Hyvä. Kohta haluat teleperän. Usko minua
Aloita täältä: https://www.av-ase.fi/ase/tuote/sako-m92-rk95-rk62-galil-telepera-adapteri/4040540/
Rynnäkkökivääri ja aseenkäsittely
- Viestiketjun aloittaja crane
- Aloitus PVM
Aloita täältä: https://www.av-ase.fi/ase/tuote/sako-m92-rk95-rk62-galil-telepera-adapteri/4040540/
vastarannankiiski
Kenraali
En ole C-Clampin suuri ystävä juuri mainitsemistasi syistä.
Sen sijaan, se mitä itse arvostan suuresti tämänhetkisissä PV:n kouluttamissa ase- ja ampumaotteissa on se, että ne ovat yksinkertaisia, intuitiivisia ja niin monikäyttöisiä. Koulutuksen saatuaan, mies pystyy niillä ampumaan käytännössä kaikilla lipassyöttöisillä pitkillä pyssyillä. Ei tietenkään välttämättä ihan yhtä hyvin kun asemallispesifeillä otteilla, mutta paljon paremmin kun riittävän hyvin. Itse ammun noilla PV:n uusilla opeilla käytännössä kaikilla pitkillä pyssyillä eikä omasta mielestäni siinä ole ongelmaa vaan homma sujuu luontevasti. Toimii RK:lla, AKMS:llä, G3:lla ja ARskalla.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Tämä peukku aseen suuntaisena ote on itselle ylivoimaisesti luontevin ja nopein. Vaikka ensi viikolla joku keksisi jonkun uuden supertacticoolin tavan, en tuosta itsellä näe enä järkeä lähteä muokkaamaan. Ja onhan tuo Chris Costa ihan riittävän kova referenssi ettei tarttee noloilla radalla.C-CLAMP toimii kyllä myös RK:llakin ja varsinkin kevyemmällä (vähemmän etupainoisella) RK-62:lla,mutta tosiaan vaatii vähän poweria käsivarteen ja peukkua ei voi kietoa ympäri perinteiseen C-CLAMP:n tyyliin vaan on pidettävä peukku tukin suuntaisena kuten Chris Costa tekee.
Tuo oli leikattu (tahallaan?) siten että tuosta ampumakoulutuksesta ei saanut mitään tolkkua. Aika vaikea heittää mitään arviota tehokkuudesta tai onko meillä homma jotenkin paremmin. Ja mitä tulee Israelilaisia naisotilaisiin - voisi olla hyvä että keskittyisivät enemmän tekemiseen ja vähemmän "hyvältä näyttämiseen". Usein miten kun nämä kaksi ei oikein korreloi sotilasyhteisöissä.Sanoisin kokemuksesta että meillä tätä tehdään paremmin, ja paremmat taulut ja yleisesti hoidettu järkevämmin tämä homma.... mutta hittolainen jos en haluaisi noita israeliittoja tänne osallistumaan meidän ammuntoihin, pinkkeine suojaimineen! L'Chaim
Vääpeli
Greatest Leader
Suomen erityisolosuhteet. Sama koskee miesten partoja ja viiksiä.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Ainahan (lähes aina, ei tarvitse kaivaa ällötyskuvia netistä kiitos) nainen uniformussa näyttää hyvälle! Mutta kuten edellä todettu niin tuosta videosta ei kyllä voi sanoa yhtään mitään koulutuksesta tai sen tasosta, ainakaan mistään kovin super advanced lever combat operator-touhusta ei vaikuttanut olevan kyse. Mutta silti mielelläänhän sitä terve mies katselee videoita missä esiintyy naisia ja aseita!
Mutta kuten edellä todettu niin tuosta videosta ei kyllä voi sanoa yhtään mitään koulutuksesta tai sen tasosta, ainakaan mistään kovin super advanced lever combat operator-touhusta ei vaikuttanut olevan kyse. Mutta silti mielelläänhän sitä terve mies katselee videoita missä esiintyy naisia ja aseita!
vastarannankiiski
Kenraali
Toimii kyllä hyvin pitkäpiippuisella M16Ax kiväärillä ja muilla pitkätuubisilla arskoilla niin raudoilla kun optiikalla.
vastarannankiiski
Kenraali
Itse itseäni lainaten. Pohdiskelin asiaa tässä vähän pidempään. Nämä ovat sitten omia mielipiteitäni ja havaintojani eivätkä mitään kivitauluun hakattua totuutta ja jumalansanaa. Eri mieltä oleva on ihan yhtä oikeassa kun minäkin.
