Suomi vastaa aseelliseen hyökkäykseen, turvafirmoilla
14.8.2012 07:06 Pasi Kortesuo
Suomi aloittaa alueellisen puolustuksensa ulkoistamisen yksityisille ulkomaalaisille "turva-alan" suuryrityksille?
5.7.2012 Yle uutisoi(http://yle.fi/uutiset/suomalaislaivoille_harkitaan_aseistettuja_vartijoita/6207236 ), että suomalaisille laivoille harkitaan mahdollisuutta käyttää aseistettuja vartioita merirosvoriskialueella. "Suomen varustamot ry:n asiantuntija Niklas Rönnberg olisi valmis turvaamaan suomalaisiakin laivoja aseistetuilla vartijoilla, mutta pitää sitä viimeisimpänä keinona". Rönnbergin näkemystä on helppo ymmärtää ja yhtyä hänen edustamansa organisaation toimintakontekstissa. Käsiteltäessä merirosvoutta aseellisena hyökkäyksenä valtiollisen alueellisen koskemattomuuden näkökulmasta, se mutkistuu. Kumpana merirosvousta tulisi käsitellä, sotatoimena lippuvaltiota kohtaan vai terrorismina?
Sotatoimiin vastaaminen kuuluu armeijalle ja terrorismissa samoin armeijalle sekä muille turvallisuusviranomaisille. Mitä tehdä tilanteessa jossa merirosvot ovat kaapanneet laivan ja vieneet sen esimerkiksi johonkin Somalian satamaan tai sen rannikolle ankkuriin jossa odotellaan kaikessa rauhassa lunnasrahoja. Jos Somalialainen merirosvo saa tukea ja turvaa Somaliasta ja aseellista hyökkäystä lippuvaltiota kohtaan käsitellään sotatoimena, tarkoittaa se sitä, että Somalia on aloittanut sotatoimet kyseistä lippuvaltiota kohtaan ilman sodanjulistusta. Jos taas asiaa käsitellään terrorismitoimena, tarkoittaa se sitä, että Somalia tukee kansainvälistä terrorismia. Jostain syystä asialle ei haluta laittaa pistettä vahvoilla kansainvälisillä toimilla, vaikka siihen olisi suhteellisen "hyvät" ja "halvat" keinot tarjolla.
Miksi sitten juuri Somalian annetaan toimia kyseisellä tavalla, eikä aloiteta massiivisia aseellisia toimi sitä vastaan terrorismin tai sen harjoittamien oikeudettomien sotatoimien johdosta? Mielestäni kyse on taas bisneksestä kuten tavallista yhdistettynä perverssillä tavalla vakoiluun ja kansainväliseen "lupa tappaa" agenttitoimintaan.
Somalialla ei ole vielä merkittävää toimintaa strategisesti tärkeillä luonnonvara-alueilla. Eli ei tarvetta sotilaalliseen interventioon. Tilanne on muilla tavoin hedelmällinen USA:lle, Englannille ja muille "läntisille" toimijoille. Suurimmat "turva-alan" yritykset ovat Amerikkalaisia ja Englantilaisia suuryrityksiä läheisine ja tiiviine suhteineen kyseisten maiden turvallisuuspalveluihin. Money flow, hei me tienataan tällä rutkasti. Toisaalta alue on mitä parhain kyseisten turvallisuuspalveluiden kannalta, sillä se on keskiössä kun toimitaan esimerkiksi eliminoitaessa ympäristöstä ei toivottuja henkilöitä vaikka miehittämättömillä lennokeilla.
Aseellisten vartioiden vuokrabisnes kasvaa siellä tällä hetkellä ekspotentiaalisesti. Alalla on huutava pula asuntolaivoista "palkkasotilaille". Suomesta on myyty ainakin kaksi entistä merenkulkuhallituksen asuntolaivaa kyseiseen toimintaan. Olin itsekin jo lähes matkalla "pirate hunters hotell" aluksen päälliköksi tämän vuoden lopputalvesta. Keikka kuitenkin peruuntui, koska siellä jo työskentelevä kollega halusi tehdä pidemmän törnin. Tuona "valmiusaikana" verkostoni kautta selvisi nopeasti, että samaan aikaan kun suomessa varusteltiin yhtä alusta kyseiseen toimintaan, Sri Lankassa oltiin samassa toimessa kiireellä varustamassa ainakin kahta samalle alueelle ja hakusessa oli useita lisää.
Ei tarvitse omata kummoistakaan mielikuvitusta kun ymmärtää kuinka valtavasta bisnes-potentiaalista on kyse jos tällainen "kissa hiiri leikki" oikeutetaan . Korkean riskin alueet lisääntyvät kuin sienet sateella. Tällä hetkellä merirosvot tekevät "koelähestymisen" ja jos varoituslaukauksia ei kuulu, hyökätään. Tämä johtaa väistämättä vapaaehtoiseen pakkoon käyttää aseistettuja turvapalveluita.
Suomen valtiollinen koskemattomuus tulee turvata mielestäni muilla toimin kuin yksityisten turvafirmojen toimin. Ei kuitenkaan näy merkkejä siitä, että Suomi ajaisi asiaa aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla.