Ruotsin ja Suomen sotilasmaantieteelliset erot

#1
Ruotsin puolustuksen suunnanmuutos 1990-luvulta vuoteen 2014 on herättänyt ymmärrettävää kritiikkiä ylilyönteineen. Suomalaisessa keskustelussa jopa tällä foorumilla jäävät kuitenkin huomiotta useat maantieteestä johtuvat erot joista johtuen Ruotsi on herran kukkarossa Suomeen verrattuna. Tilanne on erilainen kuin kylmän sodan aikana, jolloin Ruotsi oli huomattavasti enemmän etulinjassa niin Itä-Saksan, Puolan kuin Baltian maiden rantojen ollessa NL:n hallussa ja Itämeren ollessa käytännössä Varsovan liiton sisämeri (vaikka toki niin Saksan kuin Tanskan merivoimat eivät olleet merkityksetön tekijä).

Aloitan tarkastelemalla väestön ja tätä kautta talouden jakautumista eri puolille maata. Pohjois-Ruotsi on erittäin harvaan asuttu. Uppsalan linjan pohjoispuolella olevissa lääneissä - käytännössä siis Suomen leveysasteita pohjoisempana, eli Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Jämtlannin, Gävleborgin ja Taalainmaan lääneissä, asuu Ruotsin väestöstä noin 13,6%, eli karkeasti Suomeen verrattuna saman verran kuin vanhojen Oulun ja Lapin läänien alueella.

Ruotsi on siis huomattavasti etelämpänä kuin ihan karttaa katsomalla luulee.

Näin ennakkopohdintana,

Suomen suurin merkitys Ruotsin kannalta lienee Suomenlahden katkaisemisella - tosin Venäjällä on Kaliningrad ja mahdollisuus kriisiä edeltävänä aikana vahvistaa Itämeren laivastoa muilta merialueilta Tanskan salmien kautta kulkien. Suomi on myös esteenä tai vähintään hidasteena jos Venäjä yrittää maateitse Pohjois-Ruotsiin. Toki, jos Suomi antaisi kylmän sodan uhkakuvien tapaan satamansa ja lentokenttänsä Venäjän käyttöön avautuisi Ruotsia kohtaan uusi hyökkäysreitti Gävlenlahden kautta.

Johtopäätöksenä voisi todeta, että Suomi tarvitsee huomattavasti enemmän Ruotsia kuin Ruotsi Suomea. Tämän vuoksi Suomessa olisi poliittisesti edullista luvata kautta kiven ja kannon että Suomi tukee Ruotsia mikäli maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi - ehkäpä tuolloin olisi paremmin toivoa myös Ruotsin merkittävästä avusta. Tällaisella sitoumuksella olisi Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta laaja julkinen tuki.


 
Viimeksi muokattu:
#2
Katsotaan seuraavaksi muutaman merkittävän asutuskeskuksen etäisyyttä Venäjästä:

Suomi, etäisyyksiä maanteitse:

Helsinki-Vaalimaa -> 185km
Turku-Vaalimaa -> 344km
Joensuu-Niirala -> 72km (Joensuu-Kuopio 140km)
Oulu- Kortesalmi -> 266km
Rovaniemi-Kelloselkä -> 166km (Rovaniemi-Tornio 123km)

Ruotsi, etäisyyksiä maanteitse;:
Haaparanta-Tukholma, 1000km
Haaparanta-Luulaja, 130km
Haaparanta-Uumaja, 385km
 
Top