Some kokemukset, tunteita ja Venäjä

neme

Kapteeni
Minusta tämä tuntuu nyt oikealta avaukselta, koska poliittinen tilanne on mitä on ja minä olen hyvin yllättynyt somen ajantasaisista sävyistä. Venäjän selvästi uhkaava sävy sai minut ajattelemaan suomalaisten pelkäävän ja keksivän liukuhihnalta selityksiä kuukautisista kärsivästä kansasta jota tulee ymmärtää, jotta saisi syyn laittaa pään pensaaseen, kuten suomalaisilla usein on tapana silloin kun itsestä on kyse. Sen sijaan neuvoja piisaa kyllä muille valtioille kilometreistä riippumatta. Kyse siis keskusteluketjuista Venäjän uhan ympärillä.

Mutta ei.

Yllätyin todella tyynen asiapitoisten kommenttien määrästä ystäväpiirissäni. Ei selittelyjä. Ei mielipiteitä, raivoamista tai haukkumista. Someen ilmoitettiin kaikenlaista mm. "Tykkimies valmis rajalle mars!". Erilaisia sotalauluja youtubesta, jotka eivät jättäneet spekkuloinnille kauraa ja ei muita selittelyjä. "Kun tulee aika", jne kuin lapsia oltaisiin tarhaan viemässä aamulla.... Mutta toisaalta. Tunnenhan minä ystäväni. Siellä on vähemmän velliperseitä ja monilla on puolustettavaa, kuten perhe. Me tarvitsemme syyn. Venäjän vallan alle ei näyttäisi olevan halukkuutta ja sitä ei moni aurinkokuningas välttämättä tarkemmin ajattele.

Oli niitä lässyttäjiä, tuomitsijoita ja "halveksijoitakin", jotka keskittyi rauhaan rakkauteen sekä ymmärtämiseen. Ne on olleet selvästi joko uskonnollisia tai yhteiskunnasta irtaantuneita, jotka eivät tunne syytä uhrautua Suomen takia. Ymmärrän myöskin heitä. Suomeen tuntuu kasvavan itsekeskeinen moraalieliitti, joka haistattaa puolelle kansaa paskat kaikessa itsekeskeisyydessään. Kyllä, olen erittäin kaupallisesti ajatteleva, mutta hiukan vasemmalla. Minä ajattelen heikoimman lenkin olevan tärkeysjärjestyksessä korkealla ja siksi minut voi oikeasti nähdä ruokkimassa kulkukoiria tai tarjoamassa kodittomalle hampurilaista. Minä ajattelen kokonaisrakenteita, moottoria toiminnalle ja tähän ikään mennessä olen koittanut ymmärtää ihmistä.

Suomalaiset ovat hyvin riitainen, kusipäinen kansa ja siitä ei liene erimielisyyttä. 90% pitäisi potkaista edes kerran naamaan.

Itselläni on 2 vaatimusta Venäjä-sotaan osallistumiseen. Haluan tarkkuuskiväärin. Se on ehto. Haluan, että sillä voi ampua myös pimeässä. Minä vaadin asiallisen työkalun itselleni ja pidän erittäin todennäköisenä, että kustannustehokkuuteni on erittäin hyvä. Olen läpikäynyt tämän asian Venäjän uhan takia itseni kanssa. En vieläkään osaa selittää syytä miksi tulisin Suomeen jos Venäjä hyökkää, koska sehän on typerää. Mutta minun mukanani tulee vieläpä ei-suomalaisia ja meitä yhdistää paitsi ystävyys, myöskin viha venäläisiä kohtaan. En pelkää kuolemaa. Toisaalta minua ärsyttää ne miespuoliset ämmät, jotka luimuilevat kansalaisvastuuta sekä ne naispuoliset ämmät, jotka tuomitsevat ja keräävät hedelmät hinnan maksajien ruumiiden päällä. Minä todella toivon, että kansalaisvelvollisuutta täytetään kiväärin piipulla. Minä todella toivon, että jos yhteistä mantua puolustetaan (minun tapauksessani teidän mantua), halventajat karkoitetaan maasta ennen tai jälkeen ellei ammuta. Kyllä minulle ja tiedän että monelle muullekkin on tärkeää, että näille yhteiskunnan paskakikkareille voi edes oman hengen uhrauksen lomassa suoda niille kuuluva rooli sellaisena kuin se on. Jos kotikentällä on vihollinen, se pitää tunnustaa viholliseksi.

