Suomeen oma turvallisuusneuvosto?

#1
Ilkka Kanerva tullut julkisuuteen uuden aloitteen kanssa. Mielestäni hyvät perustelut, mitä mieltä mp.netin raati?

https://www.verkkouutiset.fi/ilkka-...ksentekoa-utvan-tilalle-turvallisuusneuvosto/

"Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mielestä presidentti sopisi uuden turvallisuuselimen vetäjäksi.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) esittää Suomeen perustettavaksi uutta elintä, turvallisuusneuvostoa. Kyseessä olisi ikään kuin laajennettu versio nykyisestä tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Siinä käsiteltäisiin myös Suomen kannalta olennaisia EU:n ulkosuhdeasioita ja Suomen sisäisen turvallisuuden kysymyksiä.

Turvallisuusneuvostossa istuisivat turvallisuusasioihin kytköksissä olevat ministerit ja sitä johtamaan sopisi hänestä paremmin presidentti kuin pääministeri.

Kanerva perustelee esitystään turvallisuusneuvostosta sillä, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Toiseksi turvallisuusneuvosto toisi ratkaisua ristiriitaan, jossa presidentti on ainakin muodollisesti irrallaan EU:n ulko- turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta päätöksenteosta, vaikka presidentin tehtävänä on johtaa näiden asioiden käsittelyä yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.

– Esimerkiksi tilanteissa, joissa EU määrittelee suhdettaan Venäjään. Tämähän kuuluu presidentin toimivaltuuksiin. Kun EU-asiat kuuluvat hallitukselle ja unionissa käsitellään asioita, joilla on näihin Suomen ulkopolitiikan isoihin osoitteisiin merkitystä, se luo ristiriitatilanteen, Kanerva huomauttaa Verkkouutisille.

Toisena esimerkkinä Kanerva nostaa EU:n puolustusyhteistyön syventämisen. Presidentti on tämän kehittämisestä liiaksi ”ulkona”.

– Kyllä meidän puolustusvoimiemme ylipäällikön tehtäviin kuuluu olla nuijan varressa, kun linjataan suhdettamme EU:n puolustusulottuvuuteen.

Kanervan visiossa turvallisuusneuvosto olisi elin, jonka kautta presidentti pääsisi vaikuttamaan Suomen kantoihin EU:ssa, kun unionin pöydissä käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kanervan mielestä valmistelu turvallisuusneuvoston perustamiseksi tulisi aloittaa hyvissä ajoin, jotta asiasta voitaisiin tehdä ”poliittisesti sitova ratkaisu seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä”.

Jos turvallisuusneuvoston perustamiselle löytyy tukea, Kanervan mielestä nykyisestä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta voitaisiin luopua.

– Sen näkee sitten, tarvittaisiinko tp-utvaa enää tämän jälkeen. Tuskinpa.

Kanerva on väläyttänyt aiemmin turvallisuusneuvoston perustamista myös Demokraatin haastattelussa."
 
#2
Kyseessä olisi ikään kuin laajennettu versio nykyisestä tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Siinä käsiteltäisiin myös Suomen kannalta olennaisia EU:n ulkosuhdeasioita ja Suomen sisäisen turvallisuuden kysymyksiä.

Turvallisuusneuvostossa istuisivat turvallisuusasioihin kytköksissä olevat ministerit ja sitä johtamaan sopisi hänestä paremmin presidentti kuin pääministeri.

Kanerva perustelee esitystään turvallisuusneuvostosta sillä, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa.
Erittain hyvin perusteltu. Tuota NSC-kopiota vaantaisin kylla enemman COBRA suuntaan, jossa kriisivalmius (kaikissa muodoissaan) saataisiin nopeaksi, ilman etta puolet hallinnosta lamaantuu.
- pitkajanteisen kehittamisen asiat (konsensuksen ja budjettitasapainon, molempien, hakeminen yhta-aikaisesti) saisi jaada valiokuntaan. Koska tahtihan on sellainen, etta voidaan delegoida "koneistolle" - joka on juuri sita varten olemassa

Eikos tama ehdotus istuisi Valtioneuvoston kansliaan, paatoksenteon tueksi, joka "lokero" kuitenkin raportoisi juoksevasti presidentille?
- varsinaista tekemistahan tulee suht'harvoin eli raportointi olisi enemman valmiudesta ( laajemmin kuin sotilaallinen valmius) seka sen muutoksista (todellisista ja tarpeellisiksi nahdyista).

*************
Alla selvennysta COBRAsta, joka juttu on 15v vanha, edelleen pateva, mutta seka ulkoinen etta sisainen turvallisuus ovat jamerasti vakiintuneet asialistan keskioon; muunkinlaisia kriiseja toki on kasitelty
Often labelled an emergency council, Cobra meets to discuss high-priority issues that cross departmental borders within government. In the case of a strike by fire crews, the government will have to coordinate a response from the army and other emergency services.

So why the funky name?
Cobra stands for Cabinet Office briefing room A. Cobra meetings are held in Downing Street, within Cabinet Office buildings. In most cases Cobra is convened as part of the civil contingencies committee, which plans government responses in times of emergency.

Who's on the board?
The make-up of the Cobra committee depends entirely on the nature of the issue, as the name refers to the location of the meeting, not a particular set of people.
 
#3
Turvallisuusasioissa tarvitaan ehdottomasti poikkihallinnollisia elimiä, yhteistyörakenteita ja valta-vastuu -määritelmiä.

Itse en pidä riittävänä sitä, että poikkihallinnollisen työskentelyn mahdollisuuksia parannetaan politiikan ylimmillä portailla. Siksi lisäisin tämmöisiä:
- ministeriöiden välisen virkamiesyhteistyön kehittäminen
- maakuntatasoinen alueellisen yhteistyön kehittäminen
- valtakunnallinen sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen.

Kyse ei saisi olla mistään kankeiden lisärakenteiden kasaamisesta vaan siitä, että poistetaan hallinnossa, vakiintuneissa menettelytavoissa ja valtuuksien määrittelyissä olevia pullonkauloja.

Ministeriöiden välisen sujuvuuden kehittäminen voisi ehkä kulkea pääministerin kanslian johdolla (kunhan se Lehtomäki* saataisiin ulos kuviosta). Maakuntataso maakuntahallinnon kautta? Sektorirajat ylittävä ehkä huoltovarmuuskeskuksen kautta?


*Virhe korjattu
 
Viimeksi muokattu:
#6
Kylla talle presidentin kanssa sukunimensa jakavalle taytyy antaa taydet pisteet, eli nyt vain myos poliitikkojen (ja heita tukevien virkamiesten valmius myos kuntoon). Ei kai ole mitaan estetta toimia siinakin aloitteentekijana, ei se ministerin toimivaltaa liikaa liudenna, painvastoin tuo toimen tarkeyden paremmin keskioon:
Niinistön mukaan puolustusvoimien valmiutta on parannettu jo usean vuoden ajan. Toistaiseksi valmiuteen liittyviä toimintatapoja on kehitetty mm. perustamalla henkilökunnasta ja varusmiehistä koostuvat valmiusosastot ja -yksiköt. Näitä yksiköitä pitää myös kehittää ja testata aktiivisesti. Viro tarjoaa meille esimerkin. Täysin yllätyksellisesti järjestetyt harjoitukset, joissa reserviläiset kutsutaan palvelukseen ilman ennakkovaroitusta, mittaavat reservimme todellista valmiutta.

Niinistön mukaan Suomi on kuluneen vuoden aikana tiivistänyt puolustusyhteistyötä sekä kahdenvälisesti että monenvälisesti. "Yhteistyön tiivistäminen on erityisen tärkeää meille, jotta voimme luoda kyvyn toimeenpanna puolustusvoimien uuden lakisääteisen tehtävän: kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen"