Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs kannattaa Nato-jäsenyyttä

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#1
Suurlähettiläs voi sanoa Nato-kantansa eläkkeellä
22.2.2014 2:00 1



Anna-Liina Kauhanen

Helsingin Sanomat

Heidi Piiroinen HS

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Markus Lyra kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. "Oma Venäjä-taustani lähinnä vain vahvistaa Nato-kantaani", Lyra sanoo olohuoneessaan Helsingissä.


Oma Nato-kanta kirkastui Markus Lyralle vuonna 1993. Takana oli tuolloin kolme vuotta Pietarissa Suomen pääkonsulina, edessä pesti ulkoministeriön poliittisella osastolla.

"Natossa olisimme samanmielisten klubissa", Lyra sanoo olohuoneessaan Helsingin Punavuoressa.

Tosin sitä, että kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, ei voi sanoa ääneen, jos oli sellaisissa hommissa kuin Lyra. Kuten Suomen Moskovan-suurlähettiläänä ja Tukholman-suurlähettiläänä. Mutta nyt, eläkkeellä, voi jo puhua vanhoille demarikavereille ja Arbetarbladet-lehdelle, jossa Lyra avasi Nato-kantaansa tammikuussa.

Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta, Lyra perustelee. "Venäjä-taustani lähinnä vain vahvistaa Nato-kantaani."

Suomen Nato-jäsenyys ei vaikuttaisi Lyran mukaan mitenkään Venäjä-suhteeseen.

"Ei Nato ole enää mikään mörkö Venäjälle. Kun tarkastelee viimeksi Natoon liittyneitä maita, tämän näkee hyvin. Niillä mailla, joilla oli hyvät suhteet Venäjään ennen Nato-jäsenyyttä, on yhä. Ja niillä, joilla ei ollut, ei ole nytkään."

Kun Lyra oli pääkonsulina Pietarissa, hänen lähin venäläinen kontaktinsa oli Pietarin kaupungin ulkosuhteita hoitanut Vladimir Putin.

Kun Lyra vuonna 1996 siirtyi suurlähettilääksi Moskovaan, siirtyi Putin töihin Venäjän presidentin hallintoon.

Saunakaveruus jatkui. Paitsi ei enää silloin, kun Putin nimitettiin KGB:n johtoon. "Totesimme, ettemme voi tapailla enää entiseen malliin."

Lyra myöntää pettyneensä Venäjän kehitykseen. "Uskoimme, että Venäjä kehittyisi nopeasti eurooppalaiseen suuntaan. Ei se niin mennyt."

Putin ei Lyran silmissä ole muuttunut mihinkään. "Ongelman ydin on siinä, että hän on kasvanut ja omaksunut maailmankuvansa Neuvostoliitossa. Siitä ajattelutavasta on vaikea irtaantua."

Suomi kuuluu Naton parhaimpiin kumppaneihin, Lyra sanoo. Lähivuosina Naton keskeisimmät kumppanit eivät kuitenkaan ole enää yksinomaan Euroopassa, Lyra arvioi.

"Afganistanissa huomattiin, kuinka hyödyllisiä kumppaneita Japani, Korea ja Australia ovat."

Naton kumppaniksi kävisi myös Venäjä, Lyra pohtii.

"Sillä voisi joskus olla intressiä Natoon. Venäjän turvallisuusongelmat ovat idässä ja etelässä, ei lännessä. Lähinnä tällaista keskustelua käyvät kuitenkin vain entiset Moskovan-lähettiläät."

 
#2
"Afganistanissa huomattiin, kuinka hyödyllisiä kumppaneita Japani, Korea ja Australia ovat."
Focus nyt vain on siirtynyt Euroopasta Aasiaan. Nato-maista kun Britannia, Yhdysvallat ja Kanada ovat aina pitäneet Australiaa läheisempänä kumppanina kun monia Nato-maita. Etelä-Korea ja Japani taas ovat sen verran tärkeitä kumppaneita Tyynenmeren alueella että niiden sotilaallista voimaa tahdottaisiin hyödyntää myös Naton kriisinhallintaoperaatioissa.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#3
Naton kumppaniksi kävisi myös Venäjä, Lyra pohtii.

"Sillä voisi joskus olla intressiä Natoon. Venäjän turvallisuusongelmat ovat idässä ja etelässä, ei lännessä. Lähinnä tällaista keskustelua käyvät kuitenkin vain entiset Moskovan-lähettiläät."
Sanoisin Venäjän näkevän Ukrainan kehityksen tällä hetkellä vakavimmaksi turvallisuusongelmaksi. Tässä kamppailussa vihollisena on heidän kannalta katsottuna EU, USA ja NATO. Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako tämä Venäjän politiikkaan Euroopan suunnalla.
 
Viimeksi muokattu:
Top