Minä puhun nyt asiaa. Avataan keskustelua nyt siltä pohjalta, että se venäläinen tulee sen rajan yli.
 
Katsotaas ...
Tartossa 14.10.1920 sovittiin jotain ...
30.11.1939 ryssä tapansa mukaan rikkoi sopimuksen ...
.. ja uudestaan 22.6.1941
13% laillisesta Suomen alueesta on tälläkin hetkellä ryssän miehittämänä

Mulla on Suomen lippu valmiina, jotta voin nostaa sen Suomen kaupunkeihin kuuluvan, Viipurin, kaupungintalon katolle liehumaan.
Tarton sopimuksen mukaisten rajalinjojen palautus alkaa välittömästi ryssän ylitettyä nykyisen rajalinjan ase kädessä. Ja se tulee vielä tapahtumaan. Muistakaa, ryssään ei ole luottamista, sen on historia jo karvaasti meille opettanut. Sopimuksia ei kunnioiteta, eikä niistä pidetä kiinni. Selkäänpuukottajia koko sakki. Leninistä putleriin. :mad:
 
Mitä tulee kysymykseen Putin-trolleista ja ryssän nuolijoista somessa, niin olen puhdistanut kaverilistaa sen mukaan miten periaatteellisissa kysymyksissä tuodaan eriävä mielipide esiin. Olen valmis olemaan jossain asioissa erimieltä, mutta on myös asioita, joiden osalta on nollatoleranssi. En halua olla minkäänlaisissa tekemisissä venäläismielisten kanssa.
 
Veikkaan Neme että ei tarvitse tulla Suomeen sotimaan, jos/kun esität tuollaisia vaatimuksia.
En ollenkaan väitä sinua huonoksi ampujaksi, tai osaamattomaksi tarkka-ampujaksi, mutta uskotko että saat tarkkuuskiväärin?
Miksi saisit? Olitko varusmies aikana tarkka-ampuja, tai reservissä hankittua harrastusta asiaan?

Puolustusvoimilla ei ole mitään mahdollisuutta kerätä, tai kuunnella tälläisiä toivomuksia. Sinut sijoitetaan mihin ikinä sijoitetaankaan, mutta jos sijoitukseensa haluaa vaikuttaa, on se tehtävä rauhanaikana.
 
Veikkaan Neme että ei tarvitse tulla Suomeen sotimaan, jos/kun esität tuollaisia vaatimuksia.
En ollenkaan väitä sinua huonoksi ampujaksi, tai osaamattomaksi tarkka-ampujaksi, mutta uskotko että saat tarkkuuskiväärin?
Miksi saisit? Olitko varusmies aikana tarkka-ampuja, tai reservissä hankittua harrastusta asiaan?

Puolustusvoimilla ei ole mitään mahdollisuutta kerätä, tai kuunnella tälläisiä toivomuksia. Sinut sijoitetaan mihin ikinä sijoitetaankaan, mutta jos sijoitukseensa haluaa vaikuttaa, on se tehtävä rauhanaikana.
Ymmärrän, mutta voin myös tuoda oman aseen jos saan sen mitä haluan tilattua ja maksettua itse edes. Se on jokatapauksessa ehto. Suomi on laiminlyönyt työkalut, mutta vaatii kansalaisiltaan hengen uhrausta sen ämmä- ja vauva osaston suojelemiseksi. Muuten en tule. Piste. Jos ei sen vertaa ole kunniotusta minun henkeäni kohtaan muiden puolesta, niin samalla vitutuksella voisin mennä venäjän puolellekkin.
 
Nyt on pakko kysyä, että kun saavut PERK;iin aseesi kanssa, mitä ajattelit tehdä jos komppanian päällikkö toteaa "ei käy"?
 
Nyt on pakko kysyä, että kun saavut PERK;iin aseesi kanssa, mitä ajattelit tehdä jos komppanian päällikkö toteaa "ei käy"?
Kyllä se on pakko selvittää etukäteen ettei joudu kenttäoikeuteen asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. En minä sentään tyhmä ole.
 
