Suhtautuminen neuvostoaikoihin entisen NL:n alueella

Nargö

Kapteeni
Lienenkö oikeassa jos väitän, että entisen Neuvostoliiton alueen maat ovat jyrkästi jakautuneet sen suhteen, että miten Neuvostoliiton aikaan suhtaudutaan?

Toisaalta on esimerkiksi Baltian maat ja vähän rajatummin Ukraina, joissa neuvostoaikoja (hyvällä syyllä) muistellaan aikana, jolloin oma kansa oli käytännössä vangittuna miehittäjävaltion diktatuuriin. Diktatuuriin, joka tappoi ja vangitsi suuren osan alueen kansasta, ja jonka epäonnistunut talousjärjestelmä suisti alueen syvään köyhyyteen.

Toisaalta taas on esimerkiksi pääosa Venäjästä, Valko-Venäjä, Moldova, Keski-Aasia ym. missä Stalinin kuoleman jälkeistä neuvostoaikaa muistellaan etupäässä aikana jolloin tavallisen kansan elintaso oli selvästi nykyistä parempi, jolloin infrastruktuuria ei oltu päästetty rapistumaan läheskään niin pahasti kuin nykyisin, jolloin korruptio oli vielä kohtuullisessa mittaluokassa ja jolloin voitiin olla ylpeitä supervallan asemasta. Ilmeisen moni on näillä alueilla tuntuu olevan sitä mieltä, että Neuvostoliiton kaatuminen oli tragedia.
 

tommi

Luutnantti
Lienenkö oikeassa jos väitän, että entisen Neuvostoliiton alueen maat ovat jyrkästi jakautuneet sen suhteen, että miten Neuvostoliiton aikaan suhtaudutaan?

Toisaalta on esimerkiksi Baltian maat ja vähän rajatummin Ukraina, joissa neuvostoaikoja (hyvällä syyllä) muistellaan aikana, jolloin oma kansa oli käytännössä vangittuna miehittäjävaltion diktatuuriin. Diktatuuriin, joka tappoi ja vangitsi suuren osan alueen kansasta, ja jonka epäonnistunut talousjärjestelmä suisti alueen syvään köyhyyteen.

Toisaalta taas on esimerkiksi pääosa Venäjästä, Valko-Venäjä, Moldova, Keski-Aasia ym. missä Stalinin kuoleman jälkeistä neuvostoaikaa muistellaan etupäässä aikana jolloin tavallisen kansan elintaso oli selvästi nykyistä parempi, jolloin infrastruktuuria ei oltu päästetty rapistumaan läheskään niin pahasti kuin nykyisin, jolloin korruptio oli vielä kohtuullisessa mittaluokassa ja jolloin voitiin olla ylpeitä supervallan asemasta. Ilmeisen moni on näillä alueilla tuntuu olevan sitä mieltä, että Neuvostoliiton kaatuminen oli tragedia.
Ainakin niiden alueiden hallitsijoille neuvostoliiton kaatuminen oli hetkellinen katastrofi. Mutta pian se kääntyi hallitsijoidelle paratiisiksi, kaikille nistaneille!
 

StepanRudanskij

Ylipäällikkö
Aika suoraan taitaa korrelaatio mennä taloudellisen hyvinvoinnin mukaan. Ryssät keskimäärin hyötyivät neuvostojärjestelmästä, joka oli käytännössä venäläisten siirtomaajärjestelmä. Monet heistä muistelevat edelleenkin sen heille hyviä puolia. Yksinkertaistettu versiohan tästä on se pieni bolseviikkijoukko Suomessa, joka muistelee edelleen niitä 70-80 luvun matkoja Neuvostoliittoon, jossa turistia maasutettiin ja valuuttakaupasta sai eksoottista rojua. Tämä todistaa heille edelleen neuvostojärjestelmän ylivoimaisuuden.
Entisten siirtomaiden asukkaista suuri osa taas näkee asian toisin.
 

johan6

Majuri
Karkealla tasolla Neuvostoliiton romahdus johti siihen että Venäjän talous putosi n. 1/3:aan aikaisemmasta. Väestön määrä väheni noin 1/2 aikaisemmasta ja maa-alueesya irtosi noin 1/3 itsenäsityneille valtioille.
- tämä kestoo jossain määrin myös siitä mikä merkitys Neuvostoliitolle ja venäläisille oli Stalinin sodan jälkeen alistamilla kansoilla ja valtioilla.

Neuvostoliiton jälkeen itsenäistyneet valtiot ovat viimeisen 30 vuoden aikan kasvattaneet omaa talouttaan suhteessa Venäjän talouden tilaan..(joka on ollut sisämarkkinoiden lisäksi käytännössä pelkkää raaka-aineiden vientiä).

