Sota tuntureilla

[JR49]

Terveisiä Norjan reissulta.
Narvikin taisteluun sai aivan uuden näkökulman, kun näki reitin varrella olevat seikkaperäiset historiataulut ja kartat.
Ja ennen kaikkea ne tunturit kun näki vierestä, niin kyllä on aivan omaa luokkaansa sodankäynti niissä maisemissa . Noissa punaisissa iskemissä siis taisteltu silloin keväällä -40.
Olimme tuolla Lapphaugenissa majoituksessa perheen kanssa, ja siitä suhaillessa kun katseli noita paikkoja, niin kyllä nousi kunnioitus niitä joukkoja kohtaan, jotka tuolla pystyivät operoimaan.
Hommahan on suurin piirtein niin, että yksi tie, jonka toisella puolella on valtava pudotus ja toisella puolella valtava tunturi jyrkänteineen. Kun nykyaikaa miettii, niin mikä haaste johtajille, joukkojen koulutukselle ja fyysiselle kunnolle, varustukselle ja taktiikalle.

Jos nykyaikainen armeija on valppaana ja hyvin varustettu, niin hyökkääjän tie on pitkä ja kivinen. Sopii epäillä, olisiko Clancyn kirjassa tehty kuvitteellinen maihinnousu Norjaan päättynyt muuhun kuin Puna-armeijan maavoimien antautumiseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Battles_of_Narvik

 

[Rajajääkäri]

Terveisiä Norjan reissulta.
Narvikin taisteluun sai aivan uuden näkökulman, kun näki reitin varrella olevat seikkaperäiset historiataulut ja kartat.
Ja ennen kaikkea ne tunturit kun näki vierestä, niin kyllä on aivan omaa luokkaansa sodankäynti niissä maisemissa . Noissa punaisissa iskemissä siis taisteltu silloin keväällä -40.
Olimme tuolla Lapphaugenissa majoituksessa perheen kanssa, ja siitä suhaillessa kun katseli noita paikkoja, niin kyllä nousi kunnioitus niitä joukkoja kohtaan, jotka tuolla pystyivät operoimaan.
Hommahan on suurin piirtein niin, että yksi tie, jonka toisella puolella on valtava pudotus ja toisella puolella valtava tunturi jyrkänteineen. Kun nykyaikaa miettii, niin mikä haaste johtajille, joukkojen koulutukselle ja fyysiselle kunnolle, varustukselle ja taktiikalle.

Jos nykyaikainen armeija on valppaana ja hyvin varustettu, niin hyökkääjän tie on pitkä ja kivinen. Sopii epäillä, olisiko Clancyn kirjassa tehty kuvitteellinen maihinnousu Norjaan päättynyt muuhun kuin Puna-armeijan maavoimien antautumiseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Battles_of_Narvik

Katso liite: 9878

Samoja havaintoja tein kesällä -11, kun olin Narvikissa 2 viikkoa. Tutustuin myös paikalliseen hautausmaahan, missä mm. saksalaisten sotilaiden joukkohauta ja tietenkin sotamuseoon https://www.google.se/maps/uv?hl=sv...AAAADuk/XNvKxBkfMqYKhMb6wEAjH0TmfHK08KDcACLIB
Joka on/oli kiehtova paikka.

 

[JR49]

Samoja havaintoja tein kesällä -11, kun olin Narvikissa 2 viikkoa. Tutustuin myös paikalliseen hautausmaahan, missä mm. saksalaisten sotilaiden joukkohauta ja tietenkin sotamuseoon https://www.google.se/maps/uv?hl=sv&pb=!1s0x45dbbe29e797b057:0xb419a125ead3ebb!2m5!2m2!1i80!2i80!3m1!2i100!3m1!7e115!4shttps://picasaweb.google.com/lh/sredir?uname=103939271110731229871&id=6285196045716868978&target=PHOTO!5s+-+Sök+på+Google&imagekey=!1e3!2s-GyWQA-jwItY/VzmAgNCkz3I/AAAAAAAADuk/XNvKxBkfMqYKhMb6wEAjH0TmfHK08KDcACLIB
Joka on/oli kiehtova paikka.

Sotamuseon ovi oli kiinni ja ovessa lappu, että remontin vuoksi siirtynyt uuteen paikkaan . En sitten viitsinyt kiusata perhettä sen enempää. Tuo ranskalainen panssari olisi kiinnostanut tosi paljon, se ei siis paikoillaan ollut tuossa kohtaa torstaina.

Hotchkiss H-35

Tuolla maisemissa oli kuusi eri taistelupaikkaa selostettu opastein, kartoin ja muistomerkein. Jokainen E6 pohjoisesta kohti Narvikia ajava ne kyllä huomaa. Vaihtoehtoisia reittejä kun ei juuri ole .

Tässä esimerkki Lapphaugenin leirintäalueen vieressä olevasta.
Otetaans muuten ex tempore tietovisa. Mitä tykkejä nuo kuvassa olevat? Älkää luntatko .

 

[JR49]

Tässä yleisesitystä.
https://blogg.expedia.no/slaget-om-narvik/en#intro
Oli se kyllä mielenkiintoista katsella vuonolle ja miettiä, mitä siellä on tapahtunut.

 

[Old Boy]

Otetaans muuten ex tempore tietovisa. Mitä tykkejä nuo kuvassa olevat?

Näyttää saksalaiselta I MS palkkilavettiselta 10,5 cm LeFK 16:lta. Heidän standardi divisioonatykkinsä oli 10,5 cm LeH18 eli meidän 105 H 33, mutta tätä vanhaakin kalustoa oli toisen linjan divisioonien
käytössä. Rauhallisessa Norjassa ihan omiaan.

Kun yleensä maihinnousuoperaatiossa tarvitaan kolme edellytystä eli ylivoima sekä ilman ja meren herruus, niin Norjan valtauksella saksalaisilla ei ollut mitään niistä.

 

[JR49]

Näyttää saksalaiselta I MS palkkilavettiselta 10,5 cm LeFK 16:lta. Heidän standardi divisioonatykkinsä oli 10,5 cm LeH18 eli meidän 105 H 33, mutta tätä vanhaakin kalustoa oli toisen linjan divisioonien
käytössä. Rauhallisessa Norjassa ihan omiaan.

Kun yleensä maihinnousuoperaatiossa tarvittaan kolme edellytystä eli ylivoima sekä ilman ja meren herruus, niin Norjan valtauksella saksalaisilla ei ollut mitään niistä.

Kyllä näin on. Alkuperäisessä kuvassa lukee että heavily modernised, ja kiertelin siinä tykkien ympärillä ja ihmettelin, että mikä tämä on.

 

[Old Boy]

kuvassa lukee että heavily modernised

Tämä tarkoittaa modernisointia Norjan armeijan käyttöön II MS jälkeen. Kuvasta näkee, etteivät pyörät ole vm 1916. Loppu olisi päättelyä: koska Norja liittyi NATOon 1949 oli tarpeen käyttää
NATO -panosjärjestelmää eli suurentaa panoskammiota. Meillä tehtiin noin 1960 sama homma saksalaisiin 105 H 33 -tykkeihin, jotka olivat sa-varauksessa Kylmän sodan loppuun asti.