Veikkaan Neme että ei tarvitse tulla Suomeen sotimaan, jos/kun esität tuollaisia vaatimuksia.
Azov Finland ja kaikki "nemet" ovat tervetulleita. Ja eiköhän täältä aina yksi "järeä" hirvikivääri, jossa Thermal Sight, löydy myös ulkomaanavuille.

ps. LKP:ssä, koskien asevarustusta, mulla on ns. omat eväät mukana. :cool:

Joten siitäkin "vapautuu" yksi "varattu" RK62 hyökkäyskivääri, Azov Finlandin käyttöön. :)
 
Olen nöyrästi sitä mieltä että ennen vieraan vallan torjumista meidän pitää kasvaa omanlaisena kansana jollaisena olemme aina olleet, ja kaataa valta.
¨
Huomasin tämän useiden yt-neuvotteluien ja luottamusmieshommien jälkeen. Nimittäin ensin alkoi 2008 lama joka ei vain sattunut tapahtumaan, vaan oli rikollisen toiminnan seuraus wall streetillä. Islanti joka keskiössä näytti kuinka selvitään..
Jonkinajan päästä aloin huomaamaan, että yhä useampi ylempi toimihenkilö, toimiston kukkavastaava ja kopioiva alkoivat tekemään sellaisia esimies tai johtosopimuksia jossa könttä palkka, ei Tessiä. Ei mitään. Työlaki jotenkuten.
Löytyi jos joku yksikönpäällikkö tai tiiminvetäjä joka sellaisen teki. Liitot kirosivat että ei saisi sellaista tehdä..17-yt:t käynyt siihen menessä.Näistä edellä mainituista ei kukaan ollut koskaan yt:n kohteena. Heidän määrä kasvoi vuodesta 2008 kokoajan ja kaikkialla. Jos jonkinlaista Manageria löytyy nyt..
Alan ymmärtämään hallitusneuvottelujen alla. Yhteiskuntasopimus tulee liittojen kautta. He joustavat. Sen lisäksi leikkaukset kohdistuvat vain palkollisiin tai sitä heikommassa asemassa oleviin.Stub saa sisäkön itäsuomesta edelleen,mutta nyt täytyy maksaa vähemmän. Jossainvaiheessa tuo vaikuttaa myös maanpuolustustahtoon.
 
Juu. Ja hyvälle kiväärille on ottajia......:rolleyes:
Jännää että joillain suomalaisilla on mielestään varaa valita heitä puolustamaan tulevat :D Ei taida olla teillä kahdella realismi ihan hyppysissä. Minun kivääriä ei kyllä oteta jos valtio ei sitä minulle pysty kustantamaan. Mielestäni erinomaisen vähän vaadittu, että on parin tonnin työkalu henkensä pitimiksi. Nähdäkseni tarkkuuskiväärien maahan toimitus lienee niitä helpoimpia asioita järjestellä.
 
Azov Finland ja kaikki "nemet" ovat tervetulleita. Ja eiköhän täältä aina yksi "järeä" hirvikivääri, jossa Thermal Sight, löydy myös ulkomaanavuille.

ps. LKP:ssä, koskien asevarustusta, mulla on ns. omat eväät mukana. :cool:

Joten siitäkin "vapautuu" yksi "varattu" RK62 hyökkäyskivääri, Azov Finlandin käyttöön. :)
Hienoa :) Azov Finlandiin on jo ilmoittautunut 2 ystävääni jos Venäjä tulee rajan yli vaikkei asiaa edes tullut mieleen kysyäkkään kun päivän politiikkaa puitiin ja ainakin toinen haluaa tuoda "omia eväitä" mukana. Puolalaiset ovat ihmeellistä kansaa :) Menin ihan sanattomaksi.
 
Hiukan kuitenkin suosittelen varautumaan pettymykseen perustaessanne Azov Finlandiaa. Valtio valta tuskin on halukas saamaan yksityisarmejaa jonka asettelee ehtoja toiminnalleen.
Äläkä ymmärrä väärin, ei mulla ole mitään sitä vastaan, että maailmalta tulee ihmisiä auttamaan meitä, päinvastoin. Epäilen kuitenkin, että PV ei paljon välitä tuollaisista ehdoista joita esität. Tämä taas tarkoittaa sitä, että saat jäädä kotiin.
 
Hiukan kuitenkin suosittelen varautumaan pettymykseen perustaessanne Azov Finlandiaa. Valtio valta tuskin on halukas saamaan yksityisarmejaa jonka asettelee ehtoja toiminnalleen.
Äläkä ymmärrä väärin, ei mulla ole mitään sitä vastaan, että maailmalta tulee ihmisiä auttamaan meitä, päinvastoin. Epäilen kuitenkin, että PV ei paljon välitä tuollaisista ehdoista joita esität. Tämä taas tarkoittaa sitä, että saat jäädä kotiin.

Suomessa tilanne tuskin on vastaava mitä Ukrainassa on eli tarvetta vapaaehtoispataljoonille ei ole johtuen siitä syystä, että PV (toivottavasti) on tehtäviensä tasalla ja kykenee vastaamaan Suomen puolustamisesta.

Ukrainassa tilanne mahdollisti (ja mahdollistaa) nämä yksityisarmeijat - niille on rahoittajansa (oligarkit) ja lisäksi maassa vallitsi keväällä 2014 poliittinen ja sotilaallinen kaaos, josta seuraa myös se, että on tilaa erilaisille operoijille. Eikä Ukrainan hallinnolla ollut varaa kieltäytyä avusta, sen verran heikko asevoimien ja turvallisuuskoneiston tila oli - itse asiassa etenkin alkuvaiheissa vapaaehtoispataljoonien merkitys oli huomattava. Vaikea uskoa, että vastaavaa tapahtuisi Suomessa - tai jos tapahtuu niin tuolloin moni asia on mennyt pieleen ennen sitä, enkä tiedä olisiko sellainen Suomi puolustamisen arvoinen.

vlad.
 
Taitaapa olla niin, että tässä nyt ei todellakaan keskustele ihmiset, jotka päätöksiä tekevät. Jos ehtoni on saada tarkkuuskivääri sotaan tullessani täysin vapaaehtoisena mukaan ja se evätään, niin tokihan minä jään kotiin seuraamaan telkkarista tapahtumia. Minä nimittäin en lähde sotaan ilman sellaista asetta, jolla uskon palvelevani parhaiten tehtävääni. Sen sijaan olen täysin eri mieltä siitä, että kelpaako jokainen kynnelle kykenevä tositilanteessa Suomen armeijaan ja sen tueksi. Suomella ei ole liittolaisia. Sen täytyy turvata epäsuoraan tukeen ammuksista polttoaineeseen, lääkkeisiin sekä ruokaan ja palkkasotureihin ym koska tuskin yksikään valtio lähettää nimissään sotilaita Suomeen apuun varsinaisiin taisteluihin. 900 000 lähti kirje, mutta moniko saadaan kentälle tositilanteessa maavoimaksi varsinaisiin ammuntatehtäviin? Jos minulle sanotaan kerran ei, kun tarjoudun sotaan, niin se on sitten siinä myös tulevaisuudessa. Eihän toki sota yhtä miestä kaipaa mutta ylimielinen linja jättäisi muitakin pois ja aina on vähempi piippua Suomea puolustamassa.

Huvittava ajatus muuten teiltä :D Etteikö muka Suomen armeija ottaisi ilolla vastaan ulkomaisista taistelijoista koottua pataljoonaa :D Kumma logiikka teillä? Tuskin saadaan loogisia perusteluitakaan.
 
Vastaan siltä varalta Nemelle, että katselee sivustoa vieraana. Ei tarvitse vastata.
PV voi ottaa ilolla vastaan ulkomailta saapuvia vapaaehtoisia ja perustaa heistä vaikka pataljoonnan, mutta ne eivät varmasti toimi periaatteella "mä haluan ja mun ehdot on..."
Mitkään asevoimat eivät toimi sillä tavoin. Syy on perusteltu, jos tuolle linjalle lähdetään, ollaan nopeasti äänestämässä kuka tekee mitäkin ja millä porukalla lähdetään taisteluun.

Näin vapaaehtoisessa palokunnassa toimivana muistutan siitä vitsinä heitetystä, mutta usein niin totta olevasta lauseesta, "liittyminen on vapaaehtoista, muu vapaaehtoista pakkoa".
 
Vaikka vladin toteamukset varmaan ovat naulan kantaan, niin jos Suomeen perustettaisiin tuollainen yksityisarmeija ihan ajatusleikkinä, niin ei hitossa mitään "Azov Finlandia". Asovanmeri on kaukana! Valitaanko nimi perustamispaikan mukaan, esim. Turkkuses "Aurajoen vapaaehtoispataljoona", täällä pikkukunta Lemillä esim. "Lahnajärven vapaakomppania" jne.

Vai otetaanko suoraan tavoitteen mukaan nimi kuten Donbass-pataljoonalla? Eli meidän tapauksessa joku Laatokan Pataljoona tai Äänisen 712. Kuninkaallinen ratsuväkiplutoona.
 
Kuvitteellinen tilanne perustamispaikalla:

"herra majuri, ylikersantti Miklos Nemeth ilmoittautuu palvelukseen. Ehtoni ovat seuraavat: minulla on oma kivääri, josta olen maksanut 2500 euroa. Ballistiikkakortti on ohjesäännönmukaisesti vasemmassa rintataskussani, patruunoita minulla on 1000 kappaletta repussa. Vaadin saada käyttää kivääriäni tai muuten en ala. Lisäksi vaadin, että juuri minun kohdallani sovelletaan työehtosopimusten mukaisia työaikasäännöksiä. En syö sianlihaa enkä makkaraa ja kesällä en suostu käyttämään kumikenkiä, koska ne ovat rumia ja niissä tulee hiki. Lisäksi vaimoni käski minun soittaa joka ilta klo 1800 ja sitä varten minun on pidettävä toimivaa puhelinta mukanani."

Hiukka veikkaan, että henkilölle tehtäviä löytyy, mutta kaikki ehdot eivät täyty.
 
No amerikassa massachussetsin militia joukoissa kannustettiin ihmisiä omistamaan kiväärejä, ei siellä ollut muskettien käyttöpakkoa. Siirtomaa-ajasta oli kyse.

True story.;)
 
Vaikka vladin toteamukset varmaan ovat naulan kantaan, niin jos Suomeen perustettaisiin tuollainen yksityisarmeija ihan ajatusleikkinä, niin ei hitossa mitään "Azov Finlandia". Asovanmeri on kaukana! Valitaanko nimi perustamispaikan mukaan, esim. Turkkuses "Aurajoen vapaaehtoispataljoona", täällä pikkukunta Lemillä esim. "Lahnajärven vapaakomppania" jne.

Lähdetään siitä, että jokainen porukka päättää oman nimensä tapojensa tai perinteidensä mukaan!


Mestari on meille suosiollinen!
July 14, 2014
Maanantai 14.7.2014 jää historiaan ensimmäisenä päivänä, jolloin Turun Hengentieteen Seura järjesti reipashenkisen Pekka-pyöräilyn Turusta Naantaliin ja takaisin. Sotilaskuntoa kohottavaan pyhiinvaellukseen osallistui viisi riuskaa nuorta arjalaista miestä, joista kaksi myös vihittiin seuraan Mestari Siitoinin haudalla.



Sää oli mitä parhain. Aurinko paistoi, eikä sadepisaraakaan pudonnut seuran jäsenten niskaan. Osasimme päätellä jo edellispäivien enteistä, että Mestari tuli olemaan meille suosiollinen: superkuu, Saksan jalkopallomaailmanmestaruus ja edellisillan mahtava ukkosmyrsky Turussa olivat tästä selviä merkkejä.

Matkalaiset tapasivat Mikaelin kirkon edessä, mistä pyörät suuntasivat kohti Manhattanin ruokakauppaa ja Alkoa. Eväät ja pyhiinvaellusjuomat repuissa matka jatkui iloisin mielin kohti Naantalia. Yhteislauluna auringonpaisteessa raikasivat saksalaiset marssilaulut, vanhat kasarihitit kuin Nauravat Natsit-klassikotkin. Tunnelma oli mahtava. Satunnaisesti joillekin vastaantulleille hailattiin ja satunnaisesti vastaantulijat vastasivat samalla lailla takaisin. Taukoja menomatkalla oli vain yksi. Sen aikana hoidettiin nestetasapainoa, syötiin kolmioleipiä ja eräs ryhmämme jäsen paneskeli rypsipellossa aatteellemme myötämielisen naisen kanssa.



