Sotilassoittokuntien tulevaisuus puntarissa

Jos joku toiminta pitää ulkoistaa, niin se on juurikin TÄMÄ!
Mitä nuo hemmot tekevät 95%:na työpäivistään kun niitä soittotilaisuuksia ei ole?
Millä ihmeen perustella marssimusiikkia tuottavat orkesterin täytyy olla "ammattisotilaita"?
Tätä kysymystä olen miettinyt jo pitkään, kun itse palvelin aikoinaan varusmiessoittokunnassa. Silloin näitä pieniä ammattisoittokuntia oli maakunnissa yhteensä toistakymmentä. Nythän PV-uudistuksen myötä jäljellä jäivät VMSK:n ohella vain Kaartin SK, Rakuuna SK, Laivaston SK, Ilmavoimien SK ja Lapin SK.
Kokoonpanot tosin suurenivat hieman ja toimintasäde laajeni kullakin orkesterilla.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin PV:n palkkalistoilla on vähennyksen jälkeenkin yhä liki 200 ammattimuusikkoa soittaja-aliupseereina, soittajaupseereina, tai sotilasammattihenkilön virkanimikkeellä. Useimmiten tehtävät ovat sidottu sotilasarvoihin kersantista ylöspäin. Puolustusvoimillahan oli takavuosikymmeninä pitkät perinteet omasta soittajakoulutuksesta, mutta tämä järjestelmä lakkautettiin 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen rekrytointi on tapahtunut pääasiassa siviilipuolelta koesoittojen kautta, eikä suoritettua varusmiespalvelusta lukuunottamatta muuta sotilaallista valmiutta vaadita. Cooperin-juoksutesti pitää ylittää kuitenkin jonkun tietyn alarajan.

Tiedän eräänkin soittajan, joka on lähtöisin kotiseudultani ja on ollut alalla jo pian 30 vuotta, ilmeisesti tällä hetkellä yliluutnanttina tai kapteenina. En tosin ole tavannut häntä näinä vuosina face-to-face kertaakaan, mutta olen aina halunnut tietää, mihin tehtäviin tällaiset kokeneet soittajaupseerit on koulutettu, jos laajamittainen aseellinen konflikti uhkaa. Paraatit ja muut konsertit ovat varmasti toissijaisia asioita, mikäli valmius on kohotettu korkeimpaan mahdolliseen luokkaan. Jostain muistan lukeneeni, että nämä erikoisupseerit olisivat kriisitilanteissa "esikunta- ja hallintotehtävissä", mitä sitten ikinä tuo epämääräinen luonnehdinta tarkoittaakaan.

Jos jollain tällä palstalla on asiasta tarkempaa tietoa, niin mielenkiinnolla kuulisin.
 
Epäilen, että mitään yleistä käytäntöä ei ole piipareiden suhteen.

Käsittääkseni ainakin osa sotilassoittokunnista jatkaa soittamista poikkeusoloissa. (Ainakin on reserviläisikirjeitä näkynyt jossa reserviläisen tehtävä on soittaja.)

Se sijoitetaanko soittaja johonkin muuhun tehtävään kuin soittokuntaan poikkeusoloissa riippuu varmaan henkilöstä.

Esimerkiksi 44 vuotias nainen jolla on terveysongelmia ja joka ei ole edes suorittanut varusmiespalvelusta jatkaa todennäköisesti torven töräyttelyä myös poikkeusoloissa.

Sen sijaan esimerkiksi alle 30 vuotias palkattu soittaja, jolla on varusmieskoulutus aliupseeriksi tai upseeriksi voi hyvinkin vaihtaa kentälle ja tilalle otetaan reservin soittaja.

Poliisin palkatut soittajat saivat aikaisemmin lyhyen koulutuksen poliisikoululla. Poikkeusoloissa poliisin muusikoita oli tarkoitus käyttää liikenteenohjaukseen yms. poliisin toimintaa avustavaan tehtävään.

Saksalaiset kouluttivat sotilasmuusikoita toisen maailmansodan alkuvuosina vielä palvelukseen otetuista varusmiehistä. Ensiksi koulutusta vähennettiin ja sitten soittajia alettiin siirtää muihin tärkeämpiin tehtäviin. Sotilassoittokunnat vähenivät kuin pyy maailmalopun edellä vuosina 1944-1945 kun viimeisiä resursseja kauhottiin harveneviin riveihin.
 
Pidetään vaan ne sotilassoittokunnat ja leikataan rahat afrikan koneinsinööreiltä!
 
Ainakin on reserviläisikirjeitä näkynyt jossa reserviläisen tehtävä on soittaja.
Tämäpä mielenkiintoista. Eli näiden 230 000 sijoitetun joukossa joillekin on sodan ajan tehtäväksi määrätty soittaja? Voisi siis kaiketi olettaa, että jos tositilanne tulee eteen niin tämä reserviläinen liittyy soittokuntaan ja korvaa seillä vakituiseen henkilökuntaan palkatun sotilassoittajan. Joka puolestaan siirretään johonkin "oikeaa sotimista" läheempänä olevaan tehtävään. Olen myös käsittänyt, että palkatuilla soittajaupseereilla on päätoimensa ohella säännöllisesti esim. ampumaharjoituksia, johtamisoppia ja muita sotilaallisia valmiuksia ylläpitävää toimintaa / koulutusta. Muutenhan tosiaan nämä ammattisoittokunnat voitaisiin periaatteessa korvata täysin siiviilimuusikoilla, jotka vain pukeutuvat esiintyeessään sotilasasuihin ja univormuihin.
 
Olen myös käsittänyt, että palkatuilla soittajaupseereilla on päätoimensa ohella säännöllisesti esim. ampumaharjoituksia, johtamisoppia ja muita sotilaallisia valmiuksia ylläpitävää toimintaa / koulutusta.
Toivottavasti. Tuttu kävi sotilassoittokoulun 90-luvulla, kai niitä viimeisiä, ja jossain vaiheessa oli Laivaston soittokunnassa. Heidän sotilaallisia valmuksia ylläpitävissä suunnistuskoulutuksissa sai lähteä maastoon sateenvarjon kanssa, jos oli huono keli. Joku oli herättänyt huvitusta, kun oli liikkellä mahdollisimman vaaleanpunaisen kukertavan varjon kanssa. Asenteesta sain juttujen perusteella aika huonon kuvan, soittaminen toki kiinnostaa kuten pitääkin, mutta siihen sotilaalliseen osaamisen en testaamatta luottaisi.
 
Back
Top