Umkhonto
Ylipäällikkö
Suomalaisen miinalaivan päällikkö paljastaa, kuinka tiiviisti venäläisiä sotalaivoja seurattiin Suomenlahdella
Kotimaa 16.11.2015 2:00
Jarmo Huhtanen
Puolustusvoimat
Miinalaiva Uusimaa osallistui vastikään Saarisomerellä järjestettyyn isoon meripuolustusharjoitukseen.
Venäläisten valtionalusten liikenne Suomenlahdella on palautunut tämän vuoden aikana normaaliksi, kerrotaan Merivoimien esikunnasta HS:lle.
Vielä viime vuonna venäläisliikenne kasvoi yllättäen 15 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Samalla suomalaisten sotalaivojen tekemät tunnistustehtävät lähes kaksinkertaistuivat. Nyt tilanne on rauhoittunut.
Ilmatorjuntayhdistyksen Ilmatorjunta-lehti on julkaissut harvinaisen kertomuksen suomalaisen päivystävän sotalaivan arjesta silloin, kun Venäjän laivaston liikenne oli kiivaimmillaan.
Miinalaiva Uusimaan päällikkönä toiminut Toni Joutsia ja aluksen sukellusveneentorjuntaupseeri Miikka Nynäs ovat kirjoittaneet lehteen artikkelin (3/2015), jossa kerrotaan yksityiskohtia Merivoimien taistelualuksen tunnistustehtävistä.
Uusimaan päällikkö on sittemmin vaihtunut, ja komentajakapteeni Joutsia on siirtynyt valmiuspäälliköksi Rannikkolaivaston esikuntaan.
Yhden vuorokauden aikana Merivoimien operaatiokeskus käski Uusimaan tunnistaa ja kuvata useita erilaisia venäläisiä sota-aluksia Itämerellä.
Joutsian ja Nynäsin kertomus alkaa kuvauksella siitä, kuinka miinalaiva Uusimaa harjoittelee ja suorittaa valvonta-ajoa Suomenlahdella. Silloin Merivoimien operaatiokeskus antaa aluksen tehtäväksi tunnistaa ja kuvata idästä pinta-ajossa tulevan sukellusveneen ja sen mukana kulkevan apualuksen.
Miinalaiva Hämeenmaa partioi Suomenlahdella
HS pääsi tutustumaan Suomen Merivoimien tällä viikolla päivystävään taistelualukseen Miinalaiva Hämeenmaahan joka partioi Suomenlahdella. Toimittaja: Jarmo Huhtanen. Kuvaus ja editointi: Leif Rosas
Uusimaa siirtyy tunnistusta varten vajaan puolen meripeninkulman etäisyydelle venäläisistä aluksista. Sukellusvene tunnistetaan Kilo II -luokan alukseksi ja sen apualus Kashtan-luokkaan kuuluvaksi.
Uusimaa oli seuraavaksi siirtymässä Kotkan satamaan vievälle väylälle, ”kunnes tiedustelujärjestelmän operaattorin ja 3D-valvontatutkaa käyttävän operaattorin havainto sähköistää taistelunjohtokeskuksen tunnelman”.
Tutkalla oli havaittu neljän venäläisen Tupolev Tu 22 -pommituskoneen muodostelma, joka reitti vei suoraan suomalaisen miinalaivan yli. Uusimaa tallentaa taistelunjohtojärjestelmän tilannekuvan myöhempiä tarpeita varten.
Uusimaalla suoritettiin tämän jälkeen harjoitusohjelmaan kuuluvia ammuntoja, kunnes tuli jo seuraava käsky. Idästä saapui kovaa vauhtia alus, josta piti saada lämpökamerakuvien lisäksi tavallisia valokuvia.
![B8514561.115150652;dc_trk_aid=288146107;dc_trk_cid=61348753;ord=[timestamp]](/proxy.php?image=http%3A%2F%2Fad.doubleclick.net%2Fddm%2Ftrackimp%2FN54701.415833SANOMA.FI%2FB8514561.115150652%3Bdc_trk_aid%3D288146107%3Bdc_trk_cid%3D61348753%3Bord%3D%5Btimestamp%5D%3F&hash=fca335b5c25ccdf78c57ce73b6967724)
Sotalaiva paljastuu uudeksi venäläiseksi Steregushchy-luokan monitoimikorvetiksi. Ilta kuitenkin pimeni, joten Uusimaa joutui seuraamaan alusta koko yön auringonnousuun asti, jotta siitä saataisiin kunnon valokuvia.
Kun venäläiskorvetti oli päivänvalossa kuvattu, oli edessä jo kolmas alustunnistustehtävä vuorokauden sisään: Eteläiseltä Itämereltä lähestyi venäläinen Parchim II -luokan monitoimikorvetti. Se piti kuvata ja tunnistaa.
Joutsian ja Nynäsin kertomus on harvinainen siksi, että Uusimaan suorittama alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävä (AKT) on operatiivista työtä. Puolustusvoimat ei yleensä kerro operatiivisesta toiminnastaan julkisuuteen. Tämä näkyy myös tavasta, jolla artikkeli on laadittu.
Joutsia ja Nynäs kirjoittavatkin, että teksti on kuvitteellinen kertomus, mutta ”tapahtumat ovat kuitenkin sellaisia, että ne ovat todellisuudessa tapahtuneet viimeisen vuoden aikana suunnilleen artikkelissa kerrotulla tavalla”.
”Ihan täsmälleen tuota päivää ei ole ollut, mutta tuon tyyppisiä päiviä on ollut”, sanoi Joutsia HS:lle.
”Joskus on ollut tuollaista, mutta nyt on taas vähän rauhallisempaa. Se vähän vaihtelee.”
Suomen alueellinen koskemattomuus turvataan tarvittaessa käyttämällä vaikka voimakeinoja. Turvaamista varten Merivoimat pitää valmiudessa niin sanottuja AKT 1- ja AKT 2 -aluksia, joita voi kutsua päivystäviksi sotalaivoiksi.
AKT-aluksina toimivat vuorollaan kaikki Suomen taistelualukset. Näitä ovat kaksi miinalaivaa ja kahdeksan ohjusvenettä. Esimerkiksi juuri päättyneessä suuressa Meripuolustusharjoitus 2015:ssä ohjusvene Pori joutui lähtemään kesken harjoituksen tunnistamaan vierasta alusta.
AKT 1 -alus lähtee tehtävälle välittömästi käskyn saatuaan. Sen tukena on AKT 2 -alus, jonka pitää kyetä lähtemään tehtävälle viimeistään puoli vuorokautta käskyn jälkeen.
Ilmavoimat
Ilmavoimat julkisti viime joulukuussa suomalaisen Hornet-lentäjän ottaman kuvan venäläisistä Tupolev Tu-22M -yliäänipommittajista.
http://www.hs.fi/kotimaa/a144756891...utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage
Kotimaa 16.11.2015 2:00
Jarmo Huhtanen
Puolustusvoimat
Miinalaiva Uusimaa osallistui vastikään Saarisomerellä järjestettyyn isoon meripuolustusharjoitukseen.
Venäläisten valtionalusten liikenne Suomenlahdella on palautunut tämän vuoden aikana normaaliksi, kerrotaan Merivoimien esikunnasta HS:lle.
Vielä viime vuonna venäläisliikenne kasvoi yllättäen 15 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Samalla suomalaisten sotalaivojen tekemät tunnistustehtävät lähes kaksinkertaistuivat. Nyt tilanne on rauhoittunut.
Ilmatorjuntayhdistyksen Ilmatorjunta-lehti on julkaissut harvinaisen kertomuksen suomalaisen päivystävän sotalaivan arjesta silloin, kun Venäjän laivaston liikenne oli kiivaimmillaan.
Miinalaiva Uusimaan päällikkönä toiminut Toni Joutsia ja aluksen sukellusveneentorjuntaupseeri Miikka Nynäs ovat kirjoittaneet lehteen artikkelin (3/2015), jossa kerrotaan yksityiskohtia Merivoimien taistelualuksen tunnistustehtävistä.
Uusimaan päällikkö on sittemmin vaihtunut, ja komentajakapteeni Joutsia on siirtynyt valmiuspäälliköksi Rannikkolaivaston esikuntaan.
Yhden vuorokauden aikana Merivoimien operaatiokeskus käski Uusimaan tunnistaa ja kuvata useita erilaisia venäläisiä sota-aluksia Itämerellä.
Joutsian ja Nynäsin kertomus alkaa kuvauksella siitä, kuinka miinalaiva Uusimaa harjoittelee ja suorittaa valvonta-ajoa Suomenlahdella. Silloin Merivoimien operaatiokeskus antaa aluksen tehtäväksi tunnistaa ja kuvata idästä pinta-ajossa tulevan sukellusveneen ja sen mukana kulkevan apualuksen.