Naantalissa pysähdyimme ensimmäiseksi sotilasmuistomerkille. Henget ovat seuran jäsenille spiritismipelin välityksellä kertoneet, että muistomerkki on tietyllä tavalla kunnianosoitus myös Mestari Siitoinille. Tämän jälkeen vuorossa oli Naantalin torilla Kai M. Aallon pitämän legendaarisen palopuheen muistohetki. Punkkareiden munanheittopaikka paikannettiin. Tämän jälkeen kaksipyöräiset kaartoivatkin jo Krappulan eteen, missä paikan historiasta puhuttiin pitkään. Siitoinin keskustan sukuhaudan katsomisen jälkeen sora rapisi pyörien alla jälleen ja Hakapellon hautausmaa alkoi häämöttää. Olimme saapumassa Mestarin viimeisimmän inkarnaation leposijalle.



Tunnelma oli juhlallinen. Mestarin kunniaksi nostettiin Koskenkorva-pulloa, josta hänelle kaadettiin itseoikeutetusti ensimmäinen loraus. Lucifer, Saatana ja Kristus kutsuttiin paikalle todistamaan juhlallista hetkeä. Rituaalikelloa soitettiin. Mestarin henki kosketti kaikkien sydäntä. Seuran uudet jäsenet kertoivat omasta vapaasta tahdostaan haluavansa liittyä arvostettuun seuraan. He myös omasta vapaasta tahdostaan, pienenä kosmisena silmäniskuna eräälle saarnamiehelle, halusivat jäsensertifikaattinsa sinetöidyksi omalla verellään. Tämä tapahtui. Auringonvalo kimalteli Luciferin kunniaa sormenpäistä pudonneissa punaisissa tipoissa, jotka seuran pyhän kolminaisuuden sinetillä painettiin uusien jäsenten sertifikaatteihin kaikkien henkivaltojen asiaa todistaessa. Myös erään paikalle pääsemättömän uuden jäsenen sertifikaatti siunattiin Mestarin haudalla. Tämän jälkeen seuran jäsenet pitivät omat pienet spontaanit puheensa, Koskenkorvaa juotiin Mestarin kunniaksi ja seremonia suljettiin. Osa viinasta jätettiin Mestarille seuran muistokortin ohessa.









Paluumatkalla Raisioon saavuttuamme menimme juhlalounaalle. Olimme suuren ravintolan ainoat asiakkaat, sillä henkivallat olivat järjestäneet meille yksityistilaisuuden. Pyhän juhlalounaamme ohessa teimme puhelun pyöräilyretkemme suojelijalle, seuramme kunniajäsenelle, Komentaja Kai M. Aallolle. Hän puhui kaikkien retkeen osallistujien kanssa ja valoi meihin lisää seuramme voitokasta ja ylivertaista henkeä. Tämä teki kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen.

Saimme retkemme loppusuoralla myös selvän merkin Komentaja Aallon henkisistä voimista. Erään seuramme uuden jäsenen kanssa puhuessaan Aalto oli merkitsevästi kysynyt, ”onko mukana naisia?” Valitettavasti näin ei tällä kertaa ollut. Pian tämän jälkeen pyöräillessämme kohti Turun keskustaa huusi eräs vanhempi mies Turun Hengentieteen Seuran Lucifer-Jugendin lähestyessä: ”ei yhtään akkaa mukana!” Tämä oli selvästi Komentaja Aallon ääni, osoituksena hänen saavuttamastaan korkeasta henkisen mestaruuden tilasta. Me kaikki nauroimme ja tiesimme, kenen lähettämän viestin kuulimme.

Kun seurueen tiet erkanivat Turun keskustaa lähestyttäessä omille suunnilleen, oli matkaa taittunut yli 40 kilometriä. Pyhiinvaellus oli ollut täydellinen. Henkivallat olivat täyttäneet kaikkien retkeen osallistuneiden kehot ja mielet. Kaikki oli kuten pitikin. Mestari oli – ja on – meille suosiollinen!

Demon est Deus inversus, Christus verus Luciferus!

666 / 777

https://turunhengentieteenseura.wordpress.com/
 
Back
Top