Sotahistoriallinen kotiseutututkimus

karponaattori

Alikersantti
Olisin kiinnostunut Jyväskylän ilmatorjunnan ryhmityksistä jatkosodan aikana. En yritä siis selvittää kaikkia paikkoja missä kalustoa on ollut, vaan luoda kuvan yhdestä hetkestä. Joitain yksittäisiä tykin paikkoja on jo tiedossa, mutta kokonaisuus kiinnostaisi.

Mistä tätä voisi lähteä selvittämään? Jos löytyy jostain valmiina, niin aina parempi.
 
Olisin kiinnostunut Jyväskylän ilmatorjunnan ryhmityksistä jatkosodan aikana. En yritä siis selvittää kaikkia paikkoja missä kalustoa on ollut, vaan luoda kuvan yhdestä hetkestä. Joitain yksittäisiä tykin paikkoja on jo tiedossa, mutta kokonaisuus kiinnostaisi.

Mistä tätä voisi lähteä selvittämään? Jos löytyy jostain valmiina, niin aina parempi.

Nopeasti ajatellen: jos tiedät yksikön, sota-arkistossa on kyseisen yksikön spk ja siinä liitteet. Tietäisivätköhän nuo tunnukset?

http://www.ilmatorjunta.fi/keski-suomi
 
@karponaattori
Olet varmaan käynyt Vesilinnan kupeessa Harjulla? Siinä olevan Boforsin vieressä olevassa kyltissä mahtaa olla jotain tietoa, mutten tiedä kuinka tarkkaan.
Varmempi lähde on Keski-Suomen Museon henkilökunta. Auttavat varmasti, siitähän heille maksetaan ja ihan verorahoilla. Luulisi saavan vastinetta. Jos randomilla haluat tavata jotakuta, valitse Sini Saarilahti "vahingossa". Ei ehkä liity aiheeseesi, mutta on ainakin kaunis ;).
Jyväskylän ilmatorjunta on sodan aikana ollut yhtäkuin sotateollisuuden ilmatorjuntaa. Tehtaiden historia on museolla varmasti hyvin hallussa, valokuvia myöten. Isot arkistot löytyvät kuvia.
 
HS Helsinki -lehdessä on juttu Lauttasaaren (salaisesta) sota-ajan luolakirkosta tai bunkkerista. Vain ilmanottoaukko on löytynyt.

IMG_20190725_140700.jpg
 
HS Helsinki -lehdessä on juttu Lauttasaaren (salaisesta) sota-ajan luolakirkosta tai bunkkerista. Vain ilmanottoaukko on löytynyt.
Ihan täyttä huuhaata koko juttu! Samanlainen itseoppinut "kotiseutuhistorioitsija" oli Lappeenrannan Keijo Koistinen, jonka vilkas mielikuvitus sai aikaan Huhtiniemi-casen vuosikymmenten kohun ja turhan työn.
En tietenkään ketään syyttele; onhan hyvä että innostusta kotiseudun tutkimiseen riittää. Juttu päätyi julkaistavaksi luultavasti toimittajien lomien vuoksi eli asialla on ollu Hesarin paikallislehden kesätoimittaja. Yleensä vielä jotain lähdekritiikkiä on sentään löytyny isommilta medioilta.

Mitä tähän tapaukseen tulee niin henkilö on siis löytänyt Arkkitehtuurimuseon arkistosta tunnetun arkkitehti Ypyän luonnoksen kallion sisään sijoitettavasta kirkosta. Julkaistuissa kuvissa ei ole mitään viitettä että luonnos liittyisi mitenkään Lauttasaaren Kotkavuoreen. Eikä sellaista ole tekstissäkään. Kuvan "Ilmanvaihtokuilu" näyttäisi olevan antennikaapelien sisäänmeno, jos metallilevyn alta joku reikä yleensä löytyy. Kuvan sisäänkäynti johtaa tälle paikalle 1980-luvulla rakennettuun PV:n luolatilaan, jonka käyttötarkoitus oli ainakin ennen salainen. Nykyisyydestä en tiedä.
 
Ihan täyttä huuhaata koko juttu! Samanlainen itseoppinut "kotiseutuhistorioitsija" oli Lappeenrannan Keijo Koistinen, jonka vilkas mielikuvitus sai aikaan Huhtiniemi-casen vuosikymmenten kohun ja turhan työn.
En tietenkään ketään syyttele; onhan hyvä että innostusta kotiseudun tutkimiseen riittää. Juttu päätyi julkaistavaksi luultavasti toimittajien lomien vuoksi eli asialla on ollu Hesarin paikallislehden kesätoimittaja. Yleensä vielä jotain lähdekritiikkiä on sentään löytyny isommilta medioilta.