Miinalaiva Hämeenmaa partioi Suomenlahdella
HS pääsi tutustumaan Suomen Merivoimien tällä viikolla päivystävään taistelualukseen Miinalaiva Hämeenmaahan joka partioi Suomenlahdella. Toimittaja: Jarmo Huhtanen. Kuvaus ja editointi: Leif Rosas
Uusimaa siirtyy tunnistusta varten vajaan puolen meripeninkulman etäisyydelle venäläisistä aluksista. Sukellusvene tunnistetaan Kilo II -luokan alukseksi ja sen apualus Kashtan-luokkaan kuuluvaksi.
Uusimaa oli seuraavaksi siirtymässä Kotkan satamaan vievälle väylälle, ”kunnes tiedustelujärjestelmän operaattorin ja 3D-valvontatutkaa käyttävän operaattorin havainto sähköistää taistelunjohtokeskuksen tunnelman”.
Tutkalla oli havaittu neljän venäläisen Tupolev Tu 22 -pommituskoneen muodostelma, joka reitti vei suoraan suomalaisen miinalaivan yli. Uusimaa tallentaa taistelunjohtojärjestelmän tilannekuvan myöhempiä tarpeita varten.
Uusimaalla suoritettiin tämän jälkeen harjoitusohjelmaan kuuluvia ammuntoja, kunnes tuli jo seuraava käsky. Idästä saapui kovaa vauhtia alus, josta piti saada lämpökamerakuvien lisäksi tavallisia valokuvia.
Sotalaiva paljastuu uudeksi venäläiseksi Steregushchy-luokan monitoimikorvetiksi. Ilta kuitenkin pimeni, joten Uusimaa joutui seuraamaan alusta koko yön auringonnousuun asti, jotta siitä saataisiin kunnon valokuvia.
Kun venäläiskorvetti oli päivänvalossa kuvattu, oli edessä jo kolmas alustunnistustehtävä vuorokauden sisään: Eteläiseltä Itämereltä lähestyi venäläinen Parchim II -luokan monitoimikorvetti. Se piti kuvata ja tunnistaa.
Joutsian ja Nynäsin kertomus on harvinainen siksi, että Uusimaan suorittama alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävä (AKT) on operatiivista työtä. Puolustusvoimat ei yleensä kerro operatiivisesta toiminnastaan julkisuuteen. Tämä näkyy myös tavasta, jolla artikkeli on laadittu.
Joutsia ja Nynäs kirjoittavatkin, että teksti on kuvitteellinen kertomus, mutta ”tapahtumat ovat kuitenkin sellaisia, että ne ovat todellisuudessa tapahtuneet viimeisen vuoden aikana suunnilleen artikkelissa kerrotulla tavalla”.
”Ihan täsmälleen tuota päivää ei ole ollut, mutta tuon tyyppisiä päiviä on ollut”, sanoi Joutsia HS:lle.
”Joskus on ollut tuollaista, mutta nyt on taas vähän rauhallisempaa. Se vähän vaihtelee.”
Suomen alueellinen koskemattomuus turvataan tarvittaessa käyttämällä vaikka voimakeinoja. Turvaamista varten Merivoimat pitää valmiudessa niin sanottuja AKT 1- ja AKT 2 -aluksia, joita voi kutsua päivystäviksi sotalaivoiksi.
AKT-aluksina toimivat vuorollaan kaikki Suomen taistelualukset. Näitä ovat kaksi miinalaivaa ja kahdeksan ohjusvenettä. Esimerkiksi juuri päättyneessä suuressa Meripuolustusharjoitus 2015:ssä ohjusvene Pori joutui lähtemään kesken harjoituksen tunnistamaan vierasta alusta.
AKT 1 -alus lähtee tehtävälle välittömästi käskyn saatuaan. Sen tukena on AKT 2 -alus, jonka pitää kyetä lähtemään tehtävälle viimeistään puoli vuorokautta käskyn jälkeen.
Ilmavoimat
Ilmavoimat julkisti viime joulukuussa suomalaisen Hornet-lentäjän ottaman kuvan venäläisistä Tupolev Tu-22M -yliäänipommittajista.
http://www.hs.fi/kotimaa/a144756891...utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage