metsästä.

Paperin kulutus kääntyi laskuun Euroopassa vuonna 2006 ja tämän seurauksena Suomessakin on suljettu useita paperitehtaita vuodesta 2007 alkaen. Tilalle pitäisi saada uusia investointeja ja uutta lujaa vientiä. Sellaisia, jotka tuovat oikeaa rahaa.

Globaalit yritykset tehostaessaan ja tulevaisuuteen katsoessaan laittavat kiinni kannattamattomimman tehtaan kannattamattomimmassa maassa, vaikka se vielä tuottaisi voittoa. Tilauksia voi olla sisällä, mutta jos uusia ei tule, se on valitettavasti sånt är livet och soromnoo. Yhteiskuntavastuuta on sekin, että jäljellä oleva osa selviytyy Suomessa ja pysyy terveenä, ainakin aikansa. Tätä puolta punakaarti ei tajua.

Jos sosialistit ymmärtäisivät taloutta, he eivät olisi sosialisteja. Ruotsissa ja Saksassa onkin enemmän oikeita nykyajan sosialidemokraatteja.

En tiedä, mitä metsän tilalle. Emme ehkä tule elämään kovin hyvin pop-up-kahviloilla ja kirpputoreilla, vaikka se sinänsä olisi hauskaa ja humaania puuhaa.

Kun ideologia ja tosiasiat ovat vastakkain, se näyttää kuitenkin olevan paha juttu tosiasioille.

Rakenteemme ovat vuosikymmeniä vanhoja eikä niitä saada muutetuksi. Ruotsissa sosialidemokraatit onnnistuivat työmarkkinaketteryydessä jo aikapäiviä sitten. Siellä tehdään raamisopimukset eli rajat joita ei aliteta. Muuten tilannekohtaisuutta on enemmän. Muutosta tekemässä ovat olleet sosialidemokraatit.

Malinen ehkä turhaan lyö Marinia EU:n elvytyspaketilla. En minäkään siitä pidä eikä se edes riitä korjaamaan tilannetta, mutta en tiedä, miten olisimme voineet jäädä siitä pois, kun kerran veneessä ollaan. Tämän tietää oppositiokin.

Marinin puheista paljastuu paljon mustia pisteitä, vai ovatko ne nyt punaisia pisteitä. Ehkä taloustieteilijä Malinen voisi silti puhua vain käsitteillä ja numeroilla eikä hyökätä henkilöön. Viestiä ei kuulla, jos lähdetään meuhaamaan. Onhan tuossa viestissä oikeitakin juttuja.

Me täällä netissä voimme olla hönöjä ja minäkin irvailen mielelläni, voi pojat, miten irvailinkaan Sipilälle, mutta jos on tutkija, pitäisi kommunikaation olla keskustelupalstojen rintaääniä parempaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kerron tarinan. Tästä on jo kymmenen vuotta aikaa, mutta sama tilanne se on nyt.

Yrittäjällä X oli huoltobisnes, ja hän työllisti useita. He korjasivat asuntoautoja ja asuntovaunuja. Kun 2008 notkahduksen jälkeen alkoi kassan pohja näkyä, hän pyysi luottamusmiehen luokseen ja kysyi, milloin ollaan lomalla. No kesällä tietysti. No milloin meillä on asiakkaita? No kesällähän niitä enemmän olisi. Yrittäjä X sanoi, että hän haluaa pelastaa työpaikat ja jatkaa Suomessa. Voisimmeko siirtää edes joksikin määräajaksi lomat talvelle. Pidetään vaikka pidemmät samoin eduin. No luottamusmies kysyi liitosta ja tuli takaisin. Ei me voida, me mennään lakkoon.

Viroon siirtyi ja työpaikat menivät.
 
MustReadin ekonomistiporukan tieto on selkeä. Sanomalehtipaperin vientihinta on laskenut 30 prosenttia toissavuoden huippulukemista. Paperiteollisuuden saama osuus lopputuotteen hinnasta oli huipussaan vain noin neljännes. 30 prosentin hinnan laskun jälkeen omistajille ja palkansaajille ei silloin jää senttiäkään, jos muita kuluja ei saada alennettua.

Marin puhui aivan pehmoisia, ja tämä on fakta.
 
Vonkan tapauksessa niin ilman muuta olisin siirtänyt lomat pois kesältä, niin ammattiliiton jäsen kuin olenkin, jos olisi ollut siellä töissä. Ihme porukkaa siellä. No itse olenkin liiton jäsen vain rahan takia eikä aatteen.
 
Minäkin kerron tarinan. Työntekijät antoivat palkastaan reilusti pois. Nyt oli kassassa rahaa josta osa hukattiin itä-eurooppaan lopuilla palkattiin lisää toimihenkilöitä ja konsulteja. Konkurssi tuli.
 
Minäkin kerron tarinan. Työntekijät antoivat palkastaan reilusti pois. Nyt oli kassassa rahaa josta osa hukattiin itä-eurooppaan lopuilla palkattiin lisää toimihenkilöitä ja konsulteja. Konkurssi tuli.

Tuota voisi sanoa huonoksi liikkeenjohdoksi. Näitä lienee kaikissa maissa. Joskus jopa hallitukset hoitavat maittensa taloutta huonosti.

Aivan toinen juttu olisi, jos olisi sellainen maa, jossa rakenteet olisivat vuonna 2020 jostain 1970-luvulta eikä olisi edes mahdollisuuksia selvitä, vaikka homman osaisikin. Olisiko sellaista maata jossain...

Tällä en tarkoita sitä, etteikö löydy yrittäjiä, jotka pitäisivät vaikka orjia. Siksi raamisopimukset tiettyine yksityiskohtineen on oltava. Jotain vanhalle jäykkyydelle kuitenkin pitää tehdä ja hemmetin pian. Työnantajien pitäisi taas tajuta, että "paikallinen sopiminen" ei saisi tarkoittaa sanelua, mutta sitähän typerissä työnantajaliitoissa ja typerillä johtajilla se sitten on.

En hurraa sen enempää työnantajaliittoja, koska ne ovat edunvalvojia kuten palkansaajien ammattiliitotkin ja antavat nekin direktioita, vaikka se pomo kentällä olisi valistuneempi ja pitäisi epäviisaana. Ne ovat ihan yhtä lailla ammattiyhdistyksiä.
 
Jos katsot esim. Googlen ilmakuvaa Kaipolasta, niin näet kohtalaisen määrän puutavaraa säilytyksessä kuivalla maalla ja prosessiin menevää puutavaraa vedessä. Mitäs luulisit, huvikseenkö ne säilyttävät puuta tehdasalueella vai olisiko sillä joku tarkoitus?

Kuten kirjoitin, Kaipola tekee puusta mekaanista massaa. Mekaaninen massa on hioketta tai hierrettä. Kaipola valmistaa ainakin hioketta. Jämsänkoski taas tekee hierrettä. Jämsänkoskella hiertimen sähkömoottorin tyyppikilvessä lukee esim. 10 MW eli sähköä menee mukavasti näillä mekaanisilla menetelmillä.

Mekaanista massaa käytetään esim. paperin valmistamiseen sellun vaihtoehtona ja asemesta. Kaipola saattaa käyttää myös sellua tuotteensa valmistamiseen, mutta välttämätöntä se ei ole.
Kaipolassa ei ole pitkään aikaan tehty hioketta, mutta hiertämöllä on isoja 6.5-20 MW tahtikoneita pitkät rivit.

Jämsänkoskella hierretään myös.
 
Back
Top