Umkhonto
Ylipäällikkö
Kotimaa 17.12.2015 klo 6:21
RUK pitää pintansa johtajakouluna – merkitystä varsinkin uran alkuvaiheessa
Viime kesänä valmistuneen kyselyn mukaan reserviupseerikoulutuksen saaneet pitävät saamaansa johtajakoulutusta hyödyllisenä myös siviilielämässä. Puolustusvoimien johtajakoulutuksen käyneet ovat yleensä oppineet arvioimaan itseään johtajina sekä keräämään palautetta.
Kuva: Petri Lassheikki / Yle
Mistä on kyse?
Haminan Reserviupseerikoulu pitää hyvin pintansa johtajakouluna. Viime kesänä valmistuneen kyselyn mukaan reserviupseerikoulutuksen saaneet pitävät saamaansa johtajakoulutusta hyödyllisenä myös siviilissä.
Johtajia rekrytoivista yrityksistä muistutetaan, että RUK on vain pohja itsensä kehittämiselle johtajana.
Mercuri Urvalin konsultti Vesa Sahlman kertoo, että Puolustusvoimien antamalla johtajakoulutuksella on painoarvoa esimiestehtäviin haettaessa erityisesti työuran alkupäässä. Myöhemmässä vaiheessa painottuu enemmän työuralla hankittu johtamiskokemus.
RUK:ssa oppii arvioimaan itseään
Viimeisiä palveluspäiviään Haminassa viettävä upseerikokelas Ville Väisänen aikoo pyrkiä keväällä lukemaan tuotantotaloutta yliopistoon. Hän voi siis hyvinkin olla tulevaisuudessa johtaja. Hän aikoo olla johtaja, joka huomio alaiset.
– Olen sitä ainakin täällä pitänyt vahvuutena, että olen kiinnostunut alaisista yksilöinä. Olen innostunut ja kokoajan mukana toiminnassa. Etten ole sellainen etäinen johtaja, joka on vain siellä jossain ylhäällä auktoriteetin takana, Väisänen kuvailee.
Aikaisemmin itsekin ammattiupseerina toiminut Sahlman kertoo, että Puolustusvoimien johtajakoulutuksen käyneet nuoret ovat yleensä oppineet arvioimaan itseään sekä keräämään palautetta.
Palaute tulee heti
Upseerikokelas Aleksi Leimu vahvistaa, että RUK:ssa todella oppii tarkkailemaan omaa toimintaansa, koska koulutuksessa lähes jokaisesta suorituksesta saa palautteen.
– Sitä tutkii ja miettii. Nämä ovat minun vahvuuksia ja nämä ovat minun heikkouksia. Sitä oppii tarkkailemaan omaa johtamistaan, Leimu kuvailee.
Leimu kertoo, että hän on pystynyt muuttamaan omaa johtamistapaansa palautteen perusteella.
– Tässähän on hienoa se, että palaute on välitöntä. Sitä miettii illalla, että tänään koulutus meni näin. Hyvää oli tämä ja huonoa oli tämä. Ja seuraavana päivänä pystyy parantamaan. Leimu intoilee.
Laaja kysely RUK:n hyödyllisyydestä
Anssi Matilainen teki viime keväänä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönsä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa siitä, miten hyödylliseksi RUK:n käyneet kokevat saamansa johtajakoulutuksen.
Matilainen halusi yksinkertaisesti selvittää, miten muut reserviupseerikoulutuksen saaneet suhtautuvat koulutukseen jälkikäteen. Matilaisen työ ei ota kantaa siihen, onko reserviupseerikoulutus hyvää vai huonoa johtajakoulutusta.
Reserviupseeriliiton jäsenille sähköpostilla tehtyyn kyselyyn tuli vastuksia neljä tuhatta. Naisia vastaajista oli sata.
Käytäntö painaa teoriaa enemmän
Kovinkaan yllättävä tulos ei ole, että kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia vastanneista koki hyötyneensä RUK:n johtajakoulutuksesta työelämää ajatellen.
Lähes kaikki vastaajat siis kokivat kehittyneensä johtajina saamiensa kokemusten ja opetuksen avulla. Toisaalta puolet vastaajista olisi kaivannut monipuolisempaa oppia ihmisten johtamisesta.
Kuusi prosenttia varusmiespalveluksen jälkeen esimiestehtävissä toimineista tai yhä toimivista kokivat Puolustusvoimien oppien olleen haitaksi myöhemmällä johtajauralla.
Yllättävin tulos Matilaiselle oli se, kuinka vähän vastaukset muuttuivat taustamuuttujien mukaan. Esimerkiksi ikä, sukupuoli tai koulutusaste ei juuri vaikuttanut vastauksiin.
Vastauksissa ei ollut merkittävää eroa riippuen siitä, oliko RUK käyty 1970-luvulla vai 2010-luvulla. Matilaisen mukaan tämä kertoo siitä, että käytännön johtamistilanteilla on suurempi merkitys oppimiselle, kuin esimerkiksi eri aikakausien johtajuusopeilla.
http://yle.fi/uutiset/ruk_pitaa_pin...rkitysta_varsinkin_uran_alkuvaiheessa/8531213
Lue myös
Ukrainan kriisi nostanut isänmaallista henkeä Suomessa – "Tahto puolustaa maata on vahvistunut"
6.6.
