Rynnäkkökivääri ja aseenkäsittely

@vastarannankiiski mielestäni @Ottoville pisti aivan loistavan läpän ruudulle mistä tuskin tarvitsee louhia syvempiä tarkoituksia :D

Toiminta-ammunnan piireissä kuulee silloin tällöin naureskelua ja toisinaan ivaa PV:n perusammuntoja kohtaan ja kuinka se on niiiiiiin "so last season" ja kuinka nykyään pitäisi vaan ampua taktisia ammuntoja. Ei pitäisi, koska perusta osunnalle on niissä perusampumatekniikoissa jotka pötköttelyammunnoissa opetellaan. Tokihan jos näitä ei hanskaa niin puuttuvaa osaamista voi aina yrittää kompensoida varustuksella ja lyhyemmillä ampumamatkoilla. Aina silloin tällöin näkee radalla nuorempaa väkeä hut-hut amerikanvarustuksessa ampumassa tuunatuilla operaattoriARskoillaan. On bipodit ja suurentavat optiikat, mutta silti käynti ei ole sen kummoisempaa kun vanhemman saapumiserän markettiARskamiehellä, joka ampuu raudoilla ja lipastuella sitä Sellerin bulkkia.

Ensimmäinen pari-kolme tonnia kannattaa suoraan laittaa kiinni harjoitusampumatarvikkeisiin ja perusampumatekniikan harjoitteluun. Sen jälkeen kannattaa vasta miettiä optiikkaa, bipodeita, ja muita asevarusteita (poislukien laadukas hihna). Ihan viimeisenä tulevat sitten muut varusteet. Puhun omasta kokemuksesta, koska nyt makselen takaisin menneitä virheitä OPETELLESSANI ampumaan myös hyvin, enkä pelkästään muodikkaasti.
 
Viimeksi muokattu:
2016-09-28_01.03.34.jpg
Sanoisin, että tuossa on kilpailumielessä aivan turhaa tavaraa aseessa kiinni. Lamppu pois, BUIS:t pois ja DBAL pois. Turha tehdä aseesta painavampaa kuin on tarve.

Sama pätee osittain myös sotakäyttöön, BUIS:t tosin jättäisin ihan varmuuden vuoksi.
Kaartissa jaettiin aika avokätisesti varusteita ja RK 95:een aika isolle porukalle ns. kaikki hilppeet. Uutuudenviehätyksen hälvettyä ne asevalot katosivat aika nopeasti aseista, ainoastaan punapisteet/ACOG:t jalkoineen, niiden käyttöön tarvittava poskituki ja tyhjä etukisko jätettiin. Lamput kiinnitettiin sitten vain kun oli erityinen tarve, koska kaikki lisävarusteet aseessa tekivät siitä vain entistä painavamman ja epäkäytännöllisemmän.
 
Toiminta-ammunnan piireissä kuulee silloin tällöin naureskelua ja toisinaan ivaa PV:n perusammuntoja kohtaan ja kuinka se on niiiiiiin "so last season" ja kuinka nykyään pitäisi vaan ampua taktisia ammuntoja. Ei pitäisi, koska perusta osunnalle on niissä perusampumatekniikoissa jotka pötköttelyammunnoissa opetellaan. Tokihan jos näitä ei hanskaa niin puuttuvaa osaamista voi aina yrittää kompensoida varustuksella ja lyhyemmillä ampumamatkoilla. Aina silloin tällöin näkee radalla nuorempaa väkeä hut-hut amerikanvarustuksessa ampumassa tuunatuilla operaattoriARskoillaan. On bipodit ja suurentavat optiikat, mutta silti käynti ei ole sen kummoisempaa kun vanhemman saapumiserän markettiARskamiehellä, joka ampuu raudoilla ja lipastuella sitä Sellerin bulkkia.

Ensimmäinen pari-kolme tonnia kannattaa suoraan laittaa kiinni harjoitusampumatarvikkeisiin ja perusampumatekniikan harjoitteluun. Sen jälkeen kannattaa vasta miettiä optiikkaa, bipodeita, ja muita asevarusteita (poislukien laadukas hihna). Ihan viimeisenä tulevat sitten muut varusteet. Puhun omasta kokemuksesta, koska nyt makselen takaisin menneitä virheitä OPETELLESSANI ampumaan myös hyvin, enkä pelkästään muodikkaasti.

