Suomen kriisinkestokyky huolettaa puolustustutkijaa

[Tvälups]

yle 27.3.2014 klo 10:25
Suomen kriisinkestokyky huolettaa puolustustutkijaa
Dosentti Arto Nokkala uskoo, että Suomen puolustuskyvyn ja Naton yhteys nousee keskusteluun Ukrainan kriisin yhteydessä.

09:53
Mikä on Suomen puolustusvoimien tehtävä vuonna 2014, mikä vuonna 2030? Entä miten Krimin tilanne vaikuttaa Nato-kantoihimme? Aamu-tv:n vieraana oli koko työelämänsä puolustusasioita pohtinut dosentti Arto Nokkala Maanpuolustuskorkeakoulusta. Video: Yle
Suomen puolustuksen asiantuntija
Arto Nokkala on strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Nokkalan uusi kirja Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa käsittelee Suomen puolustuksen ajankohtaisia kysymyksiä.

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Arto Nokkala sanoo olevansa jossain määrin huolestunut suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyvystä tulevaisuudessa. Nokkala kommentoi Suomen puolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta Ylen aamu-tv:n haastattelussa torstaina.

Nokkalan mukaan suomalaisen yhteiskunnan täytyy tottua siihen, että kriisitilanteessa arki joutuu myllerryksen kohteeksi. Lisäksi tietoyhteiskunnan infrastruktuuri on Nokkalan mukaan hyvin haavoittuvainen.

Yhteiskunnan muutos voi Nokkalan mukaan myös heikentää suomalaisten maanpuolustustahtoa, joka tosin on yhä kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla.

Nokkala näkee, että puolustuksen avainkysymys on tulevaisuudessakin yhteisöllisyyden ja maanpuolustukselle annettavan tuen säilyminen.

Määrärahoista riippuu paljon
Arto Nokkala ei usko Puolustusvoimien muuttuvan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

– Nyt tiedetään, minkälaisia aseita on olemassa 2030-luvulla. Siinä suhteessa en odota kovin suuria muutoksia. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon Puolustusvoimille saadaan voimavaroja kohti 2020-lukua.

Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Nokkalan mukaan edelleen Suomen puolustaminen.

– Sotilaallisen voiman käyttöä ei voi sulkea pois. Puolustusvoimilla pitää olla todellista toimintakykyä, ei sillä muuten ole merkitystä.

Nato jälleen keskustelussa
Nato-keskustelu nousee Suomessa pinnalle jokaisen kriisin yhteydessä. Nokkala huomauttaa, että osa kansasta löytää kriiseistä perusteita Suomen ja Naton lähentymiselle, kun toiset näkevät täysin päinvastaisia perusteita.

– Voi olla, että tämän kriisin yhteydessä puhutaan Suomen puolustuskyvyn ja Naton yhteydestä enemmän kuin aikaisemmin, Nokkala arvioi.

Nokkalan mukaan Nato saattaa saada Ukrainan kriisistä sysäyksen perinteisemmän alueiden puolustamisen suuntaan.

– Erityisesti Itä-Euroopan maat ovat olleet tästä kiinnostuneita.

Yle Uutisten viime sunnuntaina julkistaman kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa.

Nokkalan mielestä yhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa mahdollisuuksia Suomen puolustuskyvyn kehittämiseen. Nokkalan mukaan myös sopimuspohjainen yhteistyö Ruotsin kanssa on kriisiaikana yksi mahdollisuus.

 

[Taitolaji]

yle 27.3.2014 klo 10:25
Suomen kriisinkestokyky huolettaa puolustustutkijaa
Dosentti Arto Nokkala uskoo, että Suomen puolustuskyvyn ja Naton yhteys nousee keskusteluun Ukrainan kriisin yhteydessä.