Perinteinen C-clamp jossa peukalo on etuhantaakin päällä ja sormet alla, on erinomainen ote ammuntaan muutamin rajoituksin. Se parantaa maalinvaihdon nopeutta ja ennenkaikkea tarkkuutta. Käsittääkseni tämä perustuu silmä-käsi koordinaatioon joka tarkentuu sitä paremmaksi mitä kauempana käsi on silmästä. Koska käsi on pitkällä edessä ja kämmenen vahvin sormi vielä etuhantaakin päällä, on rekyylinhallintakin erinomaista. Rajoittavina tekijöinä tosiaan on se, että ote on melko raskas pitkäkestoisissa suoritteissa ja se soveltuu käytännössä vain aseille joissa pystyy ottamaan pitkältä edestä kiinni, ja joilla peukalo ei blokkaa näkyvyyttä tähtäimeen eli tähtäinlinjan tulee olla verraten korkea. Ote on tullut käyttöön jo 60-luvulla vanhemman sarjan M16 kiväärien aikaan ja toimikiin näillä erinomamisesti, koska aseissa on pitkä piippu ja etutuubi, kevyt piippu ja tähtäinlinja on korkea.
Rekyylinhallinta on mainiota perinteisellä C-clampilla muutenkin 5.56 sukuisilla AR-aseilla. Rekyyli on muutenkin mieto patruunasta ja suorakaasujärjestelmästä sekä kevyistä liikkuvista massoista johtuen. Kisakiväärillä se vielä vaimenee olemattomaksi kun laitetaan säätökaasut sekä kompensaattori rekyyliä varten ja optimoidaan patruuna kotilataamalla. Siksi myös tuo modifioitu c-clamp toimii näillä aseilla oikein mainiosti, jossa sormi on suorana etutuubin sivulla.
Sen sijaan jos ammutaan suurempirekyylisellä sotilasaseella kuten 7.62x39 AK:illa ja vanhemmilla 7.62 Nato-kaliperisilla kivääreillä, pyrkisin ehkä mielummin kietomaan sen peukalon etutuubin yli kun jättämään sivulle suoraksi. Syynä juurikin kovemman rekyylin parempi hallinta ja piipun nousemisen ehkäisy aseissa, joissa on potkua enemmän patruunan puolesta, liikkuvaa massaa on enemmän aseen sisällä, eikä aseita välttämättä olla lainkaan varustettu kompensaattorilla. Tällöin ongelmaksi saattaa muodostua vanhemmilla kivääreillä ilman optiikkaa juurikin myös se että peukalo blokkaa jyvän. 7.62mm AK:oissa haasteeksi saattaa muodostua myös etukädensijan lyhyys, jolloin kättä ei välttämättä suoristettua pitkäksi ja otteesta ei välttämättä saa kaikkea hyötyä irti liikkeenhallinnan kannalta.
Mutta, kannattaa ehdottomasti kokeilla ja käyttääkkin jos otteella osuu ja se tuntuu luontevalta. Mutta kannattaa pitää mielessä että tämä ote tai otteet peukalon sijainnista riippuen ovat hyvin AR-spesifejä ja niille parhaiten soveltuvia. Ei liene sattumaa että kun otetta esitellään niin videoissa ja kuvissa on yleensä AR-sukuinen ase käytössä. Meille taviksille ja pulliaisille kuitenkin noissa PV:n perusampumaotteissa jotka voi opiskella "käsimiehen taistelukirjasta" vm 2013, on jo riittävästi perehdyttävää, opiskeltavaa ja pureskeltavaa ja nuo C-clampit ja muut kannattaa unohtaa siksi aikaa että nuo perusotteet hallitsee sujuvasti.
Itsellä on varsin pitkät sormet, joten pystykahva tuntuu luontevalta. Pitääpä joskus kokeilla tuota AFG-kahvaa, jos löytyy kaveri, jolla sellainen on aseessa.
+1 tälle!
Ja pari huomiota aiheeseen tähän perään. SRA, ipcs jne ovat yksi juttu - asekäsittely ja sen koulutus ovat toinen juttu.
Niillä on yhtäläisyytensä ja niillä on myös eroavaisuutensa. SRA ja ipcs jne ovat urheilulajeja ja mielestäni koko ajan kehittyneet kilpaurheilulajille tyypilliseen tapaan yhä enemmän ja enemmän kilpaurheilun lähtökohdista.