Yhteiskunnallisesti Neuvostoliitossa ja sen aikaisemmissa satelliiteissa valtaa pitäneet kommunistit ja heidän johtamansa (väki)valta koneisto muodostivat yhteiskunnan eliitin. Tähän etuoikeutettujen joukkoon kuului vajaa 10% kansalaisista. Silti hekään eivät voineet ryöstää itselleen yhteiskunnan omaisuutta. Varsin monet näistä ovat kyenneet säilyttämään erityisasemansa muihin kansalaisiin myös Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Erityisesti näin on käynyt Venäjällä. NL:n jälkeen itsenäistyneissä valtioissa ei niinkään.
- ne kansalaiset jotka ovat kyenneet sopeutumaan uuteen järjestelmään (Putinin tukijoiksi jne.) ovat hyötyneet tilanteessa ja ovat kaiketikin tyytyväisiä omaan asemaansa sekä yhteiskunnan kehitykseen.
- kuten myös rikolliset ja kaikki muutkin jotka ovat kyenneet hyötymään korruptiosta sekä asemastaan Putinin johtamassa diktaruurihallinnossa.
- talouden kehitys ja sen myötä saatua hyvonvointia on Putinin aikana keskittynyt suurkaupunkeihin, erityisesti Moskovaan ja Pietariin sekä muihin alueellisiin keskuksiin..
- pienissä kaupungeissa ja maaseudulla kansalaisten elintaso ja kaikki muukin kehitys on vain taantunut Neuvostoliiton ajoista..

Kommunismin aikaan kaikki olivat enemmän tai vähemmän köyhiä. Myös ne etuoikeutetut puolueen jäsenet. Nykyään erot ns. hyvinvoinnin suhteen ovat kasvaneet. Putinin tuella kaikenlaiset rikolliset ovat hyötyneet kansan kustannuksella.
- varmasti suuri osa venäläisistä ymmärtää mitä on tapahtunut..ja ymmärtää senkin ettei mitään positiivista muutosta ole näköpiirissä.
- osa puolestaan uskoo siihen mitä Putinin hallinnoimat mediavälineet kertovat lisääntyvän kurjuuden syiksi
- ja paljon on niitäkin jotka vain pyrkivät kaikin mahdollisin tavoin hyötymään yhteiskunnan nykyisestä tilanteesta..
 

Nargö

Kapteeni
Aika suoraan taitaa korrelaatio mennä taloudellisen hyvinvoinnin mukaan. Ryssät keskimäärin hyötyivät neuvostojärjestelmästä, joka oli käytännössä venäläisten siirtomaajärjestelmä. Monet heistä muistelevat edelleenkin sen heille hyviä puolia. Yksinkertaistettu versiohan tästä on se pieni bolseviikkijoukko Suomessa, joka muistelee edelleen niitä 70-80 luvun matkoja Neuvostoliittoon, jossa turistia maasutettiin ja valuuttakaupasta sai eksoottista rojua. Tämä todistaa heille edelleen neuvostojärjestelmän ylivoimaisuuden.
Entisten siirtomaiden asukkaista suuri osa taas näkee asian toisin.
Sinänsä entisissä siirtomaissa kuitenkin on hyvin poikkeavia suhtautumistapoja neuvostoaikoihin. Esimerkiksi jos ajatellaan kolmikkoa Ukraina, Valko-Venäjä ja Moldova. Ukrainassa ei pahemmin neuvostoaikoja lämmöllä muistella, vaikka samoissa rapistuneissa raunioissa siellä paljolti elellään kuin Valko-Venäjällä ja Moldovassa. Kädestä suuhun, korruption viedessä vähänkin varallisuuden maan taloudesta. Toki tässä on varmasti taustalla se miten pahasti ukrainalaiset kärsivät ei vähiten Stalinin toimeenpanemassa kansanmurhassa.
 

Nargö

Kapteeni
Neuvostoliiton jälkeen itsenäistyneet valtiot ovat viimeisen 30 vuoden aikan kasvattaneet omaa talouttaan suhteessa Venäjän talouden tilaan..(joka on ollut sisämarkkinoiden lisäksi käytännössä pelkkää raaka-aineiden vientiä).
Eivät kyllä kaikki ole. Baltiassa sekä niissä maissa joilla on öljyvaroja talous on toki kasvanut suhteessa Venäjään. Mutta monissa maissa on menty tuntuvaa takapakkia sen jälkeen, kun rahahanat Moskovasta menivät kiinni ja kotimainen itsevaltias (taikka rosvokopla) otti vallan. Kun omat merkittävät luonnonvarat puuttuvat, korruptio vie rahat ja hallintojärjestelmä muutenkin on mitä on, niin ei se mahdollista taloudellista kilpailua isot luonnonvarat omaavan Venäjän kanssa.

Ukrainakin on rutiköyhä, eikä sillä ole suuresta asukasluvustaan huolimatta mahdollisuuksia esimerkiksi kovinkaan suuren sotilaallisen suorituskyvyn luomiseen kotimaisin varoin.
 
Top