Mitä tähän tapaukseen tulee niin henkilö on siis löytänyt Arkkitehtuurimuseon arkistosta tunnetun arkkitehti Ypyän luonnoksen kallion sisään sijoitettavasta kirkosta. Julkaistuissa kuvissa ei ole mitään viitettä että luonnos liittyisi mitenkään Lauttasaaren Kotkavuoreen. Eikä sellaista ole tekstissäkään. Kuvan "Ilmanvaihtokuilu" näyttäisi olevan antennikaapelien sisäänmeno, jos metallilevyn alta joku reikä yleensä löytyy. Kuvan sisäänkäynti johtaa tälle paikalle 1980-luvulla rakennettuun PV:n luolatilaan, jonka käyttötarkoitus oli ainakin ennen salainen. Nykyisyydestä en tiedä.

On tästä suunnitelmasta ollut aiemminkin juttua:

Suunniteltu Lauttasaareen, mutta ei ole toteutunut.
 
Viimeksi muokattu:
On tästä suunnitelmasta ollut aiemminkin juttua:
No niin näyttääkin olevan. Juttu on silti omituinen: tietolähteenä on omien sanojensa mukaan 40 v Lauttasaaressa asunut paikallishistorian harrastaja. Silti hän ei tiedä, ettei lehtijutun luolan suuaukko ole sota-ajalta vaan vasta 1980-luvulta. Eikä siis tiedä Lauttasaari-Seurakaan, jonka aktiiveja tämä tietolähde kertoo olevansa. Tai ehkä hän tietää sittenkin. Faktojen tarkistaminenhan on tunnetusti pilannut monta hyvää juttua.

Jutun arkkitehtiluonnokset eivät sen sijaan esitä mitään vakavasti otettavaa suunnitelmaa rakentaa maanalainen kirkko Lauttasaareen. Eikä mikään osoita, että se olisi tullut nimenomaan tälle kalliolle. Sillä 1940-luvun rakennustekniikka edellytti, että luolan sisälle on rakennettava puinen talo, joka estää veden pääsyn sisällä istuvien niskaan. Tämä talo pitää uusia 5-10 v välein, koska kosteassa puu lahoaa nopeasti. Halukkaat voi tutustua 1939 valmistuneen Rautakorven Varikkoluolien piirustuksiin. En laita tähän mutta voin lähettää privaviestinä.
 
Viimeksi muokattu:
. Sillä 1940-luvun rakennustekniikka edellytti, että luolan sisälle on rakennettava puinen talo, joka estää veden pääsyn sisällä istuvien niskaan.
Tämähän oli käytäntö myös Salpa-linjalla isoissa luolissa. Sodan jälkeen sitten rakennusmateriaali kelpasi siviileillekin. Eli kuin korsu kallion sisälle.
 
Tein tuossa lomallani pienen sotahistoriallisen kierroksen Tampereella kavereiden kanssa. Oppaana meillä oli Ylikankaan kirja: Tie Tampereelle. Kuljimme Valkoisten (pää)hyökkäysreittiä Tampereen valtauksen alussa. Reitti alkoi Mannerheimin kalliolta Messukylän kirkon ja vanhan kirkon kautta Kalevankankaalle (Ruotsalaisen prikaatin muistomerkki) ja siitä Tullintorille päätyen vanhalle asemamakasiinille. Kävimme myös katsomassa vanhoja kenttälinnoitteiden paikkoja Ylöjärvellä ja Tampereen Mustavuoressa. Myös Tampellan vanhalla teollisuusalueella olevassa museossa (Vapriikki) kävimme 1918 näyttelyssä.

Vaikka paikat ovat jo vanhaastaan tuttuja ja nyt kävimme ne ns. "historiallisella mielellä" läpi ja kirja oppaanamme kyseisetä päivän retkestä sai "irti" todella paljon kun vain pelkän kirjan lukemalla.

Lopuksi huuhdottin ruuti ja hylsyt pois riittävällä (!) määrällä olutta ;):D
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta Jykylän ilmatorjunnasta sen verran että työskennelessäni Rautpohjassa kiersi siellä vahva mutta itselleni vahvistamaton huhu tunnelista, joka johti Rautpohjan luolasta Harjulle eli Vesitornin it- tykkien tykö.

Tuosta luolien rakenteesta sen verta että olen päässyt tutustumaan Kanavuoren varikon luolastoon, joka on mustaakseni valmistunut 1939- 1940. Rakenne on ihailtava: kaksi samansuuntaista luolaa, pituus noin 130 metriä ja korkeus ehkä 20 metriä joiden sisään on rakennettu käytännössä 3- kerroksiset teollisuushallit tiiliholveineen sekä huoltotilat polttoöljytankkeineen ja vesivarastoineen. Oli pikkusen hienoa käydä kiipeilemässä holviston päällä.
 
Tuosta Jykylän ilmatorjunnasta sen verran että työskennelessäni Rautpohjassa kiersi siellä vahva mutta itselleni vahvistamaton huhu tunnelista, joka johti Rautpohjan luolasta Harjulle eli Vesitornin it- tykkien tykö.
Moneen varuskuntaan liittyvä tornihuhu milloin mihinkin johtavasta pitkästä salaisesta tunnelista on ehtinyt jo varuskuntien porttien ulkopuolellekin!
 
Back
Top