Tvälups
Ylipäällikkö
Rohkea suomalaiseversti ärähti Kekkoselle eikä arastellut Stalinia
is : 22.9.2012 11:40
HISTORIA Talvisodan alla Moskovaan matkustaneeseen Suomen valtuuskuntaan kuului eversti, joka ei epäröinyt esittää omia mielipiteitään edes Neuvostoliiton johtajalle Josif Stalinille.
Tämä mies oli presidentti Kyösti Kallion vanhempi adjutantti eversti Aladar Paasonen. Pari vuotta myöhemmin hänet nimitettiin päämajan tiedustelupäälliköksi, minkä takia hän lähti sodan jälkeen vapaaehtoiseen maanpakoon.
Suorapuheisen Aladar Paasosen (1898-1974) persoonasta on nyt saatu uutta tietoa, sillä hänestä on juuri julkaistu peräti kaksi elämäkertaa: emeritusprofessori Martti Turtolan Mannerheimin ristiriitainen upseeri (WSOY) ja tietokirjailija Petri Nevalaisen Marskin tiedustelija (Helsinki-kirjat).
Loka-marraskuussa 1939 käydyissä neuvotteluissa Paasonen toimi sotilasasiantuntijana. Hänen kynästään oli lähtöisin neuvostoliittolaisille laadittu muistio, jonka Stalinille kuitenkin esitti valtuuskunnan puheenjohtaja J.K. Paasikivi. Muistion pääajatus oli, että Neuvostoliitto oli jo Viron ja muiden Baltian maiden kanssa tekemillään sopimuksilla saanut edut, joita se tarvitsi Leningradin puolustusta varten.
Martti Turtola löysi muistion Eljas Erkon yksityisarkistosta.
- Muistiossa on tiukkoja ja rohkeita sanontoja, hän luonnehti.
Hangon mahdollisesta vuokraamisesta neuvoteltaessa Paasonen tiedusteli, mihin siellä tarvittiin ilmavoimia. Tuolloin Paasosta vastapäätä ollut Stalin nosti etusormensa ja antoi hänelle neuvon: "Kiinnittäkää suuri huomio lentoaseeseen".
Paasonen ärähti Kekkoselle
Vuonna 1974 ilmestyneissä muistelmissaan Aladar Paasonen vastusti jyrkästi ajatusta, jonka mukaan suomalaiset olisivat hoitaneet huonosti leiviskänsä talvisotaa edeltäneissä neuvotteluissa. Vuonna 1973 presidentti Urho Kekkonen oli nimittäin arvostellut YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlapuheessaan Suomen hallitusta taipumattomuudesta muun muassa vuoden 1938 niin sanottujen Jartsev-neuvottelujen aikana.
- Muistelmissaan Paasonen halusi ottaa kantaa tähän kysymykseen. Mielestäni Paasonen oli oikeassa, vaikka hänen näkemyksensä ei silloin ollut yleinen käsitys, Turtola huomauttaa.
Muistelmissaan Paasonen sätti myös Paasikiveä, joka hänen mielestään oli liian alistuvainen Neuvostoliiton vaatimusten edessä.
Tiedustelun ammattilainen
Aladar Paasonen nimitettiin päämajan tiedustelupäälliköksi vuoden 1942 alussa. Sekä Martti Turtola että Petri Nevalainen luonnehtivat Paasosta tiedustelun ammattilaiseksi.
- Työssään hän kiinnitti huomiota myös Saksan vastaiseen tiedusteluun, Turtola huomautti.
Paasonen oli Nevalaisen mukaan todennäköisesti ainoa Saksan ja sen kanssa toimineiden maiden vakoilupäälliköistä, joka myös uskalsi ilmaista kantansa julkisesti. Mielipiteilleen hän sai tukea Saksan tiedustelupäälliköltä amiraali Wilhelm Canarikselta.
- Jos Hitler olisi tiennyt Canariksen puheista, amiraali olisi varmasti joutunut teloituskomppanian eteen, Nevalainen huomautti.
