Sotilasura (ent. Sotilasuran suosio eri puolilla Suomea - Ahvenanmaa militanteimpien joukossa)

#1
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3Ga1F0ZlVTY3FHV0E/view

Tässä tutkimus korkeakoulutukseen hakeutumisesta eri maakunnissa.

Sivulta 47 löytyy taulukko, josta voi katsoa eri alojen suosituimmuutta valtakunnalliseen keskiarvoon (1,00) verrattuna eri maakunnissa 2009-2012.Yli 1 tarkoittaa siis että ala on keskimääräistä suositumpi kyseisessä maakunnassa, alle 1,00 että ala on vähemmän suosittu kuin keskimäärin.

Sotilasala:
Ahvenanmaa 1,77
Etelä-Karjala 1,35
Etelä-Pohjanmaa 1,18
Etelä-Savo 0,53
Kainuu 1,56
Kanta-Häme 1,5
Keski-Pohjanmaa 0,52
Keski-Suomi 0,87
Kymenmaa 1,99
Lappi 1,46
Pirkanmaa 0,58
Pohjanmaa 0,21
Pohjois-Karjala 0,8
Pohjois-Pohjanmaa 0,67
Pohjois-Savo 1,03
Päijät-Häme 1,19
Satakunta 1,23
Uusimaa 0,82
Varsinais-Suomi 1,00

Itselleni suurin yllätys oli Ahvenanmaa, ilmeisesti RVL:n suosio näkyy tässä. Isot erot eri maakuntien välillä. Epäilen, että Etelä-Karjalan, Kymenmaan, Kainuun ja Satakunnan suurta osuutta selittää kantahenkilökunnan lapsien määrä sekä toisaalta se, että iso osa hakijoista lienee kirjoilla jossain määräaikaisuudessa varuskuntapaikkakunnalla.
 

Geronimo

Ylipäällikkö
#2
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3Ga1F0ZlVTY3FHV0E/view

Tässä tutkimus korkeakoulutukseen hakeutumisesta eri maakunnissa.

Sivulta 47 löytyy taulukko, josta voi katsoa eri alojen suosituimmuutta valtakunnalliseen keskiarvoon (1,00) verrattuna eri maakunnissa 2009-2012.Yli 1 tarkoittaa siis että ala on keskimääräistä suositumpi kyseisessä maakunnassa, alle 1,00 että ala on vähemmän suosittu kuin keskimäärin.

Sotilasala:
Ahvenanmaa 1,77
Etelä-Karjala 1,35
Etelä-Pohjanmaa 1,18
Etelä-Savo 0,53
Kainuu 1,56
Kanta-Häme 1,5
Keski-Pohjanmaa 0,52
Keski-Suomi 0,87
Kymenmaa 1,99
Lappi 1,46
Pirkanmaa 0,58
Pohjanmaa 0,21
Pohjois-Karjala 0,8
Pohjois-Pohjanmaa 0,67
Pohjois-Savo 1,03
Päijät-Häme 1,19
Satakunta 1,23
Uusimaa 0,82
Varsinais-Suomi 1,00

Itselleni suurin yllätys oli Ahvenanmaa, ilmeisesti RVL:n suosio näkyy tässä. Isot erot eri maakuntien välillä. Epäilen, että Etelä-Karjalan, Kymenmaan, Kainuun ja Satakunnan suurta osuutta selittää kantahenkilökunnan lapsien määrä sekä toisaalta se, että iso osa hakijoista lienee kirjoilla jossain määräaikaisuudessa varuskuntapaikkakunnalla.
Onko tulosta vertailtu mitenkään Eduskuntavaalien tulosten kanssa noin niinkuin oikeisto VS. vasemmisto akselilla jolloin poliittinen kannatus voisi korreloida maanpuolustustahtoa, en tiedä tämä on vain arvelua.
 
#3
Onko tulosta vertailtu mitenkään Eduskuntavaalien tulosten kanssa noin niinkuin oikeisto VS. vasemmisto akselilla jolloin poliittinen kannatus voisi korreloida maanpuolustustahtoa, en tiedä tämä on vain arvelua.
Varmaan korrelaatio menee niin että mitä enemmän Kokoomusta äänestetään, sitä vähemmän sotilasuralle hakeudutaan. Vastaavasti mitä enemmän Vasemmistoliitto saa ääniä, sitä todennäköisemmin sotilasuralle hakeudutaan. Esim. Lappi, Satakunta ja Kainuu ovat vankkoja vasurialueita... :p

(En kannata kumpaakaan puoluetta, mutta kummankaan puolueen arvomaailmaan ei oikein maanpuolustusuralle lähteminen sovi. Kokkarille kyse on julkisen sektorin työstä jossa ei ole välistävetomahdollisuuksia, vassarille puolestaan inhasta nato-militaristi-anti-venäjä -hommasta. Toki poikkeuksia löytyy, tosin Kokoomuksen laaja kannatus upseerikunnan parissa on itselleni täysi mysteeri...)
 

skärdis

Ylipäällikkö
#4
Itselleni suurin yllätys oli Ahvenanmaa, ilmeisesti RVL:n suosio näkyy tässä. Isot erot eri maakuntien välillä. Epäilen, että Etelä-Karjalan, Kymenmaan, Kainuun ja Satakunnan suurta osuutta selittää kantahenkilökunnan lapsien määrä sekä toisaalta se, että iso osa hakijoista lienee kirjoilla jossain määräaikaisuudessa varuskuntapaikkakunnalla.
Hyvää analyysiä! Ahvenanmaata selittää varmasti Rajavartiolaitos ja kenties vielä merenkulkualan ammatit, joihin meriupseerin tutkinto ei liene huonoimpia väyliä. Ainoa henkilökohtaisesti tuntemani Ahvenanmaalta kotoisin oleva on hänkin RVL:ssa upseerina.

Kuinkas suuri osa ahvenanmaalaisista suorittaa vapaaehtoisena asepalveluksen?
 

skärdis

Ylipäällikkö
#5
(En kannata kumpaakaan puoluetta, mutta kummankaan puolueen arvomaailmaan ei oikein maanpuolustusuralle lähteminen sovi. Kokkarille kyse on julkisen sektorin työstä jossa ei ole välistävetomahdollisuuksia, vassarille puolestaan inhasta nato-militaristi-anti-venäjä -hommasta. Toki poikkeuksia löytyy, tosin Kokoomuksen laaja kannatus upseerikunnan parissa on itselleni täysi mysteeri...)
Ihanko vakavissasi tuollaista esität? Eikös kokoomus ole perinteisesti kuvattu pappispuolueena? Harva pappi kai bisnestä seurakunnassaan tekee?

Kokoomuksen kannatus upseerikunnassa ei ole minkäänlainen yllätys, kun tietää puolueen perinteiset arvot eli koti, uskonto ja isänmaa.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#6
Kokoomuksen kannatus upseerikunnassa ei ole minkäänlainen yllätys, kun tietää puolueen perinteiset arvot eli koti, uskonto ja isänmaa.
Juuri näin, ja niin myös Kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb vannoo näiden arvojen nimeen.

Uudenmaalaisten keskimääräistä vähäisempi halukkuus sotilasuralle ei yllättänyt, mutta Pohjanmaan pieni luku yllätti.
 
#7
Ihanko vakavissasi tuollaista esität? Eikös kokoomus ole perinteisesti kuvattu pappispuolueena? Harva pappi kai bisnestä seurakunnassaan tekee?

Kokoomuksen kannatus upseerikunnassa ei ole minkäänlainen yllätys, kun tietää puolueen perinteiset arvot eli koti, uskonto ja isänmaa.
No tää oli läppä, mutta näin se ainakin sotilasuralle hakeutumisessa menee. Kokoomus kerää kannatusta maakunnissa jossa pääosin sotilasuralle hakeutuminen on vähäistä. En vain itse ole koskaan tykännyt vastakkainasettelusta jossa isänmaallisuus on laitettu jonkun aatesuunnan piikkiin. Esimerkkejä isänmaallisuudesta ja sen puutteesta löytyy joka puoluekannasta, Vihreistä Perussuomalaisiin ja Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon.
 
#8
Uudenmaalaisten keskimääräistä vähäisempi halukkuus sotilasuralle ei yllättänyt, mutta Pohjanmaan pieni luku yllätti.
Pohjanmaan maakunnan useissa kunnissa on vahvasti pasifistinen herätysliikeperinne. Lisäksi maakunnassa ei ole ollut Vaarallisen Patteriston lopettamisen jälkeen varuskuntaa. Etelä-Pohjanmaallahan luku oli puolestaan keskiarvoa suurempi.

