Sotatilan laki

[vlad]

Toistan ja täsmennän viestiäni: Aseistakieltäytyjät ovat haitaksi Suomen valtiolle. Tarkoittaa näitä AKL:n aktiiveja jotka tahallisesti taistelevat vallitsevaa järjestelmä vastaan agitoimalla porukkaa irti riveistä.
Pyrin olemaan viestissäni selkeä.

Kiitokset täsmennyksestä!

Oma suhtautumiseni näihin agitaattoreihin on lievästi kaksijakoinen. Heidän omasta lähtökohdasta katsoen toiminta on loogista mutta en kuitenkaan kovinkaan hyvällä katso kyseistä toimintaa. En kuitenkaan halua kieltää heiltä agitoinnin tuomaa iloa, koska nähdäkseni isovanhempamme taistelivat sen puolesta, että myös heidänlaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Ensisijaisesti isovanhempamme taistelivat sortoa ja diktatuuria sekä demokratiaamme, arvojamme ja vapautta rajoittavaa vihollista vastaan ja tämän ajatuksen pohjalta olen rauhan vallitessa valmis sallimaan tällaisen agitoinnin. Se on totta, että he eivät aja Suomen etua vaan joko omaansa tai jonkin toisen valtion etua toiminnallaan.

vlad.

 

[hessukessu]

Tulkintani mukaan tuollainen porukka hyväksyy sen, että joku muu kävelee sisään maahan ja ottaa haltuun kaiken sen minkä olemme rakentaneet ja mihin olemme oman elämämme keskttäneet.
Kysyn myös mielessäni, että onko tuo sama miesporukka valmis antamaan asuntonsa, vaimonsa ja tyttärensäkin valloittajan käsittelyyn?
On siinä kaiken maailman bandiiteilla juhlapäivät kun maasta löytyy noin lessukoita "miehiä" jotka ei muuhun kykene kuin antautumiseen.

Eli jos katsoo nykyisiä eduskuntavaalien tulosta ja sitä, miten moni on äänestänyt mamutusmokutukseen kriittisesti suhtautuvia, niin voisi päätellä, että jotain 3/4 suomalaisista hyväksyy nykymuodossaan sen, että tänne kävelee porukkaa Afrikan sarvesta ja Lähi-Idästä ja ottaa haltuun kaiken sen minkä olemme rakentaneet ja mihin olemme oman elämämme keskittäneet. Sama (mies)porukka on myös ilmiselvästi valmis antamaan asuntonsa, vaimonsa ja tyttärensäkin ko. sakin käsittelyyn, jos raiskaustilastoja per kapita katsoo näiden uus-suomalaisten osalta. Niinpä, on siinä kaikenmaailman bandiiteilla julhapäivät kun maasta löytyy noin paljon lessukoita "miehiä", jotka eivät muuhun kykene kuin antautumiseen.

 

[s91]

Kauneus on katsojan silmässä tai valloittajan aseen piipussa!

Ei ole aikaan kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli voimassa YYA-sopimus, joka velvoitti Suomen tarvittaessa taistelmaan Neuvostoliiton rinnalla tai ainakin puolustamaan aluettamme Neuvostoliittoa vastaan tehtävältä hyökkäykseltä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Neuvostoliitto olisi pakottanut suomalaiset taistelemaan rinnallaan ja vaikka sitten Ruotsia vastaan.

Siis ei mitään "ainakin", vaan Saksan ja sen liittolaisen hyökkäys Suomen kautta NL:on oli ainoa tapa, jolla YYA:n sotilaalliset artiklat olisivat aktivoituneet. Jos NL olisi hyökännyt vaikkapa Ruotsiin, niin YYA-sopimus ei olisi velvoittanut Suomea osallistumaan sotaan (toisin kuin varmaan Varsovan liiton maiden olisi pitänyt siihenkin osallistua, kuten ne osallistuivat Tshekkoslovakian miehitykseen). Sellaista skenaariota, jossa Ruotsi hyökkäisi Suomen kautta NL:on on ainakin minun aika vaikea mitenkään kehittää. Ehkä jos Ruotsi olisi liittynyt NATOon ja NATO olisi sitten hyökännyt NL:on, olisi Suomen pitänyt YYA:n velvoittamana estää Ruotsia marssimasta Suomen yli NL:on.

 

[s91]

Onko muuten tietoa, kuinka pitkä "tour of duty" on ajateltu suomalaiselle sotilaalle liikekannallepanon sattuessa? Eikös jenkeillä ole normaalisti 6 kuukautta, jos lähetetään Irakiin tai Afganistaniin? Sen jälkeen rotaatio takaisin jenkkeihin ja ehkä myöhemmin uudestaan kriisialueelle. Vai onko nykyäänkin ajateltu, että reserviläiset voisivat olla tyyliin 4 vuotta palveluksessa, kuten jatkosodassa? Luulisi ainakin reservissä riittävän porukkaa (900 000 reservissä vs. 230 000 miehen PV) kierrättämään miehiä kohtuullisella palvelusajalla.

Niin, onhan suomalaisillakin YK-sotilailla tour of duty, joka ei todellakaan kestä siihen asti kuin Suomi on sitoutunut kyseistä hommaa jatkamaan.

Eipä ole järkeä ajatella, että vihollisen maahan hyökätessä tuollaisessa tour of duty ajattelussa olisi mitään järkeä. Siihen asti taistellaan, että saavutetaan lopullinen voitto, kaadutaan tai haavoitutaan niin pahasti, ettei voi jatkaa taistelua. Tietenkin etulinjassa olevia ukkoja kierrätetään väsymyksen mukaan ja varmaan joitain lyhyitä lomiakin rintamasotilaille on mahdollista myöntää etenkin jos taistelut eivät ole kiihkeimmillään, mutta reserviin siirtämistä kesken sodan on kyllä aika vaikea ajatella oikein missään tilanteessa. Jatkosota oli hyvin poikeuksellinen sota johtuen siitä, että Suomi käytännössä saavutti sotilaalliset tavoitteensa jo 1941, mutta yleisen sotatilanteen vuoksi ei ollut mahdollisuutta päästä eroon sodasta siinä vaiheessa. Sen jälkeen molemmille osapuolille sopi oikein hyvin, että sota käytännössä jäädytettiin, mikä mahdollisti sen, että Suomi pystyi kotiuttamaan osan joukoistaan (kutsuakseen heidät sitten takaisin 1944).

2. maailmansodassa, kun jenkitkin sotivat totaalisempaa sotaa, ei heilläkään mitään tour of duty ajattelua ollut, vaan samat sotilaat olivat rintamalla siihen asti kunnes voitto saavutettiin. Niinpä jotkut sotivatkin Afrikasta Elbelle asti.

 

[Taitolaji]

Siis ei mitään "ainakin", vaan Saksan ja sen liittolaisen hyökkäys Suomen kautta NL:on oli ainoa tapa, jolla YYA:n sotilaalliset artiklat olisivat aktivoituneet. Jos NL olisi hyökännyt vaikkapa Ruotsiin, niin YYA-sopimus ei olisi velvoittanut Suomea osallistumaan sotaan (toisin kuin varmaan Varsovan liiton maiden olisi pitänyt siihenkin osallistua, kuten ne osallistuivat Tshekkoslovakian miehitykseen). Sellaista skenaariota, jossa Ruotsi hyökkäisi Suomen kautta NL:on on ainakin minun aika vaikea mitenkään kehittää. Ehkä jos Ruotsi olisi liittynyt NATOon ja NATO olisi sitten hyökännyt NL:on, olisi Suomen pitänyt YYA:n velvoittamana estää Ruotsia marssimasta Suomen yli NL:on.

Siis pilailet! Neuvostoliitto olisi "aktivoinut" YYA-sopimuksen myös jos olisi itse hyökännyt Saksaan, Ruotsiin tai vaikka filistealaisten kimppuun, jos siihen hyökkäykseen olisi tarvittu Suomen maaperää tai apua.

 

[s91]

Siis pilailet! Neuvostoliitto olisi "aktivoinut" YYA-sopimuksen myös jos olisi itse hyökännyt Saksaan, Ruotsiin tai vaikka filistealaisten kimppuun, jos siihen hyökkäykseen olisi tarvittu Suomen maaperää tai apua.

Siis tietenkin NL olisi voinut vaatia Suomelta ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä riippumatta siitä, oliko mitään sopimusta edes olemassa, mutta ei se silti tarkoita, että se olisi ollut YYA-sopimuksen mukaista. Mikä siis on pointtisi?

Eli joko sopimus määritti Suomen ja NL:n suhteen niin kuin sopimuspaperi sanoi, tai se ei määrittänyt. Jos se ei määrittänyt, vaan oli vessapaperin arvoista kriisitilanteessa, niin tietenkin se olisi ollut sitä myös Suomelle.