09:53
Mikä on Suomen puolustusvoimien tehtävä vuonna 2014, mikä vuonna 2030? Entä miten Krimin tilanne vaikuttaa Nato-kantoihimme? Aamu-tv:n vieraana oli koko työelämänsä puolustusasioita pohtinut dosentti Arto Nokkala Maanpuolustuskorkeakoulusta. Video: Yle
Suomen puolustuksen asiantuntija
Arto Nokkala on strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Nokkalan uusi kirja Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa käsittelee Suomen puolustuksen ajankohtaisia kysymyksiä.

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Arto Nokkala sanoo olevansa jossain määrin huolestunut suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyvystä tulevaisuudessa. Nokkala kommentoi Suomen puolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta Ylen aamu-tv:n haastattelussa torstaina.

Nokkalan mukaan suomalaisen yhteiskunnan täytyy tottua siihen, että kriisitilanteessa arki joutuu myllerryksen kohteeksi. Lisäksi tietoyhteiskunnan infrastruktuuri on Nokkalan mukaan hyvin haavoittuvainen.

Yhteiskunnan muutos voi Nokkalan mukaan myös heikentää suomalaisten maanpuolustustahtoa, joka tosin on yhä kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla.

Nokkala näkee, että puolustuksen avainkysymys on tulevaisuudessakin yhteisöllisyyden ja maanpuolustukselle annettavan tuen säilyminen.

Määrärahoista riippuu paljon
Arto Nokkala ei usko Puolustusvoimien muuttuvan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

– Nyt tiedetään, minkälaisia aseita on olemassa 2030-luvulla. Siinä suhteessa en odota kovin suuria muutoksia. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon Puolustusvoimille saadaan voimavaroja kohti 2020-lukua.

Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Nokkalan mukaan edelleen Suomen puolustaminen.

– Sotilaallisen voiman käyttöä ei voi sulkea pois. Puolustusvoimilla pitää olla todellista toimintakykyä, ei sillä muuten ole merkitystä.

Nato jälleen keskustelussa
Nato-keskustelu nousee Suomessa pinnalle jokaisen kriisin yhteydessä. Nokkala huomauttaa, että osa kansasta löytää kriiseistä perusteita Suomen ja Naton lähentymiselle, kun toiset näkevät täysin päinvastaisia perusteita.

– Voi olla, että tämän kriisin yhteydessä puhutaan Suomen puolustuskyvyn ja Naton yhteydestä enemmän kuin aikaisemmin, Nokkala arvioi.

Nokkalan mukaan Nato saattaa saada Ukrainan kriisistä sysäyksen perinteisemmän alueiden puolustamisen suuntaan.

– Erityisesti Itä-Euroopan maat ovat olleet tästä kiinnostuneita.

Yle Uutisten viime sunnuntaina julkistaman kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa.

Nokkalan mielestä yhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa mahdollisuuksia Suomen puolustuskyvyn kehittämiseen. Nokkalan mukaan myös sopimuspohjainen yhteistyö Ruotsin kanssa on kriisiaikana yksi mahdollisuus.

Viimeisimpien tietojen mukaan (USA:n tiedustelupalvelu) Venäjä on lisännyt entisestään joukkojaan Ukrainan rajalla ja kykenee nyt aloittamaan yllätyshyökkäyksen niin nopeasti, ettei siihen ehditä reagoimaan tai edes saamaan kunnon ennakkovaraoitusta. Joukkoja ei siis ole ns. harjoitusten jälkeen kotoutettu vaan ne ovat päinvastoin entistakin korkeammassa valmiudessa.

http://edition.cnn.com/video/data/2...russia-more-likely-to-invade-ukraine.cnn.html


http://www.svd.se/nyheter/utrikes/svep-ukrainakrisen_3386708.svd?sidan=9



Itse pohdiskelin omien rajojemme ja Baltian läheisyydessä pidettyjen harjoitusten yhteydessä, miten voidaan varmistua siitä, että harjoitukset puretaan kokonaisuudessaan. Nyt näyttää siltä, että osa joukoista on saatettu jättää valmiustilaan ja ovat tarvittaessa valmiina iskemään. USA:ssa (kongressi) ollaan huolestuneita jopa Baltian maista, ei ainoastaa Ukrainasta. Obaman eilinen puhe oli maltillinen, mutta malttaako Venäjä ottaa siitä maltillista koppia?

