Tvälups
Ylipäällikkö
yle uutiset Kotimaa 22.4.2013 klo 15:49
Sakon tarkkuuskiväärituotanto voi siirtyä Italiaan
EU:n yhteinen linja aseviennistä ei toteudu kunnolla. Vientiluvista päätetään kansallisesti, ja linjaukset vaihtelevat. Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen kertoo, että emoyhtiö Beretta on harkinnut sotilaskiväärien valmistuksen siirtämistä Riihimäeltä Italiaan, koska Suomen lupalinja on tiukka.
Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2008 yhteisen kannan aseviennistä. Sen keskeinen tavoite on estää puolustustarvikkeiden päätyminen maihin, joissa niitä voitaisiin käyttää "kansalliseen sortotoimintaan" tai "hyökkäykselliseen toimintaan toista maata vastaan". Jäsenmailla pitäisi siis olla yhteiset säännöt siitä, mihin maihin aseita saa viedä.
Euroopan parlamentin puolustus- ja turvallisuusvaliokunnassa on seurattu yhteisen kannan toteutumista. Vientiraportit tuovat esiin, että jäsenmaiden linjaukset aseviennistä vaihtelevat. Valiokunnan jäsen, europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) toteaa että maat katsovat viennissä ennen kaikkea kansallisia intressejään.
- Pitäisi olla yhteinen kanta, mutta jos katsotaan vaikkapa vientiä Saudi-Arabiaan, niin jotkut maat vievät sinne ja jotkut eivät. Euroopasta viedään paljon aseita Lähi-Itään.
- Suuria viejämaita ovat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ja näissä maissa vientejä motivoidaan työpaikoilla. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä aseellisissa konflikteissa kuolee joka päivä ihmisiä, Cronberg toteaa.
Europarlamentaarikko kertoo myös, että osa maista on myös jättänyt raportoinnin tekemättä tai toimittanut EU:lle vanhoja tai puutteellisia tietoja.
Sako seurannut kilpailijoiden vientejä
Suomalaisista puolustusalan yrityksistä lupakäytännön vaihtelevuuteen ovat törmänneet mm. patruunavalmistaja Nammo Lapua ja kiväärejä valmistava Sako.
Sakolta on evätty vientiluvat mm. Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Ukrainaan yritys ei ole voinut viedä edes metsästysaseita. Myös patruunavalmistaja Lapualla on samoja kokemuksia. Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kertoo, että mm. sotilaskäyttöön tarkoitettujen patruunoiden vienti Venäjälle on kielletty.
Sakon mukaan sen eurooppalaiset kilpailijayritykset ovat kuitenkin vieneet vastaavia aseita edellä mainittuihin maihin. Sakon omistaa italialainen Beretta.
Toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen mukaan Berettan tavoitteena on ollut kehittää Sakoa nimenomaan suomalaisena tehtaana. Emoyritys on kuitenkin harkinnut sotilaskiväärien tuotannon siirtämistä Italiaan, josta vientiluvat irtoavat helpommin:
- Tällaisia keskusteluja ei ole voitu välttää. Jos yhtenäinen lupakäytäntö ei toteudu Euroopassa, niin kyllä se riski on olemassa, hän toteaa.
Ulkoministeriön asevalvonnan yksiköstä todetaan että vientikieltojen syynä ovat Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomukset ja Jordaniassa ajoittain ilmenneet levottomuudet.
Päätöksiä tehdään paineen alla, sillä asekauppiaat käyvät säännöllisesti lobbaamassa ministeriön väkeä ja toisaalta kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet tehtyjä lupapäätöksiä.
Vientikiellot pidetään salassa
Yhteisen linjan toteutumista hidastaa myös se, että eri maiden tekemät aseviennin kiellot eivät ole julkisia. Tämän vuoksi on vaikea seurata, onko vaikkapa aseteollisuuden jättimaa Ranska kieltänyt jonkin ase-erä viennin ja millä perusteella.
Tiedot menevät vain viranomaiskäyttöön, joten yritysten, järjestöjen ja tiedotusvälineiden on vaikea saada tietoa maiden uusimmista linjauksista.
Asevientiä valvovat järjestöt ovatkin vaatineet että myös kielteiset päätökset pitäisi julkistaa. Myös Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen pääsihteeri Tuija Karanko katsoo, että järjestelmä voisi olla läpinäkyvämpi.