Näin se on!
PV:n koulutuksessa täytyy muistaa aina se, että se on massakoulutusta ihmisijoukolle jossa on yksilöitä aivan laidasta laitaan. Nykyisin yhä suurempi osa ei ole edes nähnyt ampuma-asetta muualla kuin kuvissa. Näinollen alkeista on aloitettava ja välttämättä ei kovin suuriin hienouksiin päästä.
Se on kuitenkin sanottava että nykypäivän ampumakoulutus PV:ssa on aikaisempaan verrattuna paljon enemmän taistelukentälle tähtäävää kuin joskus aikaisemmin.
Sen mitä olen muiden armeijoiden väkeä nähnyt, niin ei meillä hävettävää ole tässäkään asiassa.

Kilpaurheilu on kilpaurheilua ja useimmiten se tukee hyvin sotilaan taitoja, koko ajan muistaen ettei sotiminen kuitenkaan ole kilpaurheilua.
 
Miten niin?



Kukaan ei halua toista tai kolmatta sijaa sodassa.

13-3-7811490.jpg


viekaaminut_0.jpg


Sota on kilpailua, jossa vain voittaja palkitaan.:salut:

Siinä mielessä kyllä, että vain voittoa haetaan - uskon kuitenkin että ymmärsit pointtini. Se oli/on se ettei sota ole SRA:ta tai vaparia ja näinollen esim. SRA-nimisen vaativan kilpaurheilulajin suoritustekniikat eivät ole sotimisen tekniikoita, vaikkakin tukevat niitä..ja päinvastoin.
 
Osaako väline ressut ampua perus-rynkyllä? Sillähän sitä rähinän aikana pitää ampua ja osua,jos harraste kivääri varustellaan ja sillä treenataan sotilaallisia ampuma taitoja niin ollaanko hakoteillä silloin,jos sitä omaa asetta ei saa perus jannu taistelu kentälle käyttöönsä ottaa,vaan kouraan lyödään perus ase rauta tähtäimillä niin onko treenaus ollut turhaa? Itse olen ajatellut niin että kartutan taitojani rauta tähtäimillä koska sellaiset on aseessa joka minulle annetaan kun hommiin aletaan.
 
Osaako väline ressut ampua perus-rynkyllä? Sillähän sitä rähinän aikana pitää ampua ja osua,jos harraste kivääri varustellaan ja sillä treenataan sotilaallisia ampuma taitoja niin ollaanko hakoteillä silloin,jos sitä omaa asetta ei saa perus jannu taistelu kentälle käyttöönsä ottaa,vaan kouraan lyödään perus ase rauta tähtäimillä niin onko treenaus ollut turhaa? Itse olen ajatellut niin että kartutan taitojani rauta tähtäimillä koska sellaiset on aseessa joka minulle annetaan kun hommiin aletaan.

Ei mikään ampumaharjoittelu mene hukkaan, vaikka ase vaihtuisi hieman primitiivisempään.
 
Viimeisessä ampumapäivässä jossa kävin niin pistooli radalla oli useita kavereita joidenka suusta kuulin seuraavaa:oisin osunu paremmin ku ois ollu oma pistooli,siin on parempi kahvakin..nämä jantterit eivät osuneet kääntyviin valtion perus raudalla joka jaetaan niille joille se sitten jaetaankin,ja niillä aseilla sitä pitäisi sitten pudottaa se vastustaja tosi paikan tullen,sorry nyt kaikille mutta minusta tuollaisessa lentää vain v...u kiukaalle..
 
Uutuudenviehätyksen hälvettyä ne asevalot katosivat aika nopeasti aseista, ainoastaan punapisteet/ACOG:t jalkoineen, niiden käyttöön tarvittava poskituki ja tyhjä etukisko jätettiin. Lamput kiinnitettiin sitten vain kun oli erityinen tarve, koska kaikki lisävarusteet aseessa tekivät siitä vain entistä painavamman ja epäkäytännöllisemmän.

Oma näkemys on se, että kuraportaan pyssyissä olisi syytä olla kevyetprofiiliset piiput lyhyehkön mitan lisäksi ja aseiden olisi syytä olla muutenkin takapainoisia tai ainakin mahdollisimman vähän etupainoisia. Syynä juurikin se että mitä vähemmän massaa on siellä edessä niin sitä kevyempi asetta on kannatella. Ja kantaa pidempiä aikoja kun massa on pienempi. Ja näinhän asia yleensä onkin jos katsotaan 50-luvulta saakka tähän päivään suunniteltuja sotilasaseita. G3/FAL/M16A1 ovat kaikki verraten pitkillä mutta ohuilla piipuilla varustettuja. Nykypäivänä piiput ovat lyhentyneet ja toisinaan tästä säästynyttä massaa on saatettu käyttää piippuprofiilin paksuntamiseen, eli piipun lyhentyessä massa pysyy jotensakin samana. Synergiaetuna tarkkuuskin saattaa hieman parantua, koska lyhyempi ja paksumpi piippu värisee vähemmän ja/tai tasaisemmin etenkin vapaastivärähtelevänä.

