Sodissamme palvelleet julkkikset

Hessu Hopo

Hessu Hopo

Alokas
Tämä on sellainen aihe, joka on sotahistoriaa mutta on myös kulttuurihistoriaa. Suomessa oli jotakuinkin jokainen kynnelle kykenevä ainakin jonkinlaisessa sotilaallisessa tehtävässä vuosien 1939-45 välillä. Haluaisinkin tietää juuri näistä isänmaata palvelleista näyttelijöistä, laulajista, taitelijoista, poliitikoista jne. sillä olen ohimennen kuullut useastakin sodassa palvelleesta julkkiksesta, mutta en tiedä että mitään kattavaa listaa olisi missään.

Tämä aihe vaatii hieman vanhemman populaarikulttuurin tuntemusta, toivon että harrastajia löytyy edes jonkin verran. En ole tekemässä mitään tutkimusta kuitenkaan, pelkkä keskustelu riittänee.

Hyvä olisi, jos löytyisi tietoa aselajista, sotilasarvosta, palveluspaikoista tai vaikka jokin anekdoottikin olisi hyvä. Ja kuvia tietysti, jos on saatavissa.

Aluksi vaikka eräs tunnettu tapaus:

2498_r500.jpg


Alikersantti Tauno Palo palvelemassa Helsingin ilmatorjunnassa.
 
Tom of Finland eli 4. luokan vapaudenristin ritari luutnantti Touko Laaksonen lienee merkittävin suomalainen maailmanlaajuisesti pop-kulttuurin vaikuttanut suuruus?

Touko-Laaksonen-army1.png
 
Viimeksi muokattu:
Olympialaisten kultamitalisteista kaatuivat Gunnar Höckert, hiihtäjä Kalle Jalkanen ja painija Lauri Koskela. Osallistuneita urheilijoita oli tietysti enemmän. Eivät vain nykyisin ole enää julkkiksia. Myös kuusi maailmanmestaria kaatui ja 400 muuta kansallisesti tunnettua urheilijaa.

Christopher Lee tuli 17-vuotiaana Suomeen vapaaehtoiseksi vuonna 1939. Häntä ei päästetty lähellekään linjoja ja pian hän palasi kotiin.

Kirjalilija Olavi Paavolainen tietysti, oli tiedotusupseerina ja selvisi hengissä.

paavolaisen.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Onhan niitäkin, jotka sota teki kuuluisaksi. Martti Jukola, Repe Helismaa, Esa Pakarinen ja Tapio Rautavaara enemmän tai vähemmän "löydettiin" joukko-osastoista rintamaradioihin juontajiksi. Siitä se heidän tiensä alkoi. Samoin Hannes Häyrinen, joka aluksi soti Ässä-rykmentissä.
 
Kyllä ja politiikassa heitä olikin jo paljon enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaveteraani
Aarne Saarinen, Ahti Karjalainen, Päiviö Hetemäki, Ele Alenius, Mauno Koivisto ja Väinö Leskinen olivat kaikki sodan käyneitä miehiä. Myös Urho Kekkonen oli sotaveteraani mutta Suomen sisällissodasta.

Lisäksi kaatunut sankari Jorma Gallen-Kallela

Lisää sodassa kaikkensa antaneita:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_toisessa_maailmansodassa_kaatuneet

Lisäksi tietty täytyy muistaa runoilija Yrjö Jylhä, (BTW, kyl yrjöt osaa)
 
Brittinäyttelijä Cristopher Lee oli ollut ulkomaalaisena vapaaehtoisena talvisodassa, muttei kuitenkaan päässyt taisteluihin.
http://www.dailymail.co.uk/news/art...is-witnessed-public-execution-guillotine.html (...tyypillistä Daily Mail -otsikointia...)
With conflict looming, the 17-year-old Lee returned to London, where he worked as a clerk. When war broke out, he wanted to do his bit. Too young to enlist in the British Armed Forces, Lee and a group of friends volunteered to fight in the Finnish campaign against the Soviets in the Winter War of 1939.

‘We had heard that there was a war going on in Finland against Soviets,’ Lee recalled. ‘We went there with a group of friends and said we wanted to help.

‘We could shoot pretty well but couldn’t ski. We were thanked for our help, and didn’t of course get anywhere close to the lines. But that was a good thing. Otherwise I wouldn’t probably be here!’
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama mies oli muuten myös myöhemmin brittien SAS:ssa
 
Rokan Antti alias Reino Tolvanen oli ilmavoimien vänrikki. Lensi Blenheim-pommarien tähystäjänä sotalentoja.

rokka.jpg


Mikko Niskasen Sissit-leffan pääroolin vetäissyt Matti Oravisto palveli muistaakseni myös ilmavoimissa lentoupseerina.

oravisto.jpg
 
Oho, Tom of Finland mainittiin heti ensimmäisenä :D

Jatketaan..

Useastakin elokuvasta tuttu Joel Rinne palvelee kersanttina tässä kuvassa:

80461_r500.jpg





Alikersantti Tapio Rautavaaran mestaruusheittoa Karhumäessä mainostetaan tässä SA-kuvassa:

121758_r500.jpg


Rautavaaran kerrotaan ottaneen myöhemmin aika paljon etäisyyttä sota-aikaan. Tapsa sanoi mieluummin että hän oli ollut ambulanssikuski, mutta hän oli todellisuudessa ollut konepistoolimies etulinjassa. Tapsan sotilaallisia muuveja, 'lyhyitä syöksyjä' päätyi myös elokuvaan Villi Pohjola (1955), jossa niitä voi ihailla.
 