 

[Tvälups]

27.03.2014 10:00
Puolustus pitää - "Suomi saisi nujerrettua Venäjän hyökkäyksen"
Karjalainen

Suomen puolustusvoimat pystyy torjumaan Venäjän armeijan suurimman todennäköisen hyökkäyksen maahamme.
Vihollisen nujertamiseen ei tarvita Naton apua, vaan siihen riittää omat sodan ajan joukkomme, joiden vahvuus on 230  000 miestä ja naista.
Näin uskoo sotilaspolitiikan tutkija, everstiluutnantti (evp.) Arto Nokkala. Hän on pureutunut puolustuksemme ydinkysymyksiin tänään torstaina julkaistavassa kirjassa Kyky ja tahto - Suomen puolustus murroksessa.

Nokkala lähtee siitä, että Suomeen voitaisiin hyökätä ainoastaan Venäjän ja Naton välisen sotilaallisen kriisin osana. Tuolloin puolustustamme helpottaisi se, että Venäjä taistelisi monella rintamalla, mikä sitoisi sen joukkoja.

-  Tällaisessa tilanteessa Venäjä voisi laittaa Suomea vastaan korkeintaan kymmenen prikaatia. Puolustuksemme on aika hyvin mitoitettu sellaista voimaa vastaan, Arto Nokkala arvioi.

Laskelmissaan hän lähtee siitä, että venäläisen prikaatin vahvuus olisi viitisen tuhatta sotilasta. Kymmenen prikaatia koostuu siis noin 50  000 sotilaasta.

-  Lisäksi kymmenen prikaatia vaatii taustalle paljon aselajijoukkoja, johtoporrasta, huoltoa, logistiikkaa sekä meri- ja ilmavoimat. Kaiken kaikkiaan Suomea vastassa olisi 100  000-150  000 sotilasta.

Nokkalan mukaan se on käytännössä suurin vahvuus, mikä Suomea voisi kriisissä uhata.

-  Olen sulkenut pois laskelmissani talvisotaskenaarion eli sen, että Venäjä hyökkäisi vain Suomea vastaan. Myös ydinasehyökkäys on äärimmäisen epätodennäköinen.

 

[skärdis]

27.03.2014 10:00
Nokkalan mukaan se on käytännössä suurin vahvuus, mikä Suomea voisi kriisissä uhata.

-  Olen sulkenut pois laskelmissani talvisotaskenaarion eli sen, että Venäjä hyökkäisi vain Suomea vastaan. Myös ydinasehyökkäys on äärimmäisen epätodennäköinen.

Sittenhän ei ole mitään hätää, jos kerran evp. upseeri on asiaa fundeeratessaan tuollaiseen päätynyt.

 

[Taitolaji]

27.03.2014 10:00
Puolustus pitää - "Suomi saisi nujerrettua Venäjän hyökkäyksen"
Karjalainen

Suomen puolustusvoimat pystyy torjumaan Venäjän armeijan suurimman todennäköisen hyökkäyksen maahamme.
Vihollisen nujertamiseen ei tarvita Naton apua, vaan siihen riittää omat sodan ajan joukkomme, joiden vahvuus on 230  000 miestä ja naista.
Näin uskoo sotilaspolitiikan tutkija, everstiluutnantti (evp.) Arto Nokkala. Hän on pureutunut puolustuksemme ydinkysymyksiin tänään torstaina julkaistavassa kirjassa Kyky ja tahto - Suomen puolustus murroksessa.

Nokkala lähtee siitä, että Suomeen voitaisiin hyökätä ainoastaan Venäjän ja Naton välisen sotilaallisen kriisin osana. Tuolloin puolustustamme helpottaisi se, että Venäjä taistelisi monella rintamalla, mikä sitoisi sen joukkoja.

-  Tällaisessa tilanteessa Venäjä voisi laittaa Suomea vastaan korkeintaan kymmenen prikaatia. Puolustuksemme on aika hyvin mitoitettu sellaista voimaa vastaan, Arto Nokkala arvioi.

Laskelmissaan hän lähtee siitä, että venäläisen prikaatin vahvuus olisi viitisen tuhatta sotilasta. Kymmenen prikaatia koostuu siis noin 50  000 sotilaasta.

-  Lisäksi kymmenen prikaatia vaatii taustalle paljon aselajijoukkoja, johtoporrasta, huoltoa, logistiikkaa sekä meri- ja ilmavoimat. Kaiken kaikkiaan Suomea vastassa olisi 100  000-150  000 sotilasta.

Nokkalan mukaan se on käytännössä suurin vahvuus, mikä Suomea voisi kriisissä uhata.

-  Olen sulkenut pois laskelmissani talvisotaskenaarion eli sen, että Venäjä hyökkäisi vain Suomea vastaan. Myös ydinasehyökkäys on äärimmäisen epätodennäköinen.

En ole lukenut Nokkalan kirjaa, mutta onko hän ottanut huomioon, että ilmaylivoimansa turvin vihollinen pystysi lamaannuttamaan täysin koko yhteiskuntamme ja katkaisemaan kaikki huoltoreitit maahamme. Näin ei tapahtunut viime sodassa. En itse näe mitään syytä, miksi tänne hyökättäisiin pitkin metsiä ja soita jos tarkoitus on saada hallituksemme taipumaan hyökkääjän ehtoihin.

Suomelta puuttuu kyky iskeä syvälle vihollisen puolelle, olisimme siis jatkuvasti vastaanottava osapuoli. Nykyset puolustusvoimamme täydennettynä vahvalla ilmatuella, ilmapuolustuksella, laivastolla ja tiedustelulla pystyisi kyllä hoitamaan homman.

 

[Tvälups]

-  "Olen sulkenut pois laskelmissani talvisotaskenaarion eli sen, että Venäjä hyökkäisi vain Suomea vastaan."

Vihollisen toiminta on mitoitettu oman tahtotilan mukaisesti. Vieläkö ihmettelette etten pidä näitä ye-herroja kovin korkeassa kurssissa?

 

[Taitolaji]

Nokkala tunutuu jakavan oman huoleni kokonaismaanpuolustuksesta ja yhteiskunnan kriisinsietokyvytä! Papukaija minussa toistaa; kodinturvajoukot, suojeluskunta, kodinturvajoukot, kokonaismaanpuolustus! Ja sitten vielä NATO!



Suomen kriisinkestokyky huolettaa puolustustutkijaa
Dosentti Arto Nokkala uskoo, että Suomen puolustuskyvyn ja Naton yhteys nousee keskusteluun Ukrainan kriisin yhteydessä.

09:53
Mikä on Suomen puolustusvoimien tehtävä vuonna 2014, mikä vuonna 2030? Entä miten Krimin tilanne vaikuttaa Nato-kantoihimme? Aamu-tv:n vieraana oli koko työelämänsä puolustusasioita pohtinut dosentti Arto Nokkala Maanpuolustuskorkeakoulusta. Video: Yle
Suomen puolustuksen asiantuntija
Arto Nokkala on strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Nokkalan uusi kirja Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa käsittelee Suomen puolustuksen ajankohtaisia kysymyksiä.

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Arto Nokkala sanoo olevansa jossain määrin huolestunut suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyvystä tulevaisuudessa. Nokkala kommentoi Suomen puolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta Ylen aamu-tv:n haastattelussa torstaina.

Nokkalan mukaan suomalaisen yhteiskunnan täytyy tottua siihen, että kriisitilanteessa arki joutuu myllerryksen kohteeksi. Lisäksi tietoyhteiskunnan infrastruktuuri on Nokkalan mukaan hyvin haavoittuvainen.

Yhteiskunnan muutos voi Nokkalan mukaan myös heikentää suomalaisten maanpuolustustahtoa, joka tosin on yhä kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla.

Nokkala näkee, että puolustuksen avainkysymys on tulevaisuudessakin yhteisöllisyyden ja maanpuolustukselle annettavan tuen säilyminen.

Määrärahoista riippuu paljon
Arto Nokkala ei usko Puolustusvoimien muuttuvan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

– Nyt tiedetään, minkälaisia aseita on olemassa 2030-luvulla. Siinä suhteessa en odota kovin suuria muutoksia. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon Puolustusvoimille saadaan voimavaroja kohti 2020-lukua.

Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Nokkalan mukaan edelleen Suomen puolustaminen.

– Sotilaallisen voiman käyttöä ei voi sulkea pois. Puolustusvoimilla pitää olla todellista toimintakykyä, ei sillä muuten ole merkitystä.

Nato jälleen keskustelussa
Nato-keskustelu nousee Suomessa pinnalle jokaisen kriisin yhteydessä. Nokkala huomauttaa, että osa kansasta löytää kriiseistä perusteita Suomen ja Naton lähentymiselle, kun toiset näkevät täysin päinvastaisia perusteita.

– Voi olla, että tämän kriisin yhteydessä puhutaan Suomen puolustuskyvyn ja Naton yhteydestä enemmän kuin aikaisemmin, Nokkala arvioi.

Nokkalan mukaan Nato saattaa saada Ukrainan kriisistä sysäyksen perinteisemmän alueiden puolustamisen suuntaan.

– Erityisesti Itä-Euroopan maat ovat olleet tästä kiinnostuneita.

Yle Uutisten viime sunnuntaina julkistaman kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa.

Nokkalan mielestä yhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa mahdollisuuksia Suomen puolustuskyvyn kehittämiseen. Nokkalan mukaan myös sopimuspohjainen yhteistyö Ruotsin kanssa on kriisiaikana yksi mahdollisuus.

 

[aj77]

Uskon Haaparannan huoltoreittiin sodan aikana jos kaikki muu on poissa pelistä. Tosin siihen en usko että kaikki muu on poissa pelistä.
Suomi on kykenevät torjumaan Vanjan hyökkäyksen. Vanja tekisi meille palveluksen sillä että se tuhoaisi sähkön solmukohdat ja muut perusjutut. Koska kun Salkkarit ja Idols lakkaa näkymästä ja on vielä kylmä ja nälkäkin, niin silloin vasta tämä kansa herää ja sitä vituttaa. Pahin maanpuolustuksen uhka on roskaviihde. Sitä voi katsella minkä maan alaisuudessa tahansa.

 

[Taitolaji]

Muistan lukeneeni, että nämäkin harjoitukset päättyivät jo jonkin aikaa sitten. Kuinka paljon joukkoja mahtaa todellisuudessa olla täydessä valmiudessa rajojemme ja Baltian rajojen takana.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/119...ahella+lappeenrantaa+tietoa+vahvistetaan.html

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288670460090.html

 

[Deeiii]

Olen jo aiemminkin todennut, etten usko Venäjän edes kaavailevan Suomen tai minkään muunkaan lähiulkomaan nujertamista millään siviili-infraan kohdistuvalla pommituksella. Uudelleenlämmitetty douhetismi on Yhdysvaltojen ilmavoimien budjettitaisteluun soveltama doktriini, ei Venäjän, eikä venäläisillä edes ole kovin hyvää kalustoa tälläistä tarkoitusta varten. Enkä yksinkertaisesti usko heidän hajauttavan harvoja moderneja rynnäkkökoneitaan tämäntyyppisten maalien jahtaamiseen syvällä Suomessa.

