Kommentti: Sanna Marinin itsevaltaisuus ja Antti Lindtmanin syrjäyttämisyritys närästävät Sdp:n eduskuntaryhmässä
Pekka Haaviston ohella tällä viikolla on kummasteltu myös pääministeri Sanna Marin (sd) itsevaltaisia otteita. Sdp:ssa kuohuttaa tapa, jolla hän yritti siirtää Antti Lindtmanin syrjään Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Sanna Marin ja Antti Lindtman demareiden tilaisuudessa Vantaalla lokakuussa.KUVA: LEHTIKUVA
Timo Haapala
11:10
Keskiviikkona kansa sai seurata, miten vihreät
Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) ynnä muiden johdolla politisoivat eduskunnan perustuslakivaliokunnan, joka oli vielä takavuosina valiokunnista arvostetuin.
Päivä jätti lommon sekä perustuslakivaliokuntaan, vihreisiin että ulkoministeriin, vihreiden ikoniin
Pekka Haavistoon.
Keskustelua herätti myös vihreiden tapa nousta poliittisen moraalin yläpuolelle. Muut hallituspuolueetkin muistuttivat kulisseissa kilpaa, että Pekka Haavisto kärähti toimista, jossa esimerkiksi virkamiehelle olisi käynyt köpelösti.
Ministeriasema takaama korkeampi syytekynnys ei ylittynyt, mutta vihreät yrittivät puoluepolitikoinnillaan perustuslakivaliokunnassa lieventää Haavistoon kohdistuneita syytteitä entisestään.
Keskustelu jatkuu perjantaina isossa salissa. Siitä odotetaan kovaa ja railakasta.
MUTTA TAPAUS Haaviston ohella eilen nähtiin muitakin tavanomaisesta poikkeavia näytelmiä.
Erityisesti Sdp:ssä.
Demarien eduskuntaryhmässä herättää närää ja jopa kiukkua tapa, jolla Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri
Sanna Marin järjesteli puolueen eduskuntaryhmän ja koko eduskunnan asioita kuntoon mahtikäskytyksellään. Muille oli varattu kiltin tottelijan ja juoksupojan rooli.
Marin ilmoitti keskiviikkona aamupäivällä, että varapuhemies
Antti Rinne (sd) siirtyy perustuslakivaliokunnan johtoon, kun
Johanna Ojala-Niemelä jää sairauslomalle. Samalla Marin ilmoitti, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Antti Lindtman siirtyy varapuhemieheksi.
Muuten hyvä, mutta Marin ei ollut varmistanut, liekö kysynytkään, asiaa Lindtmanilta itseltään.
Lindtman ilmoittikin, ettei käy. Hän haluaa jatkaa eduskuntaryhmän johdossa.
KYSEESSÄ OLI ensimmäinen kerta, kun Lindtman heitti julkisesti taisteluhanskan Marinille häviämänsä vuodentakaisen pääministerivalinnan jälkeen. Sen jälkeen ”heinäluomalaisiin” luettua Lindtmania on pidetty Sdp:ssä ulkokehällä, ja nyt Marin halusi hänet siis syrjään keskeiseltä ryhmäpuheenjohtajan paikalta.
Asiasta syntynee keskustelua torstaina iltapäivällä kokoontuvassa Sdp:n eduskuntaryhmässä.
Lindtmanille tarjottiin siis Rinteeltä vapautuvaa varapuhemiehen paikkaa. Titteli on komea, ja siihen kuuluu esimerkiksi virka-auto 24 h kuljettajineen. Kyseessä on kuitenkin kultainen häkki, jonka sisältä päivänpolitiikkaan ei juuri vaikuteta. Paikkaa tarjotaankin usein politiikan jäähdyttelijöille.
Marinin toiminta oli outoa ja kertoo siitä, että vauhtisokeus on yhä yleisempi poliittinen tauti, joka näkyy iskeneen Mariniinkin. Yleensä sitä kutsutaan pääministeritaudiksi. Siihen kuuluu myös päätösten tekeminen pienessä piirissä.
Antti Lindtman hävisi Antti Rinteen jättämän pääministeripaikan Sanna Marinille vuosi sitten. Nyt Marin yritti syrjäyttää Lindtmanin eduskuntaryhmän puheenjohtaja paikalta, mutta Lindtman ei suostunut.KUVA: LEIF ROSAS/REDSTAR
NORMAALISTI SDP:SSÄ kuten muissakin puolueissa on eritelty toisistaan puolueen ja ryhmän asiat. Ryhmäpuheenjohtajasta päättää eduskuntaryhmä. Varapuhemiehen valinnan tekee puolestaan eduskunnan täysistunto, toki eduskuntaryhmien esitysten mukaisesti.
IS:n tietojen mukaan Marin olisi halunnut paikalle tamperelaisen kansanedustajan
Ilmari Nurmisen (sd), joka Aamulehdessä (AL 8. 12) julistikin jo olevansa pääministeri Marinin ”oikea käsi”.
Krista Kiurun (sd) osuudesta operaatioon puhutaan myös.
– Ei missään muussakaan puolueessa toimita tuolla tavalla. Ryhmä haluaa tulla kuulluksi. Se kuuluu ihan pöytätapoihin, Sdp:stä sanotaan.
– Ei Sdp:ssä ennen näin ole toimittu, lisätään.
MUTTA KUN Antti Lindtman ei suostunutkaan juoksutettavaksi, tilanteesta tuli vaikea. Marin on ensimmäistä kertaa eduskuntaryhmän kanssa tilanteessa, jossa hänen linjansa kyseenalaistetaan.
Kaiken lisäksi tieto on levinnyt julkisuuteen. Se on eri asia, miten hanakasti asiaa sitten kommentoidaan julkisuudessa. Sanna Marin ja hänen suosionsa on käytännössä Sdp:n ainoa ässä tulevia kuntavaaleja ajatellen, eikä veneen keikuttajia katsota hyvällä, vaikka taustalla nurinaa kuuluukin.
Marinin kasvanutta itsevaltaisuutta kummastelevat myös hallituskumppanit. Kun hallituksessa käytiin läpi tartuntatautilain uudistuksen aiheuttamia haasteita eduskuntakäsittelyssä ja perustuslakivaliokunnassa, Marinin kerrottaan todenneen, että hän hoitaa perustuslakivaliokunnan.
Marin haluaakin perustuslakivaliokunnan johtoon Antti Rinteen, vaikka eduskuntaryhmässä moni haluaisi paikalle
Johannes Koskisen, entisen valiokunnan puheenjohtajan ja oikeusministerin.
Kun keskustelu perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta käy muutenkin kuumana, näkemys ja järjestelyt kuulostavat oudoilta. Moni kysyy, lisäisikö Sdp:n ex-puheenjohtaja Rinne valiokunnan uskottavuutta nykytilanteessa – vai vähentäisikö.
SE, MITÄ tapahtuu Sdp:ssä, kuvaa myös yleisemmin politiikan pöytätapojen muutosta – usein juuri kokemattomuuteen liittyvää vauhtisokeutta.
Yksi esimerkki siitä on vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan, ensimmäisen kauden kansanedustaja
Jenni Pitkon toiminta. Hän halusi järjestellä perustuslakivaliokunnan asioita hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokouksessa, mikä on ennenkuulumatonta.
Taudinkuvaan kuuluu sekin, että kokeneimmilta ei haluta mitään edes kysyä.
Heinäluomalaisilla ei vain taida olla jerkkua tapella vastaan kunnolla.
