Sotaveteraanit lähtee pakoon metsään

Hejsan

Alokas
BAN
Norjalaiset/ Tanskalaiset sotaveteraani asuu metsässä. Nillä on posttramisk stress. Ne on palveleet Irakissa/ Afganistan ja Jugoslaviassa.

Stockholm. En liten grupp danska krigsveteraner lever som skogseremiter i sviterna av posttraumatisk stress och andra följder av krigstjänsten. Även i Norge är problemet bekant, men några svenska motsvarigheter är inte kända.

Hans Holm har tjänstgjort i Kosovo och Irak. I dag lever han i en skog på norra Själland med slädhundarna Kenzo och Kasik som enda sällskap, rapporterar tidningen Jyllands-Posten.

– Skogen är min säkra plats på jorden, säger Holm, som sade upp sin lägenhet och flyttade till skogs för sex veckor sedan.

Det är inte första gången. Sedan han återvände från Irak 2003 har han bott i skogen i omgångar, även vintertid, ofta flera månader i sträck.

Upplever stress
Holm konstaterar själv att han lider av posttraumatisk stress.

– Jag känner mig långt mera trygg här. Byggnader och folksamlingar stressar. Det är min överlevnadsinstinkt att söka mig bort, säger Holm som dagligen tänker på krigen och sina erfarenheter som soldat.

Han är inte den ende. Danska försvarets fackförening för underbefäl, Härens konstabel- og korporalforening, känner till åtta före detta soldater som flyttat till skogs permanent.

Thomas Furustubbe var stationerad i Balkan fem gånger under 1990-talet.

– Jag vet med bestämdhet att det just nu springer minst tre veteraner i skogarna på Jylland, för att de inte längre klarar av att bo i lägenhet, säger han till tidningen.

Grävde skyttegravar
Veteranerna sover i tält eller tillfälliga vindskydd och lever av bär eller djur de fångat. Samtliga vill hålla avstånd till civilisationen, uppger personer som känner dem.

I Norge säger Ola Spakmo, som har arbetat med krigsveteraner, till nyhetsbyrån NTB att han känner till liknande fall; en som länge höll till på Finnmarksvidda och en grupp som levde i skogen nära Kongsvinger där de bland annat grävde skyttegravar.

– Efter att de har varit i krig i konstant larmberedskap, som är nödvändig när de är i stridssituationer, är det en del som inte klarar att hitta av-knappen, säger han.

– De kommer hem och känner sig totalt främmande och drar sig tillbaka. Vissa drar ut gång på gång, och det uppstår till slut en avgrund mellan livet i krig och livet hemma.

"Mer utsatta"
Svenska experter säger sig inte känna till några svenska motsvarigheter.

– Men danska soldaters utsatthet i exempelvis Afghanistan har varit större än svenskarnas, säger försvarspsykologen Niklas Wisén som arbetat ingående med hemvändande soldater.

Han tror inte att vi kommer att se svenska skogseremiter när nu svenskarnas utsatthet blivit större. Han hänvisar till urvalsprinciperna och påpekar att även andra faktorer - som att enskilda soldater möjligen skulle ha hamnat utanför samhället ändå, av helt andra skäl - kan vara avgörande.
 
No yritään kääntä ne tärkeimät osat.

Hans Holm on palvellu Kosovossa ja Irakissa. Nyt hän asuu metsässä kahden koiran kansa. Hänellä on stressi.
Ja sitten on 8 tanskalaita sotilaita on muutanut metään ikiksi. Ja nyt on ainakin 3 veteraaneja joka juokse Jyllantin metsässä,
ei ne voi asua asunossa.

Norjalaiset nukuu teltassa ja syö marjoja ja eläimiä jotka ne on saanut kiini.
Ja siiten oli lähellä Kongsvinger (kaupunki) siis metsässä ne kaivoi juoksuhautoja
 
Tämäkin ilmiö on sitä hintaa, jota maksetaan sotimisesta. Nämä tapaukset NÄKYVÄT, valtaosa "vammaisista" ei näy.

Jos katsotaan, että ammattisotilaalla täytyy olla sotakokemusta, niin paljonko hyötyä on sitten näistä tällaisista ammattisotilaista? Uskokaa pois vaan, muutaman vuoden palvelus syö karjun kuin karjun voimavarat.

Olenkin tässä suhteessa melko tiukan kannan omaksunut: vain kotimaan puolustamiseen tähtäävä sotiluus on oikeutettua niin sotilaiden kuin moraalinkin puolesta. Ja en anna tämän periaatteen hämärtyä sillä, että siihen aletaan sotkea ns. harmaan alueen maanpuolustusta, jota kuulemma harjoitetaan mm. Afganistanissa. Mielestäni maanpuolustussota on vain ja ainoastaan sitä, että suora aseellinen hyökkäys torpataan sotilaallisella voimalla piste. Poliisi muiden viranomaisten avulla selviää kyllä näistä muista uhkista.
 
Mielenkiintoista olisi tietää kuinka kotimaassa on valtiovalta varautunut ko. tyyppisiin ongelmiin. Sillä uskon , että meilläkin on eri KRIHA-tehtävien vuoksi siellä olleille lisääntyvissä määrin taistelustressistä johtuvia henkisiä häiriöitä. Jatkuva pelko-persiissä ei ole normaali olotila. Kuinka stressioireet hoidetaan? Vai työnnetäänkö henkilö "arvauskeskusten" hoidettavaksi ja annetaan kunnallisen terveydenhuollon hoitaa jätteet.

Hoito on kallista ja terapia pitkäkestoista, kaiken lisäksi tulos voi olla epävarma.
 
Missä afganistanissa suomen joukot on?
onko niilä oma alue nytten tai onko ne ruotslalaisen kansa?

ja se alue onko se rauhallinen toisten alueen vertaan?
 
Lujin nyt että moni niistä tanskalaisista istuu linnassa yli 40 kpl.

Ne istuu murhasta, ryöstö ja huumerikoista. Moni käyttä nytten huumeita (heroiini?)
Ryöstö = saada rahaa ostaa huumeita.

On se kova hinta mitä ne saa maksaa, lähti sinne ylpeänä erikoissotilas ja tulee takaisin kun narkkari....
 
Mitenkäs rooman legioonassa? palvelivat muistaakseni vuosikymmeniä ja saivat palkaksi maatilkun sitten eläkkeelle lähtiessään. Toisaalta yhteiskunta ja ihmiset olivat silloin erillaisia kuin nykyään.

Länsimaissa ihmiset lienevät pehmentyneet sen verran että sotilait alkaa olla vaikeaa löytymään.
 
Teräsmies kirjoitti:
Mitenkäs rooman legioonassa? palvelivat muistaakseni vuosikymmeniä ja saivat palkaksi maatilkun sitten eläkkeelle lähtiessään. Toisaalta yhteiskunta ja ihmiset olivat silloin erillaisia kuin nykyään.

Länsimaissa ihmiset lienevät pehmentyneet sen verran että sotilait alkaa olla vaikeaa löytymään.

Jos en väärin muista, niin Rooman legioonalaiset palvelivat 20 vuotta. Tämän jälkeen oli mahdollista uusia "sopimus" tai alkaa maajussiksi sillä palkinnoksi saadulla maatilkulla.
 
Back
Top