HB profiilit ja pitkät piiput sopivat niihin kisakireisiin urheiluaseisiin, jotka kannetaan auton peräloosterista kivääripussissa suorituspaikalle ampumaradalla, joilla ammutaan korkeintaan minuuttien mittaisia suoritteita ja sen jälkeen taas huilataan, venaillaan seuraavaa stagea mahdollisesti vielä ase putsaten ja kaasuja säätäen. Kovin erilainen asetelma verrattuna sotakäyttöön.
 
Osaako väline ressut ampua perus-rynkyllä? Sillähän sitä rähinän aikana pitää ampua ja osua,jos harraste kivääri varustellaan ja sillä treenataan sotilaallisia ampuma taitoja niin ollaanko hakoteillä silloin,jos sitä omaa asetta ei saa perus jannu taistelu kentälle käyttöönsä ottaa,vaan kouraan lyödään perus ase rauta tähtäimillä niin onko treenaus ollut turhaa? Itse olen ajatellut niin että kartutan taitojani rauta tähtäimillä koska sellaiset on aseessa joka minulle annetaan kun hommiin aletaan.
Kyllä nuo näyttää osaavan. Tosi hyviä suorituksia ihan perusammunnoissa, pitää vaan ihailla kuinka kaverit ampuivat rk:lla :)
 
Ei mikään ampumaharjoittelu mene hukkaan, vaikka ase vaihtuisi hieman primitiivisempään.
Ja mieluisilla harrastusvälineillä on myös harjoitusmääriin radikaali vaikutus. Mielummin 10 000 laukausta vuodessa viriarska/optiikka-kombolla kuin 1 000 avotähtäin Norincolla , vaikka jälkimmäisellä ampuminen ehkä tarkoituksenmukaisempaa olisikin. Näin karrikoiden.
 
Ja mieluisilla harrastusvälineillä on myös harjoitusmääriin radikaali vaikutus. Mielummin 10 000 laukausta vuodessa viriarska/optiikka-kombolla kuin 1 000 avotähtäin Norincolla , vaikka jälkimmäisellä ampuminen ehkä tarkoituksenmukaisempaa olisikin. Näin karrikoiden.

Tässähän on kyse ampumatekniikasta, johon sinänsä ase ei vaikuta. Selkärankaan ja liskomuistiin jää asioita, joista on hyötyä muillakin kuin sillä tuunatulla pyssyllä.
 
Osaako väline ressut ampua perus-rynkyllä? Sillähän sitä rähinän aikana pitää ampua ja osua,jos harraste kivääri varustellaan ja sillä treenataan sotilaallisia ampuma taitoja niin ollaanko hakoteillä silloin,jos sitä omaa asetta ei saa perus jannu taistelu kentälle käyttöönsä ottaa,vaan kouraan lyödään perus ase rauta tähtäimillä niin onko treenaus ollut turhaa? Itse olen ajatellut niin että kartutan taitojani rauta tähtäimillä koska sellaiset on aseessa joka minulle annetaan kun hommiin aletaan.
Minulla on mittatilaus Arska jolla kisaan mm practicalissa mutta viimeeksi toissa viikonloppuna ihan perus-rautaetutukkiRK hakkasi omissa käsissä toiminnallisissa&taktisissa treeneissä reikää ihan sujuvasti ilman kustomoitua laukaisukoneistoa, vertikaaligrippiä, optiikkaa tai teleperää. Aivan turha kuvitella ettei treeni laatukamoilla palvelisi myös perusmosurin työkaluilla ammuntaa. Ja kyllä, ammun nopeammin ja paremmin omalla aseellani. Niin ampuu kaikki muutkin sillä nopeammin kuin RK:lla kun ollaan timeria vastaan tehty testejä. Ja voin kertoa sellaisenkin vähemmän tunnetun asian että ulkomaalaiset sotajoukot ostavat ampumakoulutuskonsultaatiota huipputason kilpa-ampujilta erikoisjoukoilleen. Vetomies on vetomies vehkeistä riippumatta (itse olen vain innokas harrastelija jonka vuotuinen laukausmääräkin jää oikeista guruista parikymmentätuhatta laakia).
 