 

[late347]

Niin, onhan suomalaisillakin YK-sotilailla tour of duty, joka ei todellakaan kestä siihen asti kuin Suomi on sitoutunut kyseistä hommaa jatkamaan.

Eipä ole järkeä ajatella, että vihollisen maahan hyökätessä tuollaisessa tour of duty ajattelussa olisi mitään järkeä. Siihen asti taistellaan, että saavutetaan lopullinen voitto, kaadutaan tai haavoitutaan niin pahasti, ettei voi jatkaa taistelua. Tietenkin etulinjassa olevia ukkoja kierrätetään väsymyksen mukaan ja varmaan joitain lyhyitä lomiakin rintamasotilaille on mahdollista myöntää etenkin jos taistelut eivät ole kiihkeimmillään, mutta reserviin siirtämistä kesken sodan on kyllä aika vaikea ajatella oikein missään tilanteessa. Jatkosota oli hyvin poikeuksellinen sota johtuen siitä, että Suomi käytännössä saavutti sotilaalliset tavoitteensa jo 1941, mutta yleisen sotatilanteen vuoksi ei ollut mahdollisuutta päästä eroon sodasta siinä vaiheessa. Sen jälkeen molemmille osapuolille sopi oikein hyvin, että sota käytännössä jäädytettiin, mikä mahdollisti sen, että Suomi pystyi kotiuttamaan osan joukoistaan (kutsuakseen heidät sitten takaisin 1944).

2. maailmansodassa, kun jenkitkin sotivat totaalisempaa sotaa, ei heilläkään mitään tour of duty ajattelua ollut, vaan samat sotilaat olivat rintamalla siihen asti kunnes voitto saavutettiin. Niinpä jotkut sotivatkin Afrikasta Elbelle asti.

Modernilla ajalla jenkeillä käsittääkseni oli ongelmia näissä PTSD jutuissa. Elikkä kyseessä oli henkinen sietokyky. Toisaalta asiaan liittynee myös medikaaliset huolet esim. hengissä selviytyneiden suhteen tienvarsipommien tekemistä aivovaurioista paineaallon kautta. Yleisesti ottaen hommaan liittyi käsittääkseni juurikin Irakin sota, jota käytiin kuitenkin kovalla intensiteetillä kolme vuotta. Kyseessä oli Irakin sisällissota joka alkoi 2006. Alunperin Irakin hyökkäysvaihe suoritettiin mallikkaasti ja kliinisen tehokkaasti, mutta tuo sisällissota on se mistä jäi muistiin esim.Fallujan taistelu. Toisaalta, brittijoukot taistelivat hyökkäysvaiheessa kovissa rähinöissä Basran kaupunkitaistelussa. Ilmeisesti brittien kohtaama vastarinta oli jotenkin kovempaa kuin jenkkien, tai lieneekö sitten ollut kyse eroista operatiivisessa suunnitelmassa. Basra alunperin tyyliin motitettiin, ja sitä piiritettiin, ja sitten vasta ruvettiin hyökkäämään.


Toisessa maailmansodassa enkeillä oli sotilaiden henkilökohtainen piste-pohjainen kotiutumisjärjestelmä sodan loppuvaiheissa. Joukko-osastoja ei kotiutettu. Miehet kotiutettiin, ja täydennysmiehet tuli tilalle. Elikkä vanhat jermut jotka sotivat tyyliin Normandian maihinnoususta jonnekin Elbelle varmasti kotiutettiin ensimmäisten joukossa. ELikkä palvelusaika aikaisti kotiutumista.

Kotiutuminen vaihteli aselajista myös. Elikkä ilmavoimien lentäjillä oli sopimusperusteinen vaatimus suorittaa tietty määrä taistelulentoja, jonka jläkeen valinta että haluaako uusia sopimuksen vai mennä himaan. (esim. pommikonemiehistöt)

 

[baikal]

Siis ei mitään "ainakin", vaan Saksan ja sen liittolaisen hyökkäys Suomen kautta NL:on oli ainoa tapa, jolla YYA:n sotilaalliset artiklat olisivat aktivoituneet. Jos NL olisi hyökännyt vaikkapa Ruotsiin, niin YYA-sopimus ei olisi velvoittanut Suomea osallistumaan sotaan (toisin kuin varmaan Varsovan liiton maiden olisi pitänyt siihenkin osallistua, kuten ne osallistuivat Tshekkoslovakian miehitykseen). Sellaista skenaariota, jossa Ruotsi hyökkäisi Suomen kautta NL:on on ainakin minun aika vaikea mitenkään kehittää. Ehkä jos Ruotsi olisi liittynyt NATOon ja NATO olisi sitten hyökännyt NL:on, olisi Suomen pitänyt YYA:n velvoittamana estää Ruotsia marssimasta Suomen yli NL:on.

Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus muuten lähtee edelleen ihan samasta lähtökohdasta. Sen perusteella Suomi ei voi toimia lähtöalustana hyökkäykselle, joka suuntautuu Venäjää vastaan. Olikos se 4. vai 5. pykälä? Eli ei tämä asia ole miksikään näiltä osin muuttunut. Jos kenellä on aktiviteettia, niin postaa vaikka sen sopparin palstalle.

 

[MeriTJ]

En nyt oikein tiedä itsekkään. Ilmeisesti jostain on jäänyt käsitys että rintamakarkuruudesta voidaan tuomita kuolemaan. Eihän tässä toki siis vielä varsinaisesta karkuruudesta olekaan kyse ja vähemmän harmia nämä siellä vankilassa aiheuttavat kuin rintamalla.

Käsitys lienee peruja menneestä jolloin kenttäoikeudella oli aiemmin äärimmäisissä tilanteissa mahdollisuus tuomita sodanaikana kuolemaan. Tästähän on muun muassa kohtaus Tuntemattomassa Sotilaassa (ei nyt niin tieteellinen lähde, pahoitteluni).

 

[Beerfect]

Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus muuten lähtee edelleen ihan samasta lähtökohdasta. Sen perusteella Suomi ei voi toimia lähtöalustana hyökkäykselle, joka suuntautuu Venäjää vastaan. Olikos se 4. vai 5. pykälä? Eli ei tämä asia ole miksikään näiltä osin muuttunut. Jos kenellä on aktiviteettia, niin postaa vaikka sen sopparin palstalle.

Venäläinen paranoia on sitä luokkaa ettei se sopimuksia usko, ei edes suomalaisten allekirjoittamia, jos siis paranoia vain yltyy tarpeeksi kovaksi. Silloin lentävät lait ynnämuut hömpötykset ikkunasta ulos. Putin/venäläiset ovat nykyisellään liian alkukantaisia ja käytännönläheisiä muodostamaan mitään todellisia syviä luottamussuhteita tai pitäytymään itse kurinalaisesti ja vakaumuksellisesti sovituissa asioissa. NATO-pelko ja paranoia hotkivat venäläisen luottamuksen nopeasti. Venäläiset pelkäävät NATOa aivan kuten me pelkäämme Venäjää. Venäläiset tulkitsevat NATOn kasvamisen tuomiopäivän lähestymiseksi, niin tyhmä pelko kuin se onkin. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkkä epäily siitä, että Suomi antaisi NATOn käyttää maa-aluettaan ponnahduslautana, saa venäläiset paskomaan tiiliä, katsomaan allekirjoitettujen sopimusten ja lakien ohi, ja olettamaan että muut ovat jo repineet sopimukset sydämissään ajat sitten. Sen minä sanon tosin, että jos Venäjä lakkaa luottamasta Suomen sanaan, niin ei se siinä vaiheessa luota enää yhteenkään muuhun valtioon. Luottamus suomalaisten rauhantahtoisuutta kohtaan lähtee viimeisenä. Samaan aikaan Venäjä skitsofreenisesti tavoittelee Suomen maa-aluetta itselleen... ja vuodattaa krokotiilin kyyneleitä kun Suomi jostain syystä flirttaileekin NATOn kanssa.

Venäläisen eloonjäämisparanoian ja -pakkomielteen parantamiseksi täytyy kysyä kuinka jakomielitautisen luolamiehen luottamuksen voisi voittaa. Vai onko katsottava luolamiehen ohi ja siirtää toivo parantumisesta hänen jälkikasvua kohtaan?

Näin minä ymmärtäisin ja tuntisin asiat, olematta asiantuntija.

 

[YliKoo]

Käsitys lienee peruja menneestä jolloin kenttäoikeudella oli aiemmin äärimmäisissä tilanteissa mahdollisuus tuomita sodanaikana kuolemaan. Tästähän on muun muassa kohtaus Tuntemattomassa Sotilaassa (ei nyt niin tieteellinen lähde, pahoitteluni).

Tuttu, jo edesmennyt veteraani oli paikalla kun "Karjula" ampui sotamies "Viirilän".