Enkä usko yhteiskunnan kaatuvan, vaikka ne salkkarit ym. jäisivät näkymättä.

Mitä sitten tulee näihin uhkakuvien mitoittamiseen kykyjen mukaan, niin näin se ikävä kyllä pitää tehdä. Vaikka sotaväen rahoitus triplattaisiin, emme silti taitaisi pärjätä Venäjän koko voimaa vastaan. Mielestäni on vähän turha siitä yksin kritisoida vaikkapa Nokkalaa.

 

[Samses]

Uskon Haaparannan huoltoreittiin sodan aikana jos kaikki muu on poissa pelistä.

Toivottavasti näin on. Ruotsalaiset tosin laskevat että jos keltainen valtio tulee Alakurtista rajan yli, ne ovat Torniossa 24 tunnissa. Siinä on Haaparannan reitti tukossa.

 

[Tvälups]

Kovasti on kansalaisilla sekaisin Yhdysvaltojen ja Venäjän harjoittama sotilastaktiikka/strategia/doktriinit.

Case Irak = USA pommitti hallinnon ja siviili-infran kivikaudelle. Sotasaaliskilkkeet "stenattiin" hetipaikalla. Jo sodan aikana suuryritykset saivat mittavia jälleenrakennusurakoita sekä sotateollisuus jättitilauksia uuden Irakin armeijan varustamiseen.
Case Georgia = Venäjä jätti siviili-infran pommittamatta ja luovutti sen uusille kansalaisilleen. Sotasaalis rahdattiin Venäjälle.

Tämän selvempää eroa ei voi olla näkemättä.

Case Finladija: USA pommittaisi meidät kivikaudelle ja saisimme maksaa jälleenrakennuksesta suuryrityksille. Venäjä ottaisi paikat haltuun mahd. pienin vaurioin.
Molemmat kyllä asettavat uuden hallinnon ja miehittävät sen itselleen mieluisin sätkynukein.

 

[aj77]

Olen jo aiemminkin todennut, etten usko Venäjän edes kaavailevan Suomen tai minkään muunkaan lähiulkomaan nujertamista millään siviili-infraan kohdistuvalla pommituksella. Uudelleenlämmitetty douhetismi on Yhdysvaltojen ilmavoimien budjettitaisteluun soveltama doktriini, ei Venäjän, eikä venäläisillä edes ole kovin hyvää kalustoa tälläistä tarkoitusta varten. Enkä yksinkertaisesti usko heidän hajauttavan harvoja moderneja rynnäkkökoneitaan tämäntyyppisten maalien jahtaamiseen syvällä Suomessa.

Enkä usko yhteiskunnan kaatuvan, vaikka ne salkkarit ym. jäisivät näkymättä.

Mitä sitten tulee näihin uhkakuvien mitoittamiseen kykyjen mukaan, niin näin se ikävä kyllä pitää tehdä. Vaikka sotaväen rahoitus triplattaisiin, emme silti taitaisi pärjätä Venäjän koko voimaa vastaan. Mielestäni on vähän turha siitä yksin kritisoida vaikkapa Nokkalaa.

Vaikea sano tuosta Venäjän armeijan koko voimasta,kun ei ole mitään mihin verrata. Tshetseenit ampuivat sissitaktiikalla takaisin. Suomen armeija ampuu koko repertuaarillaan. Kyllä siinä vanjakin on ihmeissään, jos on suomipoikakin. Kyllä se johonkin tyssää. Voisin kuvitella että Venäjällä ei ole kauhan hyvä tuo tappioiden sietokyky jos miettii mitä sai aikaan pelkät tshetseenit. Surevien äitien ryhmittymiä, kynttiläkulkueita,mielenosoituksia ja dramaattisia dokumentteja.