- Ymmärrän että mukana on liikesalaisuuksia, eikä kaikkea voi kertoa, mutta ainakin tuoteluokat voisi julkistaa, hän toteaa.
yle uutiset Kotimaa 22.4.2013 klo 15:50
Suomalaispatruuna on saanut mainetta sota-alueilla
Vuonna 2009 .338 Lapua Magnum -patruunoilla ammuttiin tarkka-ammuntapiireissä mainetta saaneet laukaukset, kun englantilainen sotilas ampui Afganistanissa kaksi Taliban-taistelijaa lähes kahden ja puolen kilometrin päästä.
Viime vuosien vientilupia tarkasteltaessa käy selväksi, että Suomen puolustusteollisuudella on vain harvoja menestystuotteita. Euromääräisesti merkittävin tuote on Patrian vuonna 2004 markkinoille tuoma AMV-ajoneuvo. Yhtiöllä on sopimukset noin 1 400 ajoneuvosta yhteensä seitsemän asiakkaan kanssa.
Kysytyimpiä tuotteita näyttävät kuitenkin olevan Suomessa kehitetty .338 Lapua Magnum -patruuna, ja sitä ampuva Sakon TRG-kivääri.
Patruunalla pystytään ampumaan yli tuhannen metrin päässä olevia kohteita. Etuna on se, että patruuna on tehokas, mutta kivääri voidaan tehdä kevyemmäksi kuin suurta .50 -kaliiperia käyttävät aseet. Kaliiperia on käytetty Irakin ja Afganistanin sodissa.
Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kertoo, että Lapua on toimittanut patruunoita mm. Isolle-Britannialle, joten laukaukset on voitu hyvinkin ampua Suomessa tehdyllä patruunalla. Patruunaa valmistetaan Suomen lisäksi mm. Sveitsissä ja USA:ssa.
Sako on myynyt TRG-kiväärin eri versioita yli 40 maahan. Tyypillisesti asiakkaat ovat armeijan tai poliisin erikoisjoukkoja. Asetta ostavat myös ammunnan harrastajat, erityisesti Yhdysvalloissa.
Keväällä ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kiinnitti huomiota Suomen asevientiin, kun kävi ilmi että Suomi oli antanut vuonna 2010 luvan tarkkuuskiväärien vientiin Bahrainiin. Amnesty on dokumentoinut keväältä 2012 tapauksia, joissa mielenosoittajia on ammuttu.
Sakon tarkkuuskiväärituotanto voi siirtyä Italiaan
EU:n yhteinen linja aseviennistä ei toteudu kunnolla. Vientiluvista päätetään kansallisesti, ja linjaukset vaihtelevat. Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen kertoo, että emoyhtiö Beretta on harkinnut sotilaskiväärien valmistuksen siirtämistä Riihimäeltä Italiaan, koska Suomen lupalinja on tiukka.
Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2008 yhteisen kannan aseviennistä. Sen keskeinen tavoite on estää puolustustarvikkeiden päätyminen maihin, joissa niitä voitaisiin käyttää "kansalliseen sortotoimintaan" tai "hyökkäykselliseen toimintaan toista maata vastaan". Jäsenmailla pitäisi siis olla yhteiset säännöt siitä, mihin maihin aseita saa viedä.
Euroopan parlamentin puolustus- ja turvallisuusvaliokunnassa on seurattu yhteisen kannan toteutumista. Vientiraportit tuovat esiin, että jäsenmaiden linjaukset aseviennistä vaihtelevat. Valiokunnan jäsen, europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) toteaa että maat katsovat viennissä ennen kaikkea kansallisia intressejään.
- Pitäisi olla yhteinen kanta, mutta jos katsotaan vaikkapa vientiä Saudi-Arabiaan, niin jotkut maat vievät sinne ja jotkut eivät. Euroopasta viedään paljon aseita Lähi-Itään.
- Suuria viejämaita ovat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ja näissä maissa vientejä motivoidaan työpaikoilla. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä aseellisissa konflikteissa kuolee joka päivä ihmisiä, Cronberg toteaa.
Europarlamentaarikko kertoo myös, että osa maista on myös jättänyt raportoinnin tekemättä tai toimittanut EU:lle vanhoja tai puutteellisia tietoja.
Sako seurannut kilpailijoiden vientejä
Suomalaisista puolustusalan yrityksistä lupakäytännön vaihtelevuuteen ovat törmänneet mm. patruunavalmistaja Nammo Lapua ja kiväärejä valmistava Sako.
Sakolta on evätty vientiluvat mm. Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Ukrainaan yritys ei ole voinut viedä edes metsästysaseita. Myös patruunavalmistaja Lapualla on samoja kokemuksia. Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kertoo, että mm. sotilaskäyttöön tarkoitettujen patruunoiden vienti Venäjälle on kielletty.
Sakon mukaan sen eurooppalaiset kilpailijayritykset ovat kuitenkin vieneet vastaavia aseita edellä mainittuihin maihin. Sakon omistaa italialainen Beretta.
Toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen mukaan Berettan tavoitteena on ollut kehittää Sakoa nimenomaan suomalaisena tehtaana. Emoyritys on kuitenkin harkinnut sotilaskiväärien tuotannon siirtämistä Italiaan, josta vientiluvat irtoavat helpommin:
- Tällaisia keskusteluja ei ole voitu välttää. Jos yhtenäinen lupakäytäntö ei toteudu Euroopassa, niin kyllä se riski on olemassa, hän toteaa.
Ulkoministeriön asevalvonnan yksiköstä todetaan että vientikieltojen syynä ovat Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomukset ja Jordaniassa ajoittain ilmenneet levottomuudet.
Päätöksiä tehdään paineen alla, sillä asekauppiaat käyvät säännöllisesti lobbaamassa ministeriön väkeä ja toisaalta kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet tehtyjä lupapäätöksiä.
Vientikiellot pidetään salassa
Yhteisen linjan toteutumista hidastaa myös se, että eri maiden tekemät aseviennin kiellot eivät ole julkisia. Tämän vuoksi on vaikea seurata, onko vaikkapa aseteollisuuden jättimaa Ranska kieltänyt jonkin ase-erä viennin ja millä perusteella.
Tiedot menevät vain viranomaiskäyttöön, joten yritysten, järjestöjen ja tiedotusvälineiden on vaikea saada tietoa maiden uusimmista linjauksista.
Asevientiä valvovat järjestöt ovatkin vaatineet että myös kielteiset päätökset pitäisi julkistaa. Myös Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen pääsihteeri Tuija Karanko katsoo, että järjestelmä voisi olla läpinäkyvämpi.
- Ymmärrän että mukana on liikesalaisuuksia, eikä kaikkea voi kertoa, mutta ainakin tuoteluokat voisi julkistaa, hän toteaa.
yle uutiset Kotimaa 22.4.2013 klo 15:50
Suomalaispatruuna on saanut mainetta sota-alueilla
Vuonna 2009 .338 Lapua Magnum -patruunoilla ammuttiin tarkka-ammuntapiireissä mainetta saaneet laukaukset, kun englantilainen sotilas ampui Afganistanissa kaksi Taliban-taistelijaa lähes kahden ja puolen kilometrin päästä.
Viime vuosien vientilupia tarkasteltaessa käy selväksi, että Suomen puolustusteollisuudella on vain harvoja menestystuotteita. Euromääräisesti merkittävin tuote on Patrian vuonna 2004 markkinoille tuoma AMV-ajoneuvo. Yhtiöllä on sopimukset noin 1 400 ajoneuvosta yhteensä seitsemän asiakkaan kanssa.
Kysytyimpiä tuotteita näyttävät kuitenkin olevan Suomessa kehitetty .338 Lapua Magnum -patruuna, ja sitä ampuva Sakon TRG-kivääri.
Patruunalla pystytään ampumaan yli tuhannen metrin päässä olevia kohteita. Etuna on se, että patruuna on tehokas, mutta kivääri voidaan tehdä kevyemmäksi kuin suurta .50 -kaliiperia käyttävät aseet. Kaliiperia on käytetty Irakin ja Afganistanin sodissa.
Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kertoo, että Lapua on toimittanut patruunoita mm. Isolle-Britannialle, joten laukaukset on voitu hyvinkin ampua Suomessa tehdyllä patruunalla. Patruunaa valmistetaan Suomen lisäksi mm. Sveitsissä ja USA:ssa.
Sako on myynyt TRG-kiväärin eri versioita yli 40 maahan. Tyypillisesti asiakkaat ovat armeijan tai poliisin erikoisjoukkoja. Asetta ostavat myös ammunnan harrastajat, erityisesti Yhdysvalloissa.
Keväällä ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kiinnitti huomiota Suomen asevientiin, kun kävi ilmi että Suomi oli antanut vuonna 2010 luvan tarkkuuskiväärien vientiin Bahrainiin. Amnesty on dokumentoinut keväältä 2012 tapauksia, joissa mielenosoittajia on ammuttu.