Sotatieteiden tohtori haluaa parantaa maailmaa

Tvälups

Ylipäällikkö
Sotatieteiden tohtori haluaa parantaa maailmaa
Paikalliset 4.9.2012 08:00

Ulla Anttilaa ei tällä hetkellä kiinnosta paluu politiikkaan. Kansanedustaja-aikoinaan Anttila tunnettiin ihmisoikeuksien puolestapuhujana, nyt hän jatkaa samaa työtä järjestöpuolella.

Kaksikymmentä vuotta sitten Ulla Anttila oli vihreiden ääniharava, joka eteni nopealla tahdilla kansanedustajaksi. Anttila istui eduskunnassa 16 vuotta, kunnes kyllästyi ja jätti politiikan.

– En ollut turhautunut, eikä minusta tuntunut siltä, etten voisi vaikuttaa asioihin. Mutta olin eduskunnassa niin kauan, että ajattelin, etten voi enää kauheasti oppia uutta.

Anttila päätti ryhtyä tutkijaksi. Maanpuolustuskorkeakoulu valikoitui aiheen perusteella.

– Kriisinhallinta ei oikein sopinut minkään tiedekunnan oppiaineeseen, ja sitten eräs sotilaspedagogi kiinnostui aiheestani ja ehdotti Maanpuolustuskorkeakoulua.
Ulla Anttila

Sai International Women of Courage -tunnustuspalkinnon vuonna 2007. Tunnustus tuli toiminnasta ihmiskauppaa vastaan sekä vammaisten ihmisten oikeuksien puolustamisesta.

Kansanedustaja 1991–2007.

Vantaan kaupunginvaltuustossa 1985–1996 sekä 2005-2008.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1999–2001, puolueen varapuheenjohtaja 2001–2003.

Eduskunnan ihmisoikeusryhmän sekä vammaisasian yhteistyöryhmän puheenjohtaja 2003–2007.

”Olin 16 vuotta eduskunnassa, ja ajattelin, että en voi enää kauheasti oppia uutta.

Vihreää puoluetta edustanut Anttila ei kokenut sitä ristiriitaiseksi, että hänestä tulisi sotatieteiden tohtori.

– Jokaisella valtiolla on oikeus itsepuolustukseen, ja jos muut keinot on käytetty, tarvittaessa myös aseelliseen voimankäyttöön.

Anttila hyväksyttiin Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriopiskelijaksi ensimmäisenä siviilinaisena vuonna 2007. Hän on myös ensimmäinen sotatieteiden tohtoriksi väittelevä nainen ja siviili, jolla ei ole sotilaskoulutusta.

Anttilan väitöstutkimus käsittelee turvallisuuden parantamista ja oppimista kriisinhallintaoperaatiossa. Väitöskirja on herättänyt kiinnostusta korkealla taholla. Itse presidentti Tarja Halonen kunnioitti väitöstilaisuutta läsnäolollaan.

– Maanpuolustuskorkeakoulun protokollalle tuli presidentin saapumisesta lisätöitä, Anttila kertoo.

Anttila itse suhtautui asiaan tyynesti.

– Ajattelin etukäteen, että hyvä, kaikkien huomio kiinnittyy Haloseen ei minuun.

Väitöstutkimuksen aihe alkoi muodostua jo kansanedustaja-aikoina.

– 90-luvulla, kun oli Bosnian sota, seurasin kuinka kansainvälinen yhteisö tiesi, mitä tapahtui, mutta ei voinut tehdä mitään. Mietin silloin, että täytyy löytyä keinoja vaikuttaa.

Vaikka vaikuttaminen politiikan kautta ei ainakaan tällä hetkellä houkuttele Anttilaa, hän seuraa tiiviisti Vantaan tapahtumia.

– Tilanne on vaikea, Vantaalla ei ole enää paljon rönsyjä, mistä karsia. Ehkä kannattaisi pohtia sitä, missä määrin kuntien pitää maksaa kustannuksia, ja mikä valtion osuus menoista on. Kiinnittäisin huomiota edunvalvontaan ja siihen, että päätöksiä tehdään yhtenäisesti.

Anttila epäilee, että tyytymättömyys asioiden hoitoon ajaa vantaalaisia populistisen politiikan suuntaan.

– Persujen menestys ei yllättänyt minua. Vantaalla äänestysprosentti on aina ollut matala, ja se ryhmä joka ei normaalisti äänestä, lähtee helposti mukaan tällaiseen politiikkaan.

Kevääseen asti Anttila on töissä Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön toiminnanjohtajan sijaisena. Anttila ei vielä tiedä, mitä tekee seuraavaksi, mutta suunta on selvä.

– Vaikka pidän tutkimisesta, minua kiinnostaa konkreettinen maailman parantaminen. Ehkä löydän jotakin ihmisoikeustyötä järjestöpuolelta.

Lähde: Tulikomentoja 3/2012
 
Back
Top