Oma näkemys on se, että kuraportaan pyssyissä olisi syytä olla kevyetprofiiliset piiput lyhyehkön mitan lisäksi ja aseiden olisi syytä olla muutenkin takapainoisia tai ainakin mahdollisimman vähän etupainoisia. Syynä juurikin se että mitä vähemmän massaa on siellä edessä niin sitä kevyempi asetta on kannatella. Ja kantaa pidempiä aikoja kun massa on pienempi. Ja näinhän asia yleensä onkin jos katsotaan 50-luvulta saakka tähän päivään suunniteltuja sotilasaseita. G3/FAL/M16A1 ovat kaikki verraten pitkillä mutta ohuilla piipuilla varustettuja. Nykypäivänä piiput ovat lyhentyneet ja toisinaan tästä säästynyttä massaa on saatettu käyttää piippuprofiilin paksuntamiseen, eli piipun lyhentyessä massa pysyy jotensakin samana. Synergiaetuna tarkkuuskin saattaa hieman parantua, koska lyhyempi ja paksumpi piippu värisee vähemmän ja/tai tasaisemmin etenkin vapaastivärähtelevänä.

HB profiilit ja pitkät piiput sopivat niihin kisakireisiin urheiluaseisiin, jotka kannetaan auton peräloosterista kivääripussissa suorituspaikalle ampumaradalla, joilla ammutaan korkeintaan minuuttien mittaisia suoritteita ja sen jälkeen taas huilataan, venaillaan seuraavaa stagea mahdollisesti vielä ase putsaten ja kaasuja säätäen. Kovin erilainen asetelma verrattuna sotakäyttöön.
RK:n piippuprofiilin etuna tosin kädensijassa ei tarvitse olla lämpökilpiä, toisin kuin monissa AR-malleissa, joissa on muoviset kädensijat. Mutta toisaalta RK:n muoviosat ovat todella paljon laadukkaammasta muovikomposiitista valmistettuja, kuin esim. M4A1:n, joka tuntuu aivan tavalliselta muovilta.

Sanottakoon myös, että RK 95 on varsin vakaa ampua etupainoisuutensa vuoksi myös mm. TRA:ssa. Toki haittapuolena se on myös raskas pidellä käsissä.
 
Ja mieluisilla harrastusvälineillä on myös harjoitusmääriin radikaali vaikutus. Mielummin 10 000 laukausta vuodessa viriarska/optiikka-kombolla kuin 1 000 avotähtäin Norincolla , vaikka jälkimmäisellä ampuminen ehkä tarkoituksenmukaisempaa olisikin. Näin karrikoiden.
Minulla on käytössäni halutessani tuollainen Norinco jonka tarkkuus on noin 25-30cm @ 100m. Sillä treenaaminen sisätiloja suuremmille etäisyyksille on lähinnä ruudin, nallien tai metallien haaskuuta. Olet asian ytimessä, kaluston tulee olla sellaista että se tukee kehittymistä ja mahdollistaa sen seuraamisen.
 
Ja mieluisilla harrastusvälineillä on myös harjoitusmääriin radikaali vaikutus. Mielummin 10 000 laukausta vuodessa viriarska/optiikka-kombolla kuin 1 000 avotähtäin Norincolla , vaikka jälkimmäisellä ampuminen ehkä tarkoituksenmukaisempaa olisikin. Näin karrikoiden.

Tämä on täysin totta. Lisäksi kurantilla kalustolla ampuminen kehittää niitä taitoja, koska kalusto mahdollistaa kehittymisen. Jos aseen käynti on neliömetrin luokkaa kiväärimatkoilla niin se kehitys lakkaa siihen herkästi kun kalustolla tulee raja vastaan. Oma aikaisempi postini koskien urheilu- ja sotilasaseiden eroja koski aseita konstruktioina. Se ei ollut kannanotto toiminta-ammunnan hyödyllisyyteen.

Kaikki ammunta kehittää. Siksi mökillä myös "matalan kynnyksen" ilmakivääri ja nurtsille nakattavat pilkat, jos ampumahimo iskee sellaisella hetkelllä kun tuliaseet eivät ole vaihtoehtona mahdollisia. :cool:
 
Back
Top