RUK pitää pintansa johtajakouluna – merkitystä varsinkin uran alkuvaiheessa
Viime kesänä valmistuneen kyselyn mukaan reserviupseerikoulutuksen saaneet pitävät saamaansa johtajakoulutusta hyödyllisenä myös siviilielämässä. Puolustusvoimien johtajakoulutuksen käyneet ovat yleensä oppineet arvioimaan itseään johtajina sekä keräämään palautetta.
Kuva: Petri Lassheikki / Yle
Mistä on kyse?
- RUK kouluttaa vuosittain noin 1400 reserviupseeria
- Reserviupseerikurssi kestää 14 viikkoa
- RUK:n käyneet kokevat saaneensa hyödyllistä johtajakoulutusta
Haminan Reserviupseerikoulu pitää hyvin pintansa johtajakouluna. Viime kesänä valmistuneen kyselyn mukaan reserviupseerikoulutuksen saaneet pitävät saamaansa johtajakoulutusta hyödyllisenä myös siviilissä.
Johtajia rekrytoivista yrityksistä muistutetaan, että RUK on vain pohja itsensä kehittämiselle johtajana.
Mercuri Urvalin konsultti Vesa Sahlman kertoo, että Puolustusvoimien antamalla johtajakoulutuksella on painoarvoa esimiestehtäviin haettaessa erityisesti työuran alkupäässä. Myöhemmässä vaiheessa painottuu enemmän työuralla hankittu johtamiskokemus.
RUK:ssa oppii arvioimaan itseään
Viimeisiä palveluspäiviään Haminassa viettävä upseerikokelas Ville Väisänen aikoo pyrkiä keväällä lukemaan tuotantotaloutta yliopistoon. Hän voi siis hyvinkin olla tulevaisuudessa johtaja. Hän aikoo olla johtaja, joka huomio alaiset.
– Olen sitä ainakin täällä pitänyt vahvuutena, että olen kiinnostunut alaisista yksilöinä. Olen innostunut ja kokoajan mukana toiminnassa. Etten ole sellainen etäinen johtaja, joka on vain siellä jossain ylhäällä auktoriteetin takana, Väisänen kuvailee.
Aikaisemmin itsekin ammattiupseerina toiminut Sahlman kertoo, että Puolustusvoimien johtajakoulutuksen käyneet nuoret ovat yleensä oppineet arvioimaan itseään sekä keräämään palautetta.
Palaute tulee heti
Upseerikokelas Aleksi Leimu vahvistaa, että RUK:ssa todella oppii tarkkailemaan omaa toimintaansa, koska koulutuksessa lähes jokaisesta suorituksesta saa palautteen.
– Sitä tutkii ja miettii. Nämä ovat minun vahvuuksia ja nämä ovat minun heikkouksia. Sitä oppii tarkkailemaan omaa johtamistaan, Leimu kuvailee.
Leimu kertoo, että hän on pystynyt muuttamaan omaa johtamistapaansa palautteen perusteella.
– Tässähän on hienoa se, että palaute on välitöntä. Sitä miettii illalla, että tänään koulutus meni näin. Hyvää oli tämä ja huonoa oli tämä. Ja seuraavana päivänä pystyy parantamaan. Leimu intoilee.
Laaja kysely RUK:n hyödyllisyydestä
Anssi Matilainen teki viime keväänä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönsä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa siitä, miten hyödylliseksi RUK:n käyneet kokevat saamansa johtajakoulutuksen.
Matilainen halusi yksinkertaisesti selvittää, miten muut reserviupseerikoulutuksen saaneet suhtautuvat koulutukseen jälkikäteen. Matilaisen työ ei ota kantaa siihen, onko reserviupseerikoulutus hyvää vai huonoa johtajakoulutusta.
Reserviupseeriliiton jäsenille sähköpostilla tehtyyn kyselyyn tuli vastuksia neljä tuhatta. Naisia vastaajista oli sata.
Käytäntö painaa teoriaa enemmän
Kovinkaan yllättävä tulos ei ole, että kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia vastanneista koki hyötyneensä RUK:n johtajakoulutuksesta työelämää ajatellen.
Lähes kaikki vastaajat siis kokivat kehittyneensä johtajina saamiensa kokemusten ja opetuksen avulla. Toisaalta puolet vastaajista olisi kaivannut monipuolisempaa oppia ihmisten johtamisesta.
Kuusi prosenttia varusmiespalveluksen jälkeen esimiestehtävissä toimineista tai yhä toimivista kokivat Puolustusvoimien oppien olleen haitaksi myöhemmällä johtajauralla.
Yllättävin tulos Matilaiselle oli se, kuinka vähän vastaukset muuttuivat taustamuuttujien mukaan. Esimerkiksi ikä, sukupuoli tai koulutusaste ei juuri vaikuttanut vastauksiin.
Vastauksissa ei ollut merkittävää eroa riippuen siitä, oliko RUK käyty 1970-luvulla vai 2010-luvulla. Matilaisen mukaan tämä kertoo siitä, että käytännön johtamistilanteilla on suurempi merkitys oppimiselle, kuin esimerkiksi eri aikakausien johtajuusopeilla.
http://yle.fi/uutiset/ruk_pitaa_pin...rkitysta_varsinkin_uran_alkuvaiheessa/8531213
Lue myös
Ukrainan kriisi nostanut isänmaallista henkeä Suomessa – "Tahto puolustaa maata on vahvistunut"
6.6.