Sukujuuriltaan osittain unkarilaisella Paasosella oli läheiset suhteet myös Unkarin valtionhoitajaan amiraali Miklos Horthyyn ja Unkarin tiedustelujohtoon. Myös näiden linkkien kautta Paasonen sai Saksaa koskevia tietoja.
is : 22.9.2012 11:40
HISTORIA Talvisodan alla Moskovaan matkustaneeseen Suomen valtuuskuntaan kuului eversti, joka ei epäröinyt esittää omia mielipiteitään edes Neuvostoliiton johtajalle Josif Stalinille.
Tämä mies oli presidentti Kyösti Kallion vanhempi adjutantti eversti Aladar Paasonen. Pari vuotta myöhemmin hänet nimitettiin päämajan tiedustelupäälliköksi, minkä takia hän lähti sodan jälkeen vapaaehtoiseen maanpakoon.
Suorapuheisen Aladar Paasosen (1898-1974) persoonasta on nyt saatu uutta tietoa, sillä hänestä on juuri julkaistu peräti kaksi elämäkertaa: emeritusprofessori Martti Turtolan Mannerheimin ristiriitainen upseeri (WSOY) ja tietokirjailija Petri Nevalaisen Marskin tiedustelija (Helsinki-kirjat).
Loka-marraskuussa 1939 käydyissä neuvotteluissa Paasonen toimi sotilasasiantuntijana. Hänen kynästään oli lähtöisin neuvostoliittolaisille laadittu muistio, jonka Stalinille kuitenkin esitti valtuuskunnan puheenjohtaja J.K. Paasikivi. Muistion pääajatus oli, että Neuvostoliitto oli jo Viron ja muiden Baltian maiden kanssa tekemillään sopimuksilla saanut edut, joita se tarvitsi Leningradin puolustusta varten.
Martti Turtola löysi muistion Eljas Erkon yksityisarkistosta.
- Muistiossa on tiukkoja ja rohkeita sanontoja, hän luonnehti.
Hangon mahdollisesta vuokraamisesta neuvoteltaessa Paasonen tiedusteli, mihin siellä tarvittiin ilmavoimia. Tuolloin Paasosta vastapäätä ollut Stalin nosti etusormensa ja antoi hänelle neuvon: "Kiinnittäkää suuri huomio lentoaseeseen".
Paasonen ärähti Kekkoselle
Vuonna 1974 ilmestyneissä muistelmissaan Aladar Paasonen vastusti jyrkästi ajatusta, jonka mukaan suomalaiset olisivat hoitaneet huonosti leiviskänsä talvisotaa edeltäneissä neuvotteluissa. Vuonna 1973 presidentti Urho Kekkonen oli nimittäin arvostellut YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlapuheessaan Suomen hallitusta taipumattomuudesta muun muassa vuoden 1938 niin sanottujen Jartsev-neuvottelujen aikana.
- Muistelmissaan Paasonen halusi ottaa kantaa tähän kysymykseen. Mielestäni Paasonen oli oikeassa, vaikka hänen näkemyksensä ei silloin ollut yleinen käsitys, Turtola huomauttaa.
Muistelmissaan Paasonen sätti myös Paasikiveä, joka hänen mielestään oli liian alistuvainen Neuvostoliiton vaatimusten edessä.
Tiedustelun ammattilainen
Aladar Paasonen nimitettiin päämajan tiedustelupäälliköksi vuoden 1942 alussa. Sekä Martti Turtola että Petri Nevalainen luonnehtivat Paasosta tiedustelun ammattilaiseksi.
- Työssään hän kiinnitti huomiota myös Saksan vastaiseen tiedusteluun, Turtola huomautti.
Paasonen oli Nevalaisen mukaan todennäköisesti ainoa Saksan ja sen kanssa toimineiden maiden vakoilupäälliköistä, joka myös uskalsi ilmaista kantansa julkisesti. Mielipiteilleen hän sai tukea Saksan tiedustelupäälliköltä amiraali Wilhelm Canarikselta.
- Jos Hitler olisi tiennyt Canariksen puheista, amiraali olisi varmasti joutunut teloituskomppanian eteen, Nevalainen huomautti.
Sukujuuriltaan osittain unkarilaisella Paasosella oli läheiset suhteet myös Unkarin valtionhoitajaan amiraali Miklos Horthyyn ja Unkarin tiedustelujohtoon. Myös näiden linkkien kautta Paasonen sai Saksaa koskevia tietoja.