 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#9
Pohjanmaan maakunnan useissa kunnissa on vahvasti pasifistinen herätysliikeperinne. Lisäksi maakunnassa ei ole ollut Vaarallisen Patteriston lopettamisen jälkeen varuskuntaa.
Tarkoitin kaikkia pohjanmaita pl. etelä-pohjanmaa. Mutta en tiennykkään herätysliikkeiden pasifistisesta luonteesta.
 

Victor Charlie

Kapteeni
Lahjoittaja
#10
Pohjanmaalla ei enää ole varuskuntia, joten kosketusta sotilasammatteihin ei juuri ole. En esim. itse tunne varsinaisesti yhtään kapiaista henkilökohtaisesti, joku entinen koulukaveri on jossain päin maata ammattisotilaana ja sitten tunnen jonkun evp:n.
 
#11
Tarkoitin kaikkia pohjanmaita pl. etelä-pohjanmaa. Mutta en tiennykkään herätysliikkeiden pasifistisesta luonteesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Munsalan_radikalismi

Suhtautuminenhan vaihtelee. Esimerkiksi eri lestadiolaisuuden haaroissa maanpuolustusta korostetaan.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Pohjanmaalla ei enää ole varuskuntia, joten kosketusta sotilasammatteihin ei juuri ole. En esim. itse tunne varsinaisesti yhtään kapiaista henkilökohtaisesti, joku entinen koulukaveri on jossain päin maata ammattisotilaana ja sitten tunnen jonkun evp:n.
Katsokaas tosiaan miten suuret varuskunnat korreloituvat tässä tutkimuksessa. Kymi, etelä-karjala, kainuu jne.

Pohjammmaalla ei sitten saatana pilkata jumalaa. :rolleyes: Runeberg, Kosola ja kumppanit kääntyilevät levottomina yksiöissään.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#13
Pohjanmaa enimmäkseen ruotsinkielistä. Ehkä sillä on jotain tekemistä asian kanssa.

Pitää muistaa erottaa pohjanmaa, etelä-, keski-, ja pohjoispohjanmaa.
 

Victor Charlie

Kapteeni
Lahjoittaja
#14
Niin meinasin kaikkia "Pohojanmmaita", siis Etelä-, Keski-,Pohjois- ja ruotsinkielistä. E-P ainoastaan nousee yli keskiarvon, mutta siellä onkin vielä aluetoimisto Vaasassa ja Kauhava vasta hiljan suljettiin. Muualta on valot sammuteltu aikoja sitten. Ruotsinkielisillä varmaan kielikin vaikuttaa.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#15
Pohjanmaa enimmäkseen ruotsinkielistä. Ehkä sillä on jotain tekemistä asian kanssa.
Ruotsinkielisyydellä on vaikutuksia. Yksi on äidinkielisen varuskunnan sijainti eli Dragsvik on Pohjanmaalta kaukana. Lomista kuluu iso osa bussissa istuessa. Se lisää 5,5 kuukauden houkuttelevuutta ja sulkee samalla upseerin ammatin pois. Sama vaikuttaa varmasti myös suomenkielisissä ilman varuskuntaa olevissa maakunnissa.

Varmasti osansa myös riikinruotsalaisen kulttuurin seuraamisella eli intti ei ole mikään iso juttu. Sotilasuralle lähteminen vaatii muutoinkin hyvin vahvasti suomenkieliseen kulttuuriin tulemisen, joka lienee osalle iso kynnys.
 
#17
Tätä outoa ikuisuuskysymystä ja sen syy-seuraus-suhdetta kannattaa lähestyä sosiologian tulokulmasta, jolloin keskeiseksi käsitteeksi nousee profession käsite. Kysymys ei ole siitä, että reserviläinen olisi jotenkin virkamiessotilasta huonompi tai kyvyttömämpi tekemään oikeita asioita oikeansuuntaisesti. Onhan tästä jo sotahistoriassakin vahva näyttö, jonka kiistämiseen ei edes erilaisten "sotatohtoreiden" lihakset riitä.

Ydinkysymys on virkamiessotilaan professiosta ja sen yhteiskunnallisen aseman suojelemisesta. Toisin sanoen tämänkin foorumin nokittelu on puhdas puolustusreaktio reserviläisiä vastaan, joiden koetaan tunkeutuvan virkamiessotilaiden tontille ja tekemään heille kuuluvia tehtäviä.

Lähin profession määritelmä löytyy wikipediasta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Professio), josta alla muutaman kohdan lainaus:

"Professio on vahvan ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttanut ammatti. Professioiden asema perustuu todelliseen tai väitettyyn erikoisosaamiseen, johon ne ovat ovat saaneet ainakin osittaisen ja usein lakisääteisen monopoliaseman[1]. Professionaalin asemaan liittyy usein tavallista suurempi autonomia työnteossa. Tyypillisiä ja vanhimpia professioita ovat papin, lääkärin ja lakimiehen ammatit."

"Sosiologisesti professioita ovat kuitenkin määritelmällisesti täsmälleen ne ammatit, jotka ovat yhteiskunnassa onnistuneet saamaan profession aseman."

"Niinpä professio on käsitteenä jännitteessä yleisemmän ammatin kanssa: se voi toisaalta tarkoittaa alaa joka on sattunut mielivaltaisista syistä saavuttamaan laillisen tai muuten yhteiskunnallisesti erityisen aseman, ja toisaalta alaa jonka erityiset luottamus- ja asiantuntijapiirteet jo taloudellisista syistä erottavat sen yleisemmästä työnteosta."

Professio ei voi säilyttää omaa yhteiskunnallista asemaansa professiona tai erottumaan ns. tavallisesta bulkkityönteosta, jos melkeinpä kuka tahansa voi ryhtyä sen harjoittajaksi. Toisin sanoen reserviläisten tunkeutuminen omissa harjoituksissaan tyypillisesti virkamiessotilaille monopolisoituihin tehtäviin uhkaa virkamiessotilaan professiota sekä sen yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta. Suomalainen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva reserviläisarmeija kärjistää luontaisesti em. asetelmaa, koska reserviläisissä on runsaasti myös upseereita ja aliupseereita, jotka koetaan potentiaalisina haastajina ja varsinkin profession yhteiskunnallisen arvostuksen inflaationa.

Samasta professiolähteestä juontuu myös ainainen pätemisen ja oman ryhmän korottamisen tarve (mm. keinotekoisen akateemisuuden ylikorostaminen) sekä lähes automaattinen loukkaantuminen sen kyseenalaistamisesta, josta esimerkkinä kuuluisa Mika Aallon väitöstutkimus, mikä oli erityisesti kadettiupseerin professiolle käytännössä tanakka potku vyön alle. Lisäksi samaa sarjaa edustaa PV:n eri henkilöstöryhmien välinen (upseerit-opistoupseerit-erikoisupseerit-aliupseerit) skisma, jossa jokainen ryhmä pyrkii saamaan itselleen mahdollisimman suuren osan yhä pienenevästä kakusta ja vastaavasti syömään muiden kakkua. Erityisen korostunutta oli varsinkin takavuosina upseerit-opistoupseerit välinen teutorointi joukko-osastojen tasolla. Voi jukra niitä melkoisia itkupotkuparkuraivareita aiheuttaneita herkullisia yksittäisteemoja, kuten opistoupseeri perusyksikön päällikkönä/varapäällikkönä sekä opistoupseerin parempi palkkaus (OTV <-> JSA) samassa tehtävässä.

Normaalille ihmiselle nämä voivat olla täysin käsittämättömiä kiistakysymyksiä, mutta oikeasti niillä on tärkeä merkitys. Sitä suurempi, mitä ahtaammassa mielessä. Yhteen lauseeseen kiteytettynä: suutari pysyköön lestissään.
Piti ihan katsoa tämä Mika Aallon väitöskirja. Voi hitsi. Nythän palikat alkavat putoilla paikalleen.

http://epub.lib.aalto.fi/pdf/diss/Aalto_DD_2012_029.pdf

Lainaus sivulta 316:

"Toisin sanoen, vaikka pääsykoejärjestelmä uudistettaisiin kuinka hyväksi tahansa,
uudistuksesta ei olisi käytännön tasolla suurtakaan iloa, koska tällä hetkellä
upseerikoulutukseen pyrkijöiden joukossa ei yksinkertaisesti vain näyttäisi olevan
riittävän paljon kyllin hyviä hakijoita upseereiksi koulutettaviksi."

Nyt kun tilanteeseen pääsee vielä vaikuttamaan se vetovoimaa kasvattava tekijä, että ulkomaiset sotaretket muuttuvat henkilökunnalle entistä pakollisemmiksi, tuskin kovin moni penaalin terävimmästä päästä haluaa väen väkisin tällaisiin työsuhteisiin. Sinne menee entistä enemmän sellaisia persoonallisuustyyppejä, joiden osalta voi olla tyytyväinenkin, notta mitä enemmän ovat rauhallisesta koto-Suomesta pois sijoitettuina.

EDIT: Tässä sitten Persianlahden 2.sodan todellisuuteen pohjautuvan jenkkirainan kuvaus siitä, mihin tämä kehityskulku johtaa:

 
Viimeksi muokattu:
#18
"Toisin sanoen, vaikka pääsykoejärjestelmä uudistettaisiin kuinka hyväksi tahansa,
uudistuksesta ei olisi käytännön tasolla suurtakaan iloa, koska tällä hetkellä
upseerikoulutukseen pyrkijöiden joukossa ei yksinkertaisesti vain näyttäisi olevan
riittävän paljon kyllin hyviä hakijoita upseereiksi koulutettaviksi."
No ensinnäkin on pakko sanoa reservistä että olen sen ikäinen että meillä oli AUK 1 ja sitten RUK valinnat.
Mutta kyllä mä hyvin muistan kuinka tuloksella 189.5 pääsin vasta sijalle 4, linjan KA:n ollessa 180.5. 3 parasta meni RUK:n (+190) ja siinä sitä katseli paperia seinällä josta näki tulokset kuinka kiväärilinjalta pääsi RUK:n tuloksella 156. Niih...

Toinen asia on, että se kadis ei ole kovinkaan vetävä. Nuorena se on kiinnostava, mutta se tulevaisuus, työ ja palkka. Tämä ihan vaan parin kadiksen käyneen kanssa saunailtana keskusteltua. Ne kellä on kykyä/halua pärjätäkseen siellä, pärjäisivät muissakin opistoissa. Enemmänkin sellainen ammatillinen valinta. Toisaalta hyvä että sinne mennään halun eikä palkan takia, toisaalta se saadaanko silloin parasta.
 
#19
Ainiin täytyypä ilmoittaa entiselle korisvalmentajalleni, joka "puuhastelee" MAAK:in kimpussa, että hän on ollu sitte viimiset 20-vuotta esikunnassa pöytähommissa. Ei suinkaan yksikössä kouluttajana ja muissa hommissa. Tämä sen takia kun jäsen Rautaristi sattui tietämään näin.
No offence mutta jos opistoupseeri tai aliupseeri on yhä 20v jälkeen yksikössä kouluttajana ei ole kyllä penaalin terävin kynä. En hemmoa todennäköisesti tunne, mutta näin se nyt tuppaa olemaan...nimittäin jos on 20v virkaa takana on jo ns. laskentavuosilla, joten yksikössä häviää paitsi joka päivä rahaa, häviää myös joka päivä tulevan eläkkeensä määrää koska työpöytähommissa on selkeästi parempi liksa kun yhdessäkään hommassa yksikössä.
 

crane

Kenraali
Lahjoittaja
#20
No offence mutta jos opistoupseeri tai aliupseeri on yhä 20v jälkeen yksikössä kouluttajana ei ole kyllä penaalin terävin kynä. En hemmoa todennäköisesti tunne, mutta näin se nyt tuppaa olemaan...nimittäin jos on 20v virkaa takana on jo ns. laskentavuosilla, joten yksikössä häviää paitsi joka päivä rahaa, häviää myös joka päivä tulevan eläkkeensä määrää koska työpöytähommissa on selkeästi parempi liksa kun yhdessäkään hommassa yksikössä.
Ei ole ollu 20-vuotta kouluttajana vaan käytin RautaRistin mainitsemia vuosilukuja ja toimia millaisia MAAK:in kanssa puuhastelevat skapparit hänen mukaansa ovat. :)
On ollut kyllä muissakin tehtävissä ihan "normaalin" tehtäväkierron mukaan. ("normaali" siksi kun en tiiä siitä mitään)
Edit: eikä kyllä ole palvelusvuosiakaan vielä ko.henkilöllä 20pv:n palveluksessa.
 
Top