Voi jumatsuigula että olen kun klapilla päähän lyöty.
Siivoilin joutessani vanhoja kamojani autotallin kätköistä ja löysin sinne joskus vuosituhannen vaihteessa heittämäni epämääräisen kompuutterikapsäkkini. Sieltä kätköistä löytyi romppu, joka sisälsi yhden kaikkien aikojen parhaimmista taktisen tason sotapeleistä, nimittäin Close Combat: A Bridge too Far:in.
Peli piti heti asentaa läppärille ja ei kun menoksi. Muistan kun teininä 90-luvun lopulla tuli sodittua operaatio Market Garden moneen otteeseen sekä liittoutuneiden että sakemannien riveissä. Mittakaava on mukavan pieni ja tässä operoidaan yksittäisillä panssareilla ja ehkä korkeintaan noin komppanian vahvuisilla osastoilla.
Yksikin hyvään tuliasemaan laitettu MG-42 saa pahaa jälkeä aikaan ja miestä kaatuu kun heinää. Todella koukuttavaa sotimista ja tätä pelatessa joutuu ihan oikeasti miettimään jv-taktiikoita. Taidanpa nyt sitten tulevana perjantai-iltana viikonlopun kunniaksi ottaa vähän miestä väkevämpää ja kokeilla saisinko pidettyä briteillä pelatessa Arnhemin sillan omissa käsissä. On sitä ennenkin sotatoimia pikku pierussa tullut johdettua !