Saksa vs Neuvostoliitto, kumman voitto toisessa maailmansodassa olisi maailmalle parempi

TheRomanRuler

Kersantti
Eli nyt ei puhuta siitä miten hyvä tai huono akselivaltojen ideologia(t) olivat, vaan puhtaasti akselivallat (Kansallisosialismi, muut fasismin muodot ja Japanin fasisti vaikutteinen ideologia) vastaan Neuvostoliitto (Stalinismi ja muut kommunismin muodot) ja kumman voitto olisi parempi sodan jälkeiselle maailmalle.

Mikäli Saksa olis voittanut sodan, ei Kiinassakaan olis kommunistit päässyt valtaan, eikä Pohjois Koreatakaan olisi. Ympäri maailmaa olisi anti kommunistiset, eli länsimaat ja akselivallat, hävittäneet kommunismin. Kylmä sota olisi silti saattanut tulla, mutta sen sijaan että se taisteltaisiin kirjaimellisesti että kuvainnollisesti jumalattoman Neuvostoliiton ja Länsimaisen sivistyksen välillä, olisi se taisteltu länsimaisten ideologien välillä. Ja mikäli akselivallat olisivat voittaneet kylmän sodan, ei se olisi ollut maailman sivistykselle yhtä hirveää kuin Neuvostoliiton voitto. Ja ottakaa huomioon että ennen kylmää sotaa Neuvostoliitto oli paljon Akselivaltoja hirmuisempi maa joka muuttui erittäin huomattavasti parempaan sodan jälkeen. Mikäli Akselivallat olisivat muuttuneet samalla tavalla parempaan, olisi se siis huomattavasti sivistyneempi kuin Neuvostoliitto, joka parhaimmillaankin oli pahasti korruptoitunut. Parhaimmillaan taas Natsi-Saksa työllisti 8 miljoonaa työläistä, käänsi väestönkasvun nousuun ja Saksasta tuli Euroopan vahvin maa teknologisesti, sotilaallisesti ja industrialisesti.

Pitää muistaa myös että Akselivaltojen militarismi ei itsessään merkitsee sotien lisääntymistä. Hyvänä esimerkkinä on Preussi. Preussin armeijalla oli tiettyyn aikaan 5 miljoonan taalerin sotilasbudjetti rauhan aikana, ja Preussin armeija antoi sen lisäksi valtiolle 2 miljoonaa taaleria (eli valtionbudjetti 7 miljoonaa), sillä Preussi oli enemmänkin armeija joka omisti valtion kuin valtio jolla oli armeija. Ja kun kuninkaalla oli moinen armeija, ei hän sitä halunnut menettää sodassa, ja ei taistellut sotia. Ja Preussin armeija valtava maine yksinään esti Napoleonia hyökkäämästä Preussiin 5 vuoteen. Rautakansleri Bismarkin aikana taas Eurooppa koki pitkän rauhan aikakauden, Eurooppalaisten mittapuulla siis, ja Saksan valtio luotiin ensimmäistä kertaa (vaikkakin sodan ansiosta).
Kuten varmasti monet tietävätkin, armeija ei tarkoita sotaa, se on yksin valtion johdon päätettävissä. Ja muistetaan vielä että autoritäärinen Saksan Keisarikunta jossa erittäin konservatiivisilla Junkkereilla oli valta, piti samaan aikaan parempaa huolta kansalaisistaan kuin Demokraattien Britannia. Saksassa köyhimmilläkin oli terveysvakuutus ja eläke, toisin kuin Britanniassa, niinkuin eräs tuntematon Winston Churchill huomautti.

Ja muistetaan vielä se että Fasismin ja kommunismin takana on varsin jalo aate. Ensimmäisessä maailmansodassa sotilaat näkivät miten valtavat resurssit valtiot pystyivät keskittämään sotaan. Sodan kauhun kokeneet Hitlerit, Mussolinit ja monet muut ajattelivat että olisi parempi käyttää koko valtion keskittämät resurssit rakentamaan kouluja ja teitä. Siitä syntyi totalitarismi.
Ja kommunismin ja fasismin tärkeitä eroja on monia, esimerkiksi Fasismissa valtio ei hyväksynyt mitään yrityksiä elleivät ne tavalla tai toisella hyödyttäneet maata tai kansaa, mutta yritykset olivat yksityisomistuksessa, kun taas kommunismissa valtio omisti kaiken. Kapitalismissa valtio taas on kolmannella linjalla, jossa valtio koskee hyvin vähän yrityksiin. Suomi on oikeastaan tässä tapauksessa ollut perinteisesti fasistisempi kuin kapitalistinen, ja valtio on kontrolloinut yrityksiä paljon, mutta antanut niiden toimia pääasiassa yksityisomistuksessa.
Siinä missä kommunismissa haetaan työväen voittoa muista yhteistyöluokista, fasismissa pyritään hävittämään yhteistyöluokat, niinkuin monessa nykyajan demokratiassa - toisen maailmansodan aikaan olisi yhteiskuntaluokkien hävittäminen ollut mahdoton ajatus monelle sen ajan konservatiiville, joita oli etenkin Britanniassa.
Tärkeimpänä täytyy muistaa että fasismin eri muotojen välillä on erittäin isoja eroja joita ei sota-aikana näe, sama asia kommunismissa. Mikäli aika olisi antanut fasismin kasvaa, ken tietää millainen siitä olisi kehittynyt. Alku aikojen demokratia oli Roomassa ylimmän yhteiskuntaluokan johdossa, ja Kreikassa kaupungitkin kinastelivat keskenään. Monet ovat sanoneet ettei Stalinismi ja Neuvostoliitto ollut lähelläkään kommunismia, ja Kiinassa on nykypäivänä joku ihmeellinen kiinalainen kopio kommunismista joka onkin tosi asiassa eräänlainen kapitalismin vääristynyt muoto.

Lisäksi muistetaan että kommunismi ja fasismi voivat teoreettisesti olla kumpikin demokratioita, talous on aivan eri asia kuin hallitusmuoto, vaikka käytännössä Fasismi onkin autoritäärinen.



Lyhyesti: Saksa vs Neuvostoliitto, kumpi vie maailman parempaan tulevaisuuteen? Kummassakin lukuisia eri muotoja, kuten myös demokratiassa joka esimerkiksi Britanniassa on kuninkaan johtama, vaikkei monarkiassa mitään demokraattista olekkaan. Ja toki käytännön ja teorian ero on iso, joten pyritään pysymään käytännössä siinä missä mahdollista.
 
Top