Sijoituspaikka?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikoyan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikoyan

Ylipäällikkö
Kysymys palstan asiantuntijoille:

Mitä tapahtuu 90%:lle siitä reservistä, jolle koulutetaan harvinainen asejärjestelmä? Mikä mahdollisesti on näiden tyyppien sodanajan tehtävä?

Otetaan vaikka esimerkkinä Crotale, joita lienee Suomessa vain kourallinen ja tähän järjestelmään on koulutettu varmaan enemmän kuin kymmenkertainen määrä käyttäjiä reserviin. Mihin ne loput tyypit oikein sijoitetaan? Meneekö ne nyrkkipyykille huoltojoukkoihin, kuten ISIS-rekryt, vai kenties punaiset liivit päällä eläväksi harhautuspataljoonaksi ja miinanpolkijoiksi etulinjaan?
 
Kysymys palstan asiantuntijoille:

Mitä tapahtuu 90%:lle siitä reservistä, jolle koulutetaan harvinainen asejärjestelmä? Mikä mahdollisesti on näiden tyyppien sodanajan tehtävä?

Otetaan vaikka esimerkkinä Crotale, joita lienee Suomessa vain kourallinen ja tähän järjestelmään on koulutettu varmaan enemmän kuin kymmenkertainen määrä käyttäjiä reserviin. Mihin ne loput tyypit oikein sijoitetaan? Meneekö ne nyrkkipyykille huoltojoukkoihin, kuten ISIS-rekryt, vai kenties punaiset liivit päällä eläväksi harhautuspataljoonaksi ja miinanpolkijoiksi etulinjaan?

Ihan alkuun muistutan, että jokaista ajoneuvoa varten on ainakin kaksi miehistöä. Tällä saadaan pidettyä ne käytössä 24/7 jatkuvasti, kun voidaan työskennellä kahdessa vuorossa. Ja kun Crotalen tapauksessa on aika tekninen aselaji, niin odottaisiko PV että osa noista koulutetuista menetetään siviilitöihin, joten kaikki noista ei olisi muutenkaan käytettävissä.
 
Ihan alkuun muistutan, että jokaista ajoneuvoa varten on ainakin kaksi miehistöä. Tällä saadaan pidettyä ne käytössä 24/7 jatkuvasti, kun voidaan työskennellä kahdessa vuorossa. Ja kun Crotalen tapauksessa on aika tekninen aselaji, niin odottaisiko PV että osa noista koulutetuista menetetään siviilitöihin, joten kaikki noista ei olisi muutenkaan käytettävissä.

Vaihtomiehistö on erittäin hyvä juttu sellaiselle järjestelmälle jonka pitää toimia 24/7. Lisäksi vaikka Crotale koulutettua miestä voidaan käyttää tuliasematiedustelussa, jota myöskin tehdään kokoajan. Crotalen kohdalla voidaan elätellä jopa sellaista williä fantasiaa, että järjestelmiä saadaan hankittua harmaassa vaiheessa tai jopa sodan aikana ja sitten kyllä harmittaisi jos koulutettuja miehistöjä ei löydy.

Ilmavoimissa oli myös sellaisia harvinaisia tehtäviä joita ei koulutettu kaikista saapumiseristä joten en menisi sanomaan, että kaikkiin erityistehtäviin on kymmenkertainen määrä miehiä.
 
En kerro! :D

Omat järjestelmät "stenattiin" jokunen vuosi sitten...mutta ainahan sitä jotakin hommaa voidaan keksiä. Epäilen kyllä, että ulkomailta ei tarvitse tulla, mutta jos Suomessa olen (kuten aika usein olen eli suuren osan ajasta)... :D Ikää vaan on jo aika kivasti.
 
-- Crotalen kohdalla voidaan elätellä jopa sellaista williä fantasiaa, että järjestelmiä saadaan hankittua harmaassa vaiheessa tai jopa sodan aikana --

Kuulostaa juu enemmän fantasialta kuin miltään muulta. Kumpi eurooppalainen valtio niitä meille myy tai lahjoittaa, Kreikka vai Ranska? :rolleyes: Crotale lienee yksi vaikeimmin täydennettävistä asejärjestelmistämme.

Ei pitäisi irvailla vakavilla asioilla, mutta tuskin Kreikka ainakaan on ensimmäinen sympatian osoittaja. Ranskakin voi olla poliittisesti liian kaukana Suomesta. Lisäksi tulevat mahdolliset tekniset eroavaisuudet suomalaisiin järjestelmiin (IFF, radiot ym.), joskin niistä päästäneen yli kohtuullisessa ajassa. Arabimailla on jokunen järjestelmä, ja ne ovat tunnetusti persoja rahalle, mutta fyysinen etäisyys voi nousta ongelmaksi.

Jokin Leopard 2 on mielestäni helpompi täydennettävä, kun kolme muuta pohjoismaata ja useat EU-valtiot ja EU:n ulkopuoliset valtiot käyttävät ko. vaunua. Esim. Kanada ei ole kovin hirveän sotilaallisen uhan kohteena nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, vaikka eurooppalaiset tuntisivatkin itsensä uhatuksi.
 
Sitten jos alkaa loppumaan miehet, niin pikakoulutuksella uusia kehiin. Sitten kun ei ole enää miehiä ja jos on laitteita, niin silmät kiinni ja sinnepäin -taktiikalla eteenpäin.
 
Sitten jos alkaa loppumaan miehet, niin pikakoulutuksella uusia kehiin. Sitten kun ei ole enää miehiä ja jos on laitteita, niin silmät kiinni ja sinnepäin -taktiikalla eteenpäin.
Siinäpä se pulma on että laitteita on paljon vähemmän, kuin minkäverran niihin on koulutettu käyttäjiä. Veikkaisin että rintamalle lähetettäisiin miehistöä tuoreimmasta päästä.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten jos alkaa loppumaan miehet, niin pikakoulutuksella uusia kehiin. Sitten kun ei ole enää miehiä ja jos on laitteita, niin silmät kiinni ja sinnepäin -taktiikalla eteenpäin.

No tuossa ei kyllä ole järjen häivääkään. Teknisissä aselajeissa ne pikakoulutuksetkin tuppaa olemaan muutaman kuukauden pituisia.

Suomi ei tule yhtään sotaa häviämään sen takia, että meillä olisi ylimääräisä crotale reserviläisiä 120 ukkoa ja ylimääräisiä panssarimiehiä 500 kappaletta.

Noin esimerkin vuoksi jo aikoinaan talvisodassa tuli välillä tilanteita joissa ehjänä sotasaalliksi saadut panssarivaunut piti tuhota koska kukaan ei osannut niitä ajaa. Muitakin vastaavia tilanteita sattui - sodan loppupuolella Viipurissa tuli tilanne jossa kaupunkiin tuotuja it-konekivääreitä ei kukaan osannut käyttää.
 
Noin esimerkin vuoksi jo aikoinaan talvisodassa tuli välillä tilanteita joissa ehjänä sotasaalliksi saadut panssarivaunut piti tuhota koska kukaan ei osannut niitä ajaa. Muitakin vastaavia tilanteita sattui - sodan loppupuolella Viipurissa tuli tilanne jossa kaupunkiin tuotuja it-konekivääreitä ei kukaan osannut käyttää.

Tuollaisia tilanteita lähinnä tarkoitin.

Jos itse löytäisin tai saisin vaikkapa tarkkuuskiväärin, eikä kukaan osaa sen käyttöä minulle opettaa, niin koittaisin varmasti opetella itse tai ainakin ottaisin aseen mukaan.

Panssarihaupitsin kanssa itse ampumatoiminta voisi onnistua jopa yllättävän hyvin, vaikka minulla ei ole sellaiseen koulutusta, koska osaan kuitenkin käsitellä itse haupitsia, joka on samanlainen kuin vedettävä malli.

Hain tällä siis takaa sitä, että jos jotain kalustoa on, niin sitä tulee ainakin kokeilla hyödyntää, sen sijaan että sen jättäisi hyödyntämättä.
 
Muutama vuosi takaperin julkisuudessa oli juttua väitetystä Suomen kylmän sodan aikaisesta "Draken-optiosta."

http://lae.blogg.se/2011/april/den-hemliga-finska-draken-optionen.html

Neuvostoliiton uhatessa Suomea olisi arvioiden mukaan pyritty hankkimaan äkkiä Ruotsista lisää Drakeneita ilmavoimien vahvuuteen. Koulutettuja lentäjiä oli valmiina enemmän kuin MiG-21:ä ja Drakeneita.


"Sverige kunde också bistå Finland med flygplan. Parisfreden föreskrev att Finland endast fick ha 60 stridsflygplan. På 1970- och 1980-talen innebar det 36 jaktplan av typ Draken från Sverige samt 24 MiG-21 från Sovjet. Dock hade Finland betydligt mer piloter, trots att det är en dyr utbildning. Samtidigt fanns i Sverige ett stort antal Drakenplan som stod i hangarer med kvarvarande flygtid, eftersom introduktionen av Viggen innebar att antalet divisioner i flygvapnet minskade. Överskottet på piloter på ena sidan Bottenviken och av plan på den andra var ingen slump.

- Vi tänkte att i en krissituation kunde vi köpa fler Drakenplan. I en sådan står Sverige fortfarande som ett neutralt land och vi har så pass täta och goda förhållanden att vi kan få hjälp på det sättet. Jag har aldrig hört att det funnits papper på det. Men nog kommer jag ihåg att jag diskuterade detta med Bengt Gustafsson och kanske också med Lennart Ljung. Därför utbildade vi också fler piloter än vad vi hade användning för, bekräftar Jakko Valtanen."
 
Teknisissä aselajeissa ne pikakoulutuksetkin tuppaa olemaan muutaman kuukauden pituisia.

Suomi ei tule yhtään sotaa häviämään sen takia, että meillä olisi ylimääräisä crotale reserviläisiä 120 ukkoa ja ylimääräisiä panssarimiehiä 500 kappaletta.

Noin esimerkin vuoksi jo aikoinaan talvisodassa tuli välillä tilanteita joissa ehjänä sotasaalliksi saadut panssarivaunut piti tuhota koska kukaan ei osannut niitä ajaa. Muitakin vastaavia tilanteita sattui - sodan loppupuolella Viipurissa tuli tilanne jossa kaupunkiin tuotuja it-konekivääreitä ei kukaan osannut käyttää.

Jatkan nyt vielä vähän tästä aiheesta.

Asevelvollisuus mahdollistaa henkilöstöresurssien joustavan käytön.

Mitä tehtäisiin ylimääräisillä panssarimiehillä tai crotale-miehillä jos heille ei löydy ajoneuvoja/aseita? Oikeastaan ainoa järkevä käyttö olisi kevyt jalkaväki. On selvää, että laatu tulisi jäämään melko heikoksi mikäli palvelukseen saadut reserviläiset eivät saa lisäkoulutusta. Paljon helpompaa on kutsua riveihin esim. 30-35 vuotiata jalkaväkikoulutuksen saaneita miehiä ja muodostaa heistä pataljoona kuin ryhtyä kouluttamaan ja varustamaan vaikka 500 "ylimääräisestä" panssarimiehestä jalkaväkeä.

Tietysti yksi mahdollisuus on kouluttaa miehille kaksi tehtävää. Esimerkiksi briteissä tykkimiehet saavat oman alan koulutuksen lisäksi jalkaväkikoulutuksen ja jos tykistöä ei tarvita he voivat toimia jalkaväkenä. Lisäksi siitä on sellainenkin etu, että asemien lähipuolustus sujuu paremmin kun on koulutettu jalkaväen sotilas. Ikävä kyllä alle kuusi kuukautta kestävä miehistöpalvelus ei anna Suomessa tuollaiseen järjestelyyn mitään mahdollisuuksia. Jonkun verran reserviläisiä on koulutettu uusiin tehtäviin jos he ovat tarpeeksi lahjakkaita ja esim. asejärjestelmä poistuu. Laajamittaisempaa koulutusta uusiin hommiin reserviläisille annetaan vain maakuntajoukoissa.

Ilmavoimilla taas on ICCS ohjelma joka pyrkii parantamaan kaikkien ilmavoimien miesten ja naisten selviytymiskykyä sodassa. Ohjelmassa sitten koulutetaan taistelutaitoja, ensiapua, suojelua- ja sammutusta. Nykyaikainen taistelukenttä on sekava ja limittäinen. Rauhallisia takalinjan tehtäviä ei ole- henkilökohtaisia taistelutaitoja tulisi opettaa siis mielestäni enemmän kaikille joukoille. Sitä vihollisen erikoisjoukkosotilasta nyt ei vaan kiinnosta se, että sinä olet autosotamies, kokki tai viestihuoltomies.
 
Viimeksi muokattu:
Jos kriisi pitkittyy, pitää olla vaihtoväkeä. Ihan ilman isompia tappioitakin. Jos pidetään eräänä määreenä sitä 100 päivää ja lomalle - ajattelua, niin äkkiäkös kolme kuukautta on lusittu?

Ja tiedämmekö edes tarkkaan sitä, moniko intin käynyt on sijoitettu?
 
Muutama vuosi takaperin julkisuudessa oli juttua väitetystä Suomen kylmän sodan aikaisesta "Draken-optiosta."

http://lae.blogg.se/2011/april/den-hemliga-finska-draken-optionen.html

Neuvostoliiton uhatessa Suomea olisi arvioiden mukaan pyritty hankkimaan äkkiä Ruotsista lisää Drakeneita ilmavoimien vahvuuteen. Koulutettuja lentäjiä oli valmiina enemmän kuin MiG-21:ä ja Drakeneita.


"Sverige kunde också bistå Finland med flygplan. Parisfreden föreskrev att Finland endast fick ha 60 stridsflygplan. På 1970- och 1980-talen innebar det 36 jaktplan av typ Draken från Sverige samt 24 MiG-21 från Sovjet. Dock hade Finland betydligt mer piloter, trots att det är en dyr utbildning. Samtidigt fanns i Sverige ett stort antal Drakenplan som stod i hangarer med kvarvarande flygtid, eftersom introduktionen av Viggen innebar att antalet divisioner i flygvapnet minskade. Överskottet på piloter på ena sidan Bottenviken och av plan på den andra var ingen slump.

- Vi tänkte att i en krissituation kunde vi köpa fler Drakenplan. I en sådan står Sverige fortfarande som ett neutralt land och vi har så pass täta och goda förhållanden att vi kan få hjälp på det sättet. Jag har aldrig hört att det funnits papper på det. Men nog kommer jag ihåg att jag diskuterade detta med Bengt Gustafsson och kanske också med Lennart Ljung. Därför utbildade vi också fler piloter än vad vi hade användning för, bekräftar Jakko Valtanen."

Onko meillä reilusti koulutettuja Hornet-kuskeja, että saamme tiukan paikan tullen lisää Hornetteja USA.sta? Vaikka velaksi.
 
Onko meillä reilusti koulutettuja Hornet-kuskeja, että saamme tiukan paikan tullen lisää Hornetteja USA.sta? Vaikka velaksi.

En tiedä "reilusti", mutta jos tarkoitus on lentää jopa viisi taistelulentoa päivässä, niin eiköhän silloin lentäjiäkin ole ainakin kaksi per kone. Joten konetappioita pystyttäisiin paikkaamaan uusilla koneilla ainakin sillä periaatteella, että kahta menetettyä konetta kohti jää henkiin ainakin kaksi varalla ollutta lentäjää, jotka voisivat ottaa käyttöön sen uuden koneen. Ja kun koneista olisi kuitenkin joku jatkuvasti maissa huotojen yms. syiden takia, niin sieltäkin irtoaa henkilöresursseja joutavia koneita käyttämään.
 
Siinäpä se pulma on että laitteita on paljon vähemmän, kuin minkäverran niihin on koulutettu käyttäjiä. Veikkaisin että rintamalle lähetettäisiin miehistöä tuoreimmasta päästä.

Mehän emme voi tietää kuinka paljon miehiä oikeasti on käytettävissä johonkin. Se että jollekkin järjestelmälle on koulutettu vaikka 10 vuoden aikana kalustoon nähden nelinkertainen määrä käyttäjiä, ei tarkoita, että heitä olisi jäljellä tuo määrä.
Koulutetuista osa on hankkinut ammatin jonka takia eivät ole PV;n käytettävissä, tai heille löydetään tähdellisempää tekemistä.
Osa ei ole palveluskelpoisia terveydellisistä syistä ja osa on palveluskelvottomia sosiaalisista syistä.
Osa on poistunut maasta ja osa kuollut.

Kun tähän lisätään tosiasia, ettei kaikkia koulutettuja ole sijoitettu, voidaan arvella, ettei miehiä ehkä sittenkään ole liikaa. Todellista prosentia tuskin tietää kukaan, edes PV.
 
Onko meillä reilusti koulutettuja Hornet-kuskeja, että saamme tiukan paikan tullen lisää Hornetteja USA.sta? Vaikka velaksi.

En tiedä "reilusti", mutta jos tarkoitus on lentää jopa viisi taistelulentoa päivässä, niin eiköhän silloin lentäjiäkin ole ainakin kaksi per kone. Joten konetappioita pystyttäisiin paikkaamaan uusilla koneilla ainakin sillä periaatteella, että kahta menetettyä konetta kohti jää henkiin ainakin kaksi varalla ollutta lentäjää, jotka voisivat ottaa käyttöön sen uuden koneen. Ja kun koneista olisi kuitenkin joku jatkuvasti maissa huotojen yms. syiden takia, niin sieltäkin irtoaa henkilöresursseja joutavia koneita käyttämään.

Sellainen huomio, että suomalaisilla Horneteilla on käsittääkseni pidemmällä aikavälillä lennetty n. 9 000 (max. 10 000) tuntia vuoteen. Esim. tänä vuonna Hornet-kalustolle yritetään saada 8 900 lentotuntia (VM). Se tekee about vajaa 150 tuntia per kone per vuosi. Myös muissa lähteissä (Tekniikka & Talous) julkaistujen tietojen mukaan jokaisella Hornetilla pyritään lentämään 150 tuntia vuodessa.

Sitten voidaan miettiä, mikä on riittävä määrä lentotunteja. Muistelen nähneeni joskus lukuja 100 ja 120 lentotuntia vuodessa, mutta tämä on tosiaan pelkkä muistikuva. Joka tapauksessa mm. Suomen sotilas mainitsee 100 lentotuntia minimiksi, jolla koulutustaso säilyy. Tuon alle voidaan tuskin paljoakaan mennä.

Karkeasti voidaan siis arvioida, että lentäjiä olisi n. 1,5 per Hornet. Ihan hyvä luku, IMHO. Amfetamiinia poskeen, ja hei me lennetään!
 
Sellainen huomio, että suomalaisilla Horneteilla on käsittääkseni pidemmällä aikavälillä lennetty n. 9 000 (max. 10 000) tuntia vuoteen. Esim. tänä vuonna Hornet-kalustolle yritetään saada 8 900 lentotuntia (VM). Se tekee about vajaa 150 tuntia per kone per vuosi. Myös muissa lähteissä (Tekniikka & Talous) julkaistujen tietojen mukaan jokaisella Hornetilla pyritään lentämään 150 tuntia vuodessa.

Sitten voidaan miettiä, mikä on riittävä määrä lentotunteja. Muistelen nähneeni joskus lukuja 100 ja 120 lentotuntia vuodessa, mutta tämä on tosiaan pelkkä muistikuva. Joka tapauksessa mm. Suomen sotilas mainitsee 100 lentotuntia minimiksi, jolla koulutustaso säilyy. Tuon alle voidaan tuskin paljoakaan mennä.

Karkeasti voidaan siis arvioida, että lentäjiä olisi n. 1,5 per Hornet. Ihan hyvä luku, IMHO. Amfetamiinia poskeen, ja hei me lennetään!

Toivottavasti Hornet-lentäjämme identiteetti tai osoitetiedot/sen hetkinen oleskelupaikka on osattu salata/muuttaa, ettei ne ryssän spetznakit/erikoisjoukot pääse heidän kimppuunsa etukäteen. Tuosta on ollut jotain juttua, että heidän asuinosoitteitaan olisi tiedusteltu. Toivottavasti asiaan on reagoitu.
 
Toivottavasti Hornet-lentäjämme identiteetti tai osoitetiedot/sen hetkinen oleskelupaikka on osattu salata/muuttaa, ettei ne ryssän spetznakit/erikoisjoukot pääse heidän kimppuunsa etukäteen. Tuosta on ollut jotain juttua, että heidän asuinosoitteitaan olisi tiedusteltu. Toivottavasti asiaan on reagoitu.

Yksi tuttavani palveli ilmavoimissa hävittäjälentäjänä. 80-90-lukujen vaihteessa palveli Utissa Kuljetuslentolaivueessa. Kertoi että säännöllisen epäsäännöllisesti tukikohdan lähellä asuvien lentoupseerien kotiovea kävi kolkuttelemassa epämääräisen oloisia puolalaisia tms. itäblokin maan "taulukauppiaita". Kiersivät vain ja ainoastaan läpi nämä lentäjien kotiosoitteet. Normi käytäntö kuulemma oli että näistä käynneistä informoitiin hetimiten pääesikunnan valvontaosastoa ja supoa.
 
Käyhän se itänaapuri katsomassa ihan avoimesti ja laillisesti meidän harjoituksiammekin paikan päällä, joten sinänsä en ihmettele heidän kiinnostustaan kaikkeen PV:hen liittyvään. Ei PV silti ole mikään olematon laitos, sielläkin on paljon toimintoja, joista suomalaisetkaan eivät tiedä mitään.
 
Back
Top