Suomen infrastruktuuri ja maanpuolustus

Status
Suljettu uusilta vastauksilta.

Anonymous FInn

Korpraali
Ajelin tänään tuolta itärajalta Helsinkiin päin tuota uudehkoa motaria, ja mieleeni tuli monia ajatuksia tiestön, junaratojen ja muiden vastaavien kytkeytymisestä maanpuolustukseen.

Muistan kuulleeni varusmiesaikana juttuja siitä, että esimerkiksi suurimmista moottoriteistä ei ole rakennettu suoria, vaikka edellytykset siihen olisivat olleet, juurikin maanpuolustuksellisista syistä. (En siis tarkoita nyt 200km yhtämittaista kiitorataa, mutta tosiaan, harvoin yli kilometrin mittaista suoraa noilta teiltä löytyy vaikkei mitään varsinaisia luonnonesteitä edessä olisikaan) Mutkikasta moottoritietä on kuulemma helpompi puolustaa, ja onhan se näin. Muistan myös kuulleeni paljon juttuja siitä, että Suomen tieverkosto on pyritty rakentamaan mahdollisimman Etelä-Pohjois suuntaisesti, juurikin puolustustilanteessa vihollisen teistöistä saatavan hyödyn minimoimiseksi. (Tuo uusi venäläisiä varten rakennettu Helsinki-Kotka moottoritie on tosin melko räikeä poikkeus)

Miten esimerkiksi sillat ja tunnelit? Onko esimerkiksi tunneleita tehty tarkoituksella paikkoihin jossa ne eivät olisi välttämättömiä, jotta saataisiin pääväyliä tukittua kun kakka kolahtaa tuulettimeen? Sama pätee siltoihin, onko valtaväylien siltoja tarkoitus järjestelmällisesti tuhota jo hyvissä ajoin vihollisen hidastamiseksi, ja onko tämä otettu varta vasten tiesuunnittelussa huomioon? Ja olisi mielenkiintoista tietää, miten paljon ylipäätään infrastruktuurin ja maanpuolustuksen välistä yhteyttä rakennusvaiheissa mietitään.
 

Liitteet

  • Finland_motorways.png
    Finland_motorways.png
    115.3 KB · Luettu: 15
On varmaan liioittelua jos ajattelee että liikenneväylien suunnittelussa olisi kovinkaan suurta painoarvoa ollut maanpuolustuksellisilla asioilla. Toki jonkinlainen yhteys on varsinkin ennen saattanut olla. Liikenneväylat on suunniteltu liikenne huomioiden. Tunneleita tai kallioleikkauksia on varmasti pyritty aina välttämään kustannussyistä.

Panostilat ja koukut ovat siltojen perusvarusteita. Omien liikkeen edistäminen tai vastustajan liikkeen estäminen kuuluu kriisiajan toimenpiteisiin, myös yleisessä tieverkossa.
 
Toisaalta kuutostien ja seiskatien välissä ei ennen Kouvola-Hamina-tasaa ole suurempia itä-länsi-suuntaisia teitä. Ei taida Vaalimaa-Lappeenranta tieltä päästä herkästi tietä pitkin länteen.
Eipä siinä välissä kyllä ole tarvetta ainakaan suuremmille teille, mutta ei siellä kyllä kovin kummoista yhtenäistä itä-länsi-suuntaista pikkutietä ei taida olla.
 
On varmaan liioittelua jos ajattelee että liikenneväylien suunnittelussa olisi kovinkaan suurta painoarvoa ollut maanpuolustuksellisilla asioilla. Toki jonkinlainen yhteys on varsinkin ennen saattanut olla. Liikenneväylat on suunniteltu liikenne huomioiden. Tunneleita tai kallioleikkauksia on varmasti pyritty aina välttämään kustannussyistä.

Panostilat ja koukut ovat siltojen perusvarusteita. Omien liikkeen edistäminen tai vastustajan liikkeen estäminen kuuluu kriisiajan toimenpiteisiin, myös yleisessä tieverkossa.

Toisin sellaisen seikan esille, että huomasittenko, kun liikenne turvallisuuden nimissä poistivat rautateiden tasoliittymiä ja ovat muutenkin rakennelleet paljon jalankulku tunneleita? Tietenkään nuo eivät hirvittäviä esteitä ole liikenteelle, itseasiassa voivat jopa haitata suluttamista, kun räjäytetyn sillan voi kiertää kevyenliikenteen väylää pitkin.
 
Mutta alikulkutunnelin räjäyttämisellä saadaan rautatie poikki. Ja rautatie on edelleen yksi parhaimmista keinoista siirtää iso määrä joukkoja ja kalustoa nopeasti Suomen kokoisella alueella.
 
Mutta alikulkutunnelin räjäyttämisellä saadaan rautatie poikki. Ja rautatie on edelleen yksi parhaimmista keinoista siirtää iso määrä joukkoja ja kalustoa nopeasti Suomen kokoisella alueella.

Tuo on totta, mutta itse en rupeaisi tuijottamaan rautateitä niin paljoa. Kun rautateitä aletaan käyttämään, niin alue on ainakin jollakin tavalla jo vakautettu, joten korjaustyöt voidaan tehdä kohtuu sujuvasti joka tapauksessa, eli tarvittaessa radan ali kulkeva tunneli vaikka täytetään maalla, jotta saadaan rata käyttökuntoon. Maantiesillan räjäyttäminen vihollisosaston edestä on sitten toinen juttu. Silloin tunninkin viivytys on merkityksellinen

Voin olla väärässäkin, mutta tälläinen tunne minulla on.
 
Hmm. Olen ehkä paranoidi, mutta tässä keskustelussa on riskinsä, niin mielenkiintoinen aihe kuin tämä onkin (ja ehkä juuri sen takia). Joku voi tietää jotain - ehkä tietämättä että tietää - ja lipsauttaa jonkin mitättömän tiedonmurusen, joka muihin mitättömiin murusiin yhdistettynä ei ehkä enää olekaan merkityksetön.

En näe toistaiseksi ketjuun tulleissa viesteissä mitään ongelmia, mutta sanon vain että että näissä asioissa sitten varovaisesti, varsinkin jos keskustelu missään vaiheessa kaartaa lähellekään valmiuteen liittyviä asioita.

Muistakaa että me emme ole ainoita jotka tätä foorumia lukevat.


Mitä tulee moottoriteiden mutkiin, niin niihin on monia syitä: mm. maanomistus, politiikka, maa- ja kallioperä, muu tiestö ym. infrastruktuuri, ympäristöasiat, seutu- ja asemakaavoitus sekä liikenneturvallisuus. Näistä tuo viimeinen yllättävää kyllä aiheuttaa mutkia moottoriteihin, nimittäin on huomattu että hieman mutkaisella tiellä kuljettajan vireystaso säilyy yllä paremmin kuin aivan suoralla baanalla.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top