Tvälups
Ylipäällikkö
yle 10.12.2013 klo 19:37
Tutkimus: Sotarikokset jäävät rankaisematta epäselvän lain takia
Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen mukaan syynä ovat nimenomaan epäselvät kansainväliset lait; milloin yhteenotto voidaan luokitella aseelliseksi konfliktiksi ja tekijät saada tuomiolle teoistaan.
Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen tiistaina julkaistun analyysin mukaan sotarikokset johtavat harvoin rangaistuksiin. Syynä ovat nimenomaan epäselvät kansainväliset lait, milloin yhteenotto voidaan luokitella virallisesti aseelliseksi konfliktiksi.
Raportista käy ilmi, että pelkästään viime vuonna aseellisissa konflikteissa kuoli 95 000 ihmistä ja loukkaantui satoja tuhansia ihmisiä.
Kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä julkaistun tutkimuksen tarkoituksena on saada enemmän sotarikollisia syytteeseen ja tuomiolle asti.
Geneven kansainvälisen humanitaarisen oikeuden akatemian mukaan vuonna 2012 maailmassa oli käynnissä ainakin 38 aseellista konfliktia 24 eri valtiossa tai alueella. Analyysissa oli mukana myös Syyrian sisällissota.
Tutkijat ovat ottaneet analyysiinsa mukaan sellaiset yhteenotot, jotka he katsoivat kansainvälisen humanitaarisen lain määritelmän mukaan aseellisiksi konflikteiksi. Ainoastaan virallisesti tunnustettujen konfliktien osapuolet voidaan saattaa oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.
27 tapauksessa kyseessä oli alueen tai maan sisäinen konflikti, jossa vastakkain olivat virallinen hallinto ja eri aseelliset ryhmittymät. Tutkimustuloksista käy ilmi, että yhdeksässä tapauksessa maassa oli jatkuva sotilasmiehitys.
Ainoastaan yhdessä tapauksessa konfliktin katsottiin olevan kansainvälinen. Tutkijat katsoivat, että Sudanin ja Etelä-Sudanin lisäksi myös Yhdysvaltojen ja Pakistanin kiistan lennokki-iskuista voidaan katsoa olevan kansainvälinen konflikti.
Analyysin mukaan Syyrian sisällisodassa kuoli viime vuonna eniten ihmisiä, noin 55 000. Seuraavaksi eniten kuolleita oli Meksikossa 9 000 ja Afganistanissa 7 500 ihmistä.
Lähteet:
AP
Tutkimus: Sotarikokset jäävät rankaisematta epäselvän lain takia
Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen mukaan syynä ovat nimenomaan epäselvät kansainväliset lait; milloin yhteenotto voidaan luokitella aseelliseksi konfliktiksi ja tekijät saada tuomiolle teoistaan.
Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen tiistaina julkaistun analyysin mukaan sotarikokset johtavat harvoin rangaistuksiin. Syynä ovat nimenomaan epäselvät kansainväliset lait, milloin yhteenotto voidaan luokitella virallisesti aseelliseksi konfliktiksi.
Raportista käy ilmi, että pelkästään viime vuonna aseellisissa konflikteissa kuoli 95 000 ihmistä ja loukkaantui satoja tuhansia ihmisiä.
Kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä julkaistun tutkimuksen tarkoituksena on saada enemmän sotarikollisia syytteeseen ja tuomiolle asti.
Geneven kansainvälisen humanitaarisen oikeuden akatemian mukaan vuonna 2012 maailmassa oli käynnissä ainakin 38 aseellista konfliktia 24 eri valtiossa tai alueella. Analyysissa oli mukana myös Syyrian sisällissota.
Tutkijat ovat ottaneet analyysiinsa mukaan sellaiset yhteenotot, jotka he katsoivat kansainvälisen humanitaarisen lain määritelmän mukaan aseellisiksi konflikteiksi. Ainoastaan virallisesti tunnustettujen konfliktien osapuolet voidaan saattaa oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.
27 tapauksessa kyseessä oli alueen tai maan sisäinen konflikti, jossa vastakkain olivat virallinen hallinto ja eri aseelliset ryhmittymät. Tutkimustuloksista käy ilmi, että yhdeksässä tapauksessa maassa oli jatkuva sotilasmiehitys.
Ainoastaan yhdessä tapauksessa konfliktin katsottiin olevan kansainvälinen. Tutkijat katsoivat, että Sudanin ja Etelä-Sudanin lisäksi myös Yhdysvaltojen ja Pakistanin kiistan lennokki-iskuista voidaan katsoa olevan kansainvälinen konflikti.
Analyysin mukaan Syyrian sisällisodassa kuoli viime vuonna eniten ihmisiä, noin 55 000. Seuraavaksi eniten kuolleita oli Meksikossa 9 000 ja Afganistanissa 7 500 ihmistä.
Lähteet:
AP