Armeija kouluttaa sotilaita sotaan. Se on aina massakoulutusta. Siinä on yhtäläisyyksiä urheiluvalmennukseen, mutta se ei ole urheiluvalmennusta/(kilpa)urheiluharjoittelua.
Toinen asia:
RK on hyvin omanlaisensa ase. Jo vanha konstruktio jota on kehitetty ajan mittaan useampaan otteeseen. Perusrakenne ongelmineen ja vahvuuksineen kuitenkin on ja pysyy. RK62 Mod on minun näkemykseni mukaan (olen sitä käyttänyt) varmaankin aika lähelle niin hyvä kuin tuosta aseesta saa. Painava, etupainoinen, aikalailla epäsopiva alusta lisävarustelulle ilman että sen balanssi jne heikkenee entisestään. Se on kuitenkin toimiva ja sillä pärjätään.
Etupainoisuus puoltaa tukikäden viemistä lipaskaarelta eteenpäin. Toisaalta ampujan jolla yläkropassa riittää paukkua käsitellä raskasta, etupainoista asetta lipaskaarelta on näppärämpi käsitellä asetta vaihtelevissa tilanteissa ja olosuhteissa. Grippi on RK:ssa lähes ehdoton, jos sitä ei ole ei pidemmälle viety tukikäsi lopulta juurikaan helpota hommaa.
Henk.koht käytän omassa AR:ssä ehdottomasti grippiä ja pitkähköä tukikäden otetta, RK:lla ammun aina lipaskaarelta, myös lisävarusteltuna (eli hyvin etupainoisena), useimmiten myös 62Modilla vaikka siinä se Magpul-grippi onkin. RK:n ergonomia vaan on sellainen että vaikka se on raskaasti etupainoinen, niin se on näppärämpi käsitellä lipaskaarelta.
Ja lopuksi:
Tukikäsi lipaskaarella on useimpien helpompi ja nopeampi omaksua kuin monille vaativampi pidemmälle viedyn tukikäden tekniikka. Se on useimmille parempi..JOS sitä on aikaa opetella ja hioa kuntoon. Massakoulutuksessa se ei useinkaan ole mahdollista. Ja se grippikin puuttuu lähes jokaisesta RK:sta.
vastarannankiiski
Kenraali
Veikkaan että tuolla koulutuskokoonpanolla ja ajalla, suuri osa ajasta menee sen vahtaamiseen, että hommat tulee tehtyä turvallisesti ja että oppilaat oppivat turvalliset aseenkäsittelytekniikat. Ei kuullosta siltä että henkilökohtaiseen preppaukseen ja tekniikan finessen hiomiseen jäisi tosiaan hirveästi aikaa.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Very technical professionals.
Vaan oletteko kuulleet tällaisesta: Nyt vanhenevana konttorirottana, jonka arvo potilaana kasvaa koko ajan samassa suhteessa kuin käyttöarvo sotilaana laskee, olen törmännyt huolestuttavaan seikkaan. Jota nuorempana ei ollut olemassakaan.
Kas kun harjoituksissa rk:lla ammuttaessa maaten pakkaa niska väsymään ja jopa kipeytymään. Tätä asentoa ei tule yleensä siviilissä harjoiteltua lainkaan.... paitsi!
Nyt sattuman sanelemana huomasin (ja jaan sen kaikille joulupukkipataljoonien ressuille niksinä aktiivikäyttöön), kun saunan jälkeen olin lämmittelemässä naistani ns. kielellisesti hekuman huipulle, että asentohan on niskan osalta täsmälleen sama kuin miehisessä maanpuolustustyössä 150 m:n radalla!!!
Niinpä olenkin harjoitellut aktiivisesti seuraavaa ohjattua aseenkäyttöhetkeä varten ja nyt olen teräkunnossa.
Näin kun ymmärtäisi mahdollisimman moni muukin toimia niin kotirintamakin kestää yhdessä Kollaan kanssa ja yhteiskuntamme perusyksiköt pysyvät kasassa. Samoin kuin osumat taulussa.
Ja jo wanhastaan ihmisille annettu neuvo, jonka mukaan sänkyhommissa tulee sulkea silmänsä ja ajatella kuningasta ja isänmaata, on samalla osoitettu todeksi ja varteen otettavaksi.
Pro Patria!
Vaan oletteko kuulleet tällaisesta: Nyt vanhenevana konttorirottana, jonka arvo potilaana kasvaa koko ajan samassa suhteessa kuin käyttöarvo sotilaana laskee, olen törmännyt huolestuttavaan seikkaan. Jota nuorempana ei ollut olemassakaan.
Kas kun harjoituksissa rk:lla ammuttaessa maaten pakkaa niska väsymään ja jopa kipeytymään. Tätä asentoa ei tule yleensä siviilissä harjoiteltua lainkaan.... paitsi!
Nyt sattuman sanelemana huomasin (ja jaan sen kaikille joulupukkipataljoonien ressuille niksinä aktiivikäyttöön), kun saunan jälkeen olin lämmittelemässä naistani ns. kielellisesti hekuman huipulle, että asentohan on niskan osalta täsmälleen sama kuin miehisessä maanpuolustustyössä 150 m:n radalla!!!
Niinpä olenkin harjoitellut aktiivisesti seuraavaa ohjattua aseenkäyttöhetkeä varten ja nyt olen teräkunnossa.
Näin kun ymmärtäisi mahdollisimman moni muukin toimia niin kotirintamakin kestää yhdessä Kollaan kanssa ja yhteiskuntamme perusyksiköt pysyvät kasassa. Samoin kuin osumat taulussa.
Ja jo wanhastaan ihmisille annettu neuvo, jonka mukaan sänkyhommissa tulee sulkea silmänsä ja ajatella kuningasta ja isänmaata, on samalla osoitettu todeksi ja varteen otettavaksi.
Pro Patria!
Hyviä pointteja @Kapiainen , @CV9030FIN & co.!
Kuten kirjoitin, en ole toputtamassa omaa tekniikkaani kenellekään tai väittämässä, että se olisi universaalisti parempi. Samaten ketjussa useammallakin suulla esitetyt pointit VM-koulutuksessa opetettavista tekniikoista, omaksumisajasta, harjoittelumääristä ja kultaisen keskitien jutuista ovat hyviä ja paikkaansapitäviä. Olenhan itsekin siirtynyt vasta kokemuksen ja vuosien karttuessa tähän nykyiseen, kun perusteet analysoida ja miettiä asiaa useammalta kantilta omakohtaisesti ovat kehittyneet.
Täsmennän sen verran, etten itse käytä ns. C-clamp -otetta RK:n kanssa, vaan peukku pysyy piipun suuntaisesti kädensuojan sivukourussa. Tukikäsi ei myöskään välttämättä aseesta ja varustuksesta riippuen ojene täysin suoraksi, ylikorostetusti, mutta vähintään pitää päästä kyynärtaipeessa niin avoimeen kulmaan, että se on tarpeeksi auki, jotta käden suoraksi lukitsevat voimat eivät valu hukkaan ja sitä pidä kompensoida lihastyöskentelyllä.
Olen myös siirtynyt rata-ammunnassa makuuasennossa pois lipastuelta, eliminoidakseni sen mahdollisesti asennon toistettavuutta haittaavan tekijän, sekä ensisijaisesti harjoittelevani niilläkin patruunoilla mahdollisimman paljon oikeaa tilannetta varten toimivaa tekniikkaa. Eli ase on tuettu kädensuojasta tukikädellä, joka pitää sen tukevasti olkapäätä vasten yksistään ja ampumakädellä hoidetaan ensisijaisesti liipaisimesta vetäminen puristavalla laukauksella.
Ammuntaurheilulajit eivät tosiaan tee vielä kenestäkään sotilasta. Ne ovat erinomaista ampumaharjoittelua ja toki niitä harrastavalla on paremmat perusteet retostella ns. pystymetsäreserviläisten kanssa samassa tupakkaringissä, erilaisella knoppitiedolla bravuuraten. Mutta valitettavasti olen itse joutunut tekemään sen huomion, että mikäli henkilö ei myös saa säännöllisesti sotilaskoulutusta tai ole työn puolesta asian kanssa tekemisissä, niin harvempi urheiluampuja on kovin hyvä, tai huomattavasti tavallista rivikansalaista parempi sotilas suorilta kehään heitettynä, jos siis ei ole muuten puuhastellut mitään mikä koskettaa sitä ammunnan ulkopuolelle jäävää 95% sotilastoiminnasta, joka oikeasti ratkaisee. Sotilas mitataan kyvyssä kestää sietämätöntä rutiinia, paskoja sääolosuhteita, valvomista, takkuilevaa huoltoa ja sitten yhtäkkiä eskaloituvassa tilanteessa toimia tilanteen vaatimalla tavalla, oikein ja nopeasti ja temmata aloite käsiinsä.
Tästä esimerkkinä: Suoritin hiljattain erään SRA-kurssin. Sääntöselostuksia teoriatunnilla taktisessa mielentilassa kuunnellessani taivastelin päässäni hiljaa, että tässä ei ole yhtään mitään järkeä, ei siis järjen hiventäkään, ennenkuin rauhoituin ja orientoiduin asiaan kilpaurheilun näkökulmasta. Sain onneksi hillittyä itseni, enkä missään vaiheessa sortunut kyselemään typeriä ja nillittämään jokaisesta asiasta näkemyksettömästi ääneen. Take it as it is.
Kuten kirjoitin, en ole toputtamassa omaa tekniikkaani kenellekään tai väittämässä, että se olisi universaalisti parempi. Samaten ketjussa useammallakin suulla esitetyt pointit VM-koulutuksessa opetettavista tekniikoista, omaksumisajasta, harjoittelumääristä ja kultaisen keskitien jutuista ovat hyviä ja paikkaansapitäviä. Olenhan itsekin siirtynyt vasta kokemuksen ja vuosien karttuessa tähän nykyiseen, kun perusteet analysoida ja miettiä asiaa useammalta kantilta omakohtaisesti ovat kehittyneet.
Täsmennän sen verran, etten itse käytä ns. C-clamp -otetta RK:n kanssa, vaan peukku pysyy piipun suuntaisesti kädensuojan sivukourussa. Tukikäsi ei myöskään välttämättä aseesta ja varustuksesta riippuen ojene täysin suoraksi, ylikorostetusti, mutta vähintään pitää päästä kyynärtaipeessa niin avoimeen kulmaan, että se on tarpeeksi auki, jotta käden suoraksi lukitsevat voimat eivät valu hukkaan ja sitä pidä kompensoida lihastyöskentelyllä.
Olen myös siirtynyt rata-ammunnassa makuuasennossa pois lipastuelta, eliminoidakseni sen mahdollisesti asennon toistettavuutta haittaavan tekijän, sekä ensisijaisesti harjoittelevani niilläkin patruunoilla mahdollisimman paljon oikeaa tilannetta varten toimivaa tekniikkaa. Eli ase on tuettu kädensuojasta tukikädellä, joka pitää sen tukevasti olkapäätä vasten yksistään ja ampumakädellä hoidetaan ensisijaisesti liipaisimesta vetäminen puristavalla laukauksella.
Ammuntaurheilulajit eivät tosiaan tee vielä kenestäkään sotilasta. Ne ovat erinomaista ampumaharjoittelua ja toki niitä harrastavalla on paremmat perusteet retostella ns. pystymetsäreserviläisten kanssa samassa tupakkaringissä, erilaisella knoppitiedolla bravuuraten. Mutta valitettavasti olen itse joutunut tekemään sen huomion, että mikäli henkilö ei myös saa säännöllisesti sotilaskoulutusta tai ole työn puolesta asian kanssa tekemisissä, niin harvempi urheiluampuja on kovin hyvä, tai huomattavasti tavallista rivikansalaista parempi sotilas suorilta kehään heitettynä, jos siis ei ole muuten puuhastellut mitään mikä koskettaa sitä ammunnan ulkopuolelle jäävää 95% sotilastoiminnasta, joka oikeasti ratkaisee. Sotilas mitataan kyvyssä kestää sietämätöntä rutiinia, paskoja sääolosuhteita, valvomista, takkuilevaa huoltoa ja sitten yhtäkkiä eskaloituvassa tilanteessa toimia tilanteen vaatimalla tavalla, oikein ja nopeasti ja temmata aloite käsiinsä.
Tästä esimerkkinä: Suoritin hiljattain erään SRA-kurssin. Sääntöselostuksia teoriatunnilla taktisessa mielentilassa kuunnellessani taivastelin päässäni hiljaa, että tässä ei ole yhtään mitään järkeä, ei siis järjen hiventäkään, ennenkuin rauhoituin ja orientoiduin asiaan kilpaurheilun näkökulmasta. Sain onneksi hillittyä itseni, enkä missään vaiheessa sortunut kyselemään typeriä ja nillittämään jokaisesta asiasta näkemyksettömästi ääneen. Take it as it is.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Se on juurikin näin kuten useampikin edellä todennut: urheiluammunta ja sotilaan aseenkäyttö eroaa perustavan kaltaisesti siitä perusasiasta mitä ampuma-aseella tekemisestä halutaan. Urheiluampuja janoaa tulosta maaliinsa, sotilas kineettistä vaikutusta maaliinsa. Ne toki tukevat toisiaan kummasti, mutta molempia hommia tulee harjoitella ihan omana itsenään koska ovat periaatteiltaan erilaisia. Pelkillä urheiluampujilla huomio menee useasti kaikenlaiseen pikkukikkailuun ja unohtuu että samat hommat pitäisi kyetä tekemään kun naapuri koittaa tehdä parhaansa ettei se onnistuisi. Vastaavasti sotilaallisella kannalla katsova voi helposti vähätellä urheiluampujan pyrkimystä ottaa mahdollisimman hyvä suorituskyky ulos kalustostaan ja hakea&hioa taitoaan äärimmilleen. Kummallakin maailmalla on annettavaa toisilleen ja joka muuta väittää on joko tyhmä, itsekritiikitön tai kykenemätön hahmottamaan kokonaisuuksia. Tämä kuitenkin harvinaista ja asenteet mielestäni ihmisten kesken esimerkiksi yhteisillä kursseilla on ollut toisiaan kunnioittaja sekä osaamista toisiltaan imevä. Tuollaisia omat havaintoni näiden kahden maailman väliltä. Toki joskus joku juuri varusmieskoulutuksesta päässyt saattaa luulla että hänellä on ainoa oikea tieto aiheesta kun ei ole vielä nähnyt asiasta kuin yhden tavan ja totuuden mutta yleensä sielläkin huomataan pian että kukaan meistä ei tiedä ja handlaa ihan kaikkea parhaalla mahdollisella tavalla.
vastarannankiiski
Kenraali
Nimenomaan ja omaan nimeen. SRA:ssa/Practicalissa pitää vielä muistaa se että rastisuoritteet ovat pituudessaan minuuttien mittaisia suoritteita, jonka vuoksi niissä on mahdollisuus käyttää sellaisia tekniikoita ja kalustoa, jotka osoittautuisi sotaolosuhteissa epätyydyttäviksi. Eli tästäkään syystä ei voi suoraan vetää yhtäläisyysmerkkejä urheilulajien ja sotilastoiminnan välille kun puhutaan hyvistä tekniikoista ja soveltuvasta kalustosta.
Karrikoiden, tämä...
Ja tämä...
Viimeksi muokattu:
vastarannankiiski
Kenraali
@Ottoville
En ole ihan varma mitä yrität sanoa, koska postaamasi kuvat eivät ole esimerkkeinä toisiaan poissulkevia. Ensimmäisestä aloitetaan ja taitojen karttuessa päädytään ylemmästä kuvasta alempaan. Ylemmässä haetaan perusampumataitojen ihan fundamenttien tekniikoiden oppimista. Jos ne eivät ole hallussa niin alemman kuvan mukaiseen harjoitteluun ei ole mitään asiaa.
Niin ja nekin jotka ampuvat toiminnallisia lajeja, ampuvat paljon ylemmän kuvan mukaisia pötköttelyammuntoja säännöllisesti, juurikin perustekniikoiden kertaamisen ja hiomisen vuoksi. Eli jos luulee että toiminnallinen ammunta tarkoittaa sitä että ylemmän kuvan mukaisia perusammuntoja ja perustekniikoita ei tarvitse enään harjoitella, niin metsään menee ja pahasti. Tämä näkyy yleensä tulosluettelossa ja kuuluu selityksissä.
En ole ihan varma mitä yrität sanoa, koska postaamasi kuvat eivät ole esimerkkeinä toisiaan poissulkevia. Ensimmäisestä aloitetaan ja taitojen karttuessa päädytään ylemmästä kuvasta alempaan. Ylemmässä haetaan perusampumataitojen ihan fundamenttien tekniikoiden oppimista. Jos ne eivät ole hallussa niin alemman kuvan mukaiseen harjoitteluun ei ole mitään asiaa.
Niin ja nekin jotka ampuvat toiminnallisia lajeja, ampuvat paljon ylemmän kuvan mukaisia pötköttelyammuntoja säännöllisesti, juurikin perustekniikoiden kertaamisen ja hiomisen vuoksi. Eli jos luulee että toiminnallinen ammunta tarkoittaa sitä että ylemmän kuvan mukaisia perusammuntoja ja perustekniikoita ei tarvitse enään harjoitella, niin metsään menee ja pahasti. Tämä näkyy yleensä tulosluettelossa ja kuuluu selityksissä.
MeriTJ
Ylipäällikkö
@vastarannankiiski mielestäni @Ottoville pisti aivan loistavan läpän ruudulle mistä tuskin tarvitsee louhia syvempiä tarkoituksia