Tarkoitin, että kun on kerran aikoinaan pelannut niin silloin sai rautaisannoksen ja paluu nostalgian nimissä ei ole riittävän vahva motivaatio käyttää aikaa opetteluun.
Riittää pelkkä katsominen esim. tuon Silent Hunter 3 osalta.
Uudemmat kokemukset sen sijaan kyllä. HoI3 oli melko työn takana, mutta opetti vähän ajattelemaan logistiikkaa. Nelosta en jaksanut ottaa ohjelmistoon kun vaikutti liian arcademaiselta.
Steel Panthersiin oli niin vahva side, että SpWaWia jaksoi jopa pelata kymmenisen vuotta sitten. En niitä Matrixin monimutkaisempia ole jaksanut ajatella.
Paradoxin tuotteita ja Xcom 1/2 Long War jne. korkeintaan jaksaa nykyään. Toki myös Mount & Blade Warband (Bannerlord on kohta ehkä valmis eikä vain early access). Niihin on mennyt luvattoman paljon aikaa. Vielä kevyemmistä Civ V putosi paremmin kuin Civ VI. Total War Warhammer on kiva karkki, mutta kyllä vanha kunnon sotapelaaja kaipaa sisimmässään historiallista. Vaikka osaan niistä vanhoista parhaat on nimenomaan fantasiamodeja, esim. Medieval II Total Wariin Divide & Conquer (LoTR-modi, joka edelleen aktiivisesti kehityksessä).
Lentosimut ei jostain syystä ole pudonnut, vaan niitä lähimpänä on ollut pelkkä Arma (ja Operation Flashpoint) -sarjoissa tapahtuva lentely.