Wiki sanoo että 2009 hieman kaventuivat (kun edelliset vuodet ovat olleet muuttumattomina), mutta tuoreempaa tietoa ei ole. Onko sinulla?
Minusta huolestuttavinta on se, että toivottomien ja perspektiivittömien kansalaisten lkm kasvaa koko ajan. Sitä ei ihan hevin haluta mittailla, eikä siitä poliitikot halua keskustelunaihetta. Loppujen lopuksi on se ja sama, jos työn syrjässä ja toimeentulossa kiinni pysyvien tuloeroissa tapahtuu pientä liikettä puoleen toiseen, hankalin kehityskulku tapahtuu koko ajan tämän joukon reunoilla, siinä yhteiskunnan marginaalissa.
Tunnen asiaa erään membershipin kautta ja syitä on monia. Yksi syy on tietysti ihmiset itse. Sitten on heidän ikänsä, koulutusvajeensa, asuinpaikkansa, fyysiset ja psyykkiset esteet jne. Tosiasiassa työttömien kouluttamiseen panostetaan todella vähän. Jos sitä vertaa Norjaan ja Ruotsiin, niin ollaan kehitysmaa. Tässä on sitten vielä suuria alueellisiakin eroja, ne taas eivät johdu niinkään rahasta, vaan asenteista, ihan totta, asenteista. Jos joku sanoo, että menisivät töihin...mihin helvettiin 300 tuhatta eri tavoin toimetonta saadaan Suomessa töihin? Työtä on, palkanmaksajia kovasti vähemmän. Jotkut hallintoihmiset sanovat suoraan, että koulutusjärjestelmän kehittäminen meni vituilleen totaalisesti. Se oli poliittinen päätös ennenkaikkea. Kyllä yhteiskuntaa ohjataan monin tavoin, kenen etu on sitten kusta järjestelmän muroihin ja ylläpitää riivatunkokoista työvoimareserviä, sitä voidaan pohtia.
Satatuhatta ihmistä töihin oikealla palkalla tarkoittaa sitä, että ns. kestävyysvaje on historiaa. "valtio ei voi ottaa suurta roolia", sanoo Jyrki K. No ei sitten voi, peilikuvana katsotaan tätä kehitystä. Valinta on tehty, kenties Himasen filosofiarynnäkkö on niin fantsu, että voidaan katsoa kuinka ajetaan valtiolaiva päin seinää.
Vaan eipä Jyrki K. esikuntineen ja hengenheimolaisineen ole ainoa kyy kaskessa. Toinen on vähintään yhtä hyvällä volyymilla erilaiset etujärjestöt alkaen palkansaajista päätyen - maksajiin. Tarttis tehdä jotain.
Tässä on jotain samaa kuin pv:n rahoittamisessakin. Eletään nelivuotiskausia, vähänkään pidemmän kurssin tavoitteisiin ja strategioihin ei ole kykyä, ei halua eikä mitään. Ja marjat poimitaan sitten, ei hillona, vaan navetantaus-laatuna.