Hessu Hopo kirjoitti:
Rautavaaran kerrotaan ottaneen myöhemmin aika paljon etäisyyttä sota-aikaan. Tapsa sanoi mieluummin että hän oli ollut ambulanssikuski, mutta hän oli todellisuudessa ollut konepistoolimies etulinjassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rautavaara kertoi muistelmateoksessaan heidän komppaniansa parhaan sotilaan etunimen olleen Vinski. Rautavaara oli unohtanut hänen koko nimensä. Vinski oli ilmiömäisen nopea ja tarkka. Hänen tuurinsa loppui aikanaan. Rautavaara hämmästeli sitä, että hänen päästään olivat monet asiat pyyhkiytyneet ihan kuin psyyke olisi suojellut mieltä unohtamalla.

Rautavaaran vaimo kertoi, että Tapsalla oli sodasta alkuun painajaisia ja yksi niistä toistui. Hän huusi unessa: "Nieminen! Varo!" Sitten Tapsa kuulemma heräsi ja itki. Mutta kun vaimo kysyi, kuka se Nieminen oli, Tapsa ei tiennyt, ei muistanut.

Myöhemmin Rautavaara tapasi sotakaverinsa ja kysyi, osasiko tämä kertoa, mikä oli Vinskin sukunimi. Kaveri vastasi: "Nieminen."
 
Mauno Koivisto.jpg

Description
Mauno Koivisto (born November 25, 1923) was the ninth President of Finland from 1982 to 1994. He also served as Prime Minister 1968–1970 and 1979–1982. In 1939 When the Winter War started, he was at the age of 16 and joined the a homefront firefighting unit and later during the Continuation War, Koivisto served in the Infantry Detachment Törni, led by the famous Lauri Törni, which was a reconnaissance detachment operating behind the enemy lines and open to selected volunteers only. During the war he received the Order of the Cross of Liberty (2nd class) and was promoted to the rank of Alikersantti (Finnish rank equal to corporal). He later referred to his experiences during the war by stating "When you have taken part in a game in which your own life is at stake, all other games are small after that experience".

WW2color
 
Artekin yksi perustajista ja markkinointimies, joka teki Alvar Aallon tunnetuksi ennen sotia, kaatui Gunnarsholmin saaressa Hangon rintamalla syyskuussa 1941. Nelikymppinen Nils-Gustav Hahl ei ollut sijoitettu, mutta hän meni vapaaehtoisena kyllästyttyään riitelemään Maire Gullichsenin kanssa palkasta ym. Mesenaatilla oli rahaa kuin rosvopäälliköllä, mutta Hahl taisteli liki ilmaiseksi hänen miehensä huonekalut Euroopan markkinoille. Teki pyöreitä päiviä.

Hänen viimeinen kirjeensä on säästynyt. Hän kirjoitti Gullichsenille ja antoi ohjeita yhtiön asioihin. Kertoi kirjoittavansa myrskylyhdyn valossa ja että heille jaetaan tuliannoksia, kypäriä ja kåsikranaatteja. "Joku sotilaallinen toimeliaisuus on alkamassa."

Eversti Snellman epäili venäläisten aikeita motissa ja suoritti väkivaltaisia tiedusteluja. Gunnarsholmissa kokonainen joukkue suurimmaksi osaksi tuhoutui rantaan ja irtautumishämminkiin. Eloonjääneet miehet tekivät soutuveneistä ketjun ja yksi moottorivene veti. Venäläiset hoksasivat ja ryntäsivät kalliolle asemiin. Moottoriveneessä ollut kapteeni päätti pelastaa oman perseensä ja katkaisi köyden jättäen miehet lillimään ristituleen.

Pari ruumista kuulemma ajautui Bromarvin lohkolle myöhemmin. Kapteeni muuten tunnistettiin sodan jälkeen kylillä ja hänet piestiin pahanpäiväisesti.
 
Kansallisteatterin näyttelijä Rauli Tuomi, joka tuli tunnetuksi Aleksis Kivenä elokuvassa "Minä elän" meni varuspalveluksesta talvisotaan. Hän ehti olla viimeisen kuukauden Taipaleessa (huh!). Jatkosodassa hän oli sissipataljoonassa aliupseerina jo joukkueenjohtajana, kunnes lähetettiin marraskuussa upseerikurssille. Tammikuussa hän jäi pillastuneen hevosen ruhjomaksi ja kärsi pitkään vatsaongelmista. Lokakuussa hän haavoittui pahasti Jolmajärvellä, kolme kuukautta sotasairaalaa. Hänet järjestettiin Karhumäen sotateatteriin. Rintamakiertueella ryhmä joutui keskitykseen elokuussa 1943. Kuusi sai sirpaleista, vakavimmin Tuomi. Loppusota meni Helsingin komendantintoimistossa.

Rauli Tuomi teki itsemurhan